Näin paljon lakkokuski tienaa

Helsingin Bussiliikenteellä on runsaat 1 300 kuljettajaa, mutta arviolta vajaa puolet heistä pitää vielä huomiseen perjantaiaamuun asti vapaata lakon takia. Lakkolaiset vihjaavat, että uusiakin mielenilmauksia voi vielä lähiviikkoina tulla.

Keskiviikkona alkaneen työtaistelun perimmäisenä syynä on kiista stadin linja-autonkuljettajien ikiaikaisista loma- ja työvuoroeduista.

Työnantaja haluaisi pakkosiirtää kuljettajien työehdot Auto- ja kuljetusalan yleissopimuksen mukaisiksi, ja irrottaa kuskit nykyisistä julkisalojen sopimuksista.

Pääkaupunkiseudulla bussinkuljettajan aloituspalkka on nyt Helsingin kaupungin mukaan 2 000–2 400 euroa kuukaudessa.

AKT on mainostanut, että sen riveissä olevat kuljettajat yltävät parempiin, keskimäärin 2 800 euron kuukausituloihin.

AKT pitää sopimustaan
oikeudenmukaisena

AKT:n puheenjohtaja Timo Räty kertoo, että bussikiista tuli liitolle täytenä yllätyksenä. Kumpikaan osapuoli ei etukäteen neuvotellut liiton kanssa työehtoshoppailusta, eikä AKT ole bussinkuljettajia paremmilla palkkaehdoillaan kalastellut.

– Sanoisin silti yleisesti, ettei ole palkansaajan etu, että alalla tehdään alle tämän meidän yleissopimuksessa määritellyn palkkatason olevia sopimuksia. Enemmän toki saa talokohtaisesti aina maksaa, sanoo Räty.

Muutaman satasen nimelliskorotus ei kuitenkaan olisi kuskeille kovin houkutteleva. Jo nyt pitkään alalla olleet Helsingin Bussiliikenteen kuljettajat voivat päästä yli 3 000 euron ansioille, mutta se vaatii monien rankkojen ilta- ja viikonloppuvuorojen ajamista.

Vaikka AKT:n työehtosopimus näyttää rahallisesti paremmalta, veteraanikuljettajien mielestä julkisalan sopimusten sovellustavat ovat mielekkäämpiä.

Vanhat kuljettajat ovat perinteisesti saaneet muokata työvuorolistojaan vapaammin kuin uudet tulokkaat. Vuosilomaoikeuttakin on voinut kertyä parhaimmillaan 7,5 viikkoa.

AKT:n sopimuksissa perustasona on normaali 30 vuorokauden vuosiloma, eikä veteraanikuskeille anneta sen enempää erivapauksia kuin nuoremmillekaan.

– Meidän lähtökohtamme on, että kaikkia työntekijöitä on kohdeltava samalla tavalla. Jos osalle on järjestetty erilaisia työehtoja, se luo vain turhaa keskinäistä kilpailua ja huonontaa työilmapiiriä, Timo Räty sanoo.