Kirjaudu ▼
 

Näillä aloilla ollaan kohta aina töissä

Lehtikuva
Näillä aloilla ollaan kohta aina töissä
Paineet työpäivien pidentämiseksi kasvavat nyt monilla aloilla. Niillä seurataan jännittyneinä, onnistuvatko lakkoilevat elintarviketyöläiset jarruttamaan yritysten ajamia vuorotyö- ja työaikamuutoksia. Jos ei, seuraavaksi vuorossa voi olla muun muassa päiväkotien ja virastojen aukioloaikojen laajentaminen.
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Elintarvikealan työntekijöillä on suuri huoli siitä, miten outoina  kellonaikoina ja millaisilla ehdoilla työtä pitäisi vastedes tehdä. Äkkimuutoksia vastaan kannattaa heidän mielestään lakkoilla, sillä myönnytysten jälkeen entiseen työrytmiin ei ole paluuta.

Kaupan alalla kokeillaan jo vuorokauden ympäri auki olevia liikkeitä, ja "normaali" aukiolokin on jo pidentynyt monella tunnilla takavuosien tilanteeseen verrattuna.

– Esimerkiksi juuri aukiolojen kaltaiset itsestäänselvyytenä pidetyt rajat ovat kaikkialla purkautumassa. On ihan ymmärrettävää, että nyt neuvotteluissa olevat muutokset luovat paineita muillekin aloille työaikakäsitteiden laajentamiseen, kertoo Suomen Akatemian tutkijatohtori Timo Anttila.

Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden laitoksella työelämämuutoksia tutkivan Anttilan mielestä seuraavana vaatimuslistalla voisi olla julkisten palvelujen aukioloaikarukkaus.

– Esimerkiksi päivähoidon vuorojärjestelyihin luulisi olevan uutta tarvetta pelkästään kaupan alan työaikamuutosten takia. Siitä ei tosin ole vielä kovin paljon keskusteltu, pitääkö julkisen sektorin palveluntarjoajien vastata yksityisten alojen muutoksiin, Anttila sanoo.

Samaa arvelee Lastentarhaopettajien liiton puheenjohtaja Anne Liimola.

– Työaikapaineet leviävät muuallekin, ja todennäköisesti vaikutukset jäävät kuntien ja kuntalaisten maksettavaksi. Esimerkiksi lasten vuorohoidon järjestäminen on kuntien vastuulla, enkä usko että kunnissa on osattu varautua tältä osin tulevaan menojen lisäykseen, Liimola sanoo.

Yhteiskunta toimii
vielä perinteisesti

Toistaiseksi Suomi on selvinnyt työelämän murroksista varsin vähillä rytminvaihdoksilla. Monilla aloilla ollaan yhä agraarikulttuurin ja aamulypsyjen aikatauluissa.

Raksafirmoilla työt alkavat aamun valjettua, vaikka sähkövalo on keksitty. Leivät pääsevät kuivettumaan kauppojen hyllyille  aamuseitsemäksi, vaikka asiakastulva tulee vasta illansuussa.

Koulussa oppitunnit alkavat anivarhain, vaikka teinit voisivat nukkua puolillepäivin. Päiväkodit menevät kiinni iltapäivällä, samoin kuin muutkin virastot, vaikka vanhempien työpäivä ei aina tuolloin ole edes puolivälissä.

– Itseasiassa hämmästyttävän paljon meillä työskennellään edelleen kello 9–17 -periaatteella. Siinä mielessä emme ole vielä lähelläkään 24/7-yhteiskuntaa, sanoo Timo Anttila.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Kuntien ja valtion laitokset ovat on tähän asti pystyneet lykkäämään muutostarpeita nettipalveluita ja online-asiointia lisäämällä.

Lasten- tai vanhustenhoidon kanssa virtuaalipalvelu ei kuitenkaan toimi.

Duunari haluaisi
selkeät työajat

Timo Anttila sanoo ymmärtävänsä, että teollisuuden kiistoissa työaikakysymykset ajavat liittoja lakkoihin asti.

– On selvää, että sosiaalisesti epämiellyttäviksi koettujen työaikojen leviämistä halutaan jarruttaa, hän sanoo.

Selkeät työajat ovat tähän asti olleet muun muassa teollisuustyöläisille saavutettu etu.

– Vuorotyössäkin tehtaassa työn on pystynyt konkreettisesti lopettamaan, kun prosessi tai vuoro päättyy. Keskiluokka sen sijaan on joutunut sopeutumaan siihen, että asiantuntijatyö seuraa kotiin tai työ vie entistä suuremman osan päivästä, Anttila sanoo.

Anne Liimola muistuttaa, että työaikauudistusten kerrannaisvaikutuksista ei ole vielä riittävästi tietoa.

– Mielestäni yritysten pitäisi kantaa yhteiskuntavastuunsa, ja laskea onko oikeasti kannattavaa siirtyä jatkuvasti ennakoimattomiin työaikoihin. Tästä tulee helposti ketjureaktio muihinkin palveluihin, ja kustannukset kasvavat.

Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)
Copyright Creative Commons Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.

Kommentit (125)

Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 13
EdellinenSeuraava

Anonyymi
Olen tehnyt kaikenlaista työtä, paitsi sitä 8-16, pääasiassa vuorotyötä 2,3,4 ja 5 -vuoroa, hyvin kerkee asiansa hoitamaan, esim. kun on aamut vapaita. Ja 5-vuorotyössä sattui kerran kolmessa kuukaudessa yksi viikonloppu vapaaksi, muuten vapaat olivat viikolla, ja lähtisin heti tuota tekemään jos vain olisi missä tehdä. Neli-vuoro oli kaikkein pahin kokemus.
mk 27.4.2010 13:41

Anonyymi
Vaan kun pienen ihmispolon fysiikka ei tahdo pysyä teknisen kehityksen mahdollistaman muutoksen matkassa. Sairastetaan ja kärsitään lisääntyvistä mielenterveysongelmista. Ei muuta kuin lisää pökköä uuniin. Ei voi kuin ihailla tätä ihmisrodun viisautta ja ylivertaisuutta.
Ihmispolo 27.4.2010 13:44

Anonyymi
Minustakin olisi mukavaa herätä milloin sattuu ja mennä töihin milloin sattuu.
"teinit voisivat nukkua puoleen päivään". Voisihan nuo mennä aikaisemmin nukkumaankin?
ihmeellistä itkemistä taas.
jaa 27.4.2010 13:45

Anonyymi
Tsemppiä elintarviketyöläisille. Älkää antako periksi työajoissa. Kukaan ei kuole siihen että jää sunnuntaina ilman tuoretta leipää.
Nimetön 27.4.2010 13:47

Anonyymi
tää on kyl sairasta että suomalaiset jaksaa kitistä jostain työajoista ja lakkoilla viellä ja porata lisää ja lisää.. olisivat tyytyväisiä siihen että saavat edes olla töissä. itse työttömänä ja aikaisemmin tehnyt yövuoroa josta hyppäillyt aamu ja iltavuoroihin eikä ole haitannut, eikä paljoa haittaisi jos "näistä vuoroista tulisi vielä oudompia". se on suuruudenhullulle helppo valittaa lisää itselleen etuja mutta kyllä mieli muuttuisi jos joutuisi olemaan vaikkapa vuoden työttömänä ja kokea vaikka työmarkkinatuen karenssi kertaalleen.
työtön työn puolesta 27.4.2010 13:47

Anonyymi
19880 luvulla riitti kun kaupat oli auki ma-pe 9-16
2010 luvulla riittää kun kaupat on auki ma-su 24h
edistys edistyy 27.4.2010 13:47

Anonyymi
Kiinassa on yleistä että tehdään 10-12 tunnin työpäiviä ainakin 6 päivää viikossa. Suomessa ollaan EK:n johdolla siirtymässä kohti 24/7 työntekoa. Tulevaisuudessa useimmat työntekijät tulevat olemaan töissä ympäri vuorokauden. Kaikki joustavuuden nimessä.

Tämä on se nykypäivän meininki.
Ainoastaan laiskurit 27.4.2010 13:49

Anonyymi
...itkua parkua jatkuvaaa ooi maamme armahin suomenmaa...
irwin kootman 27.4.2010 13:49

Anonyymi
..niin ja lisäisin että se kuka valittaa työstänsä noin että se alkaa tuntumaan aivan vastenmieliseltä niin kyllä esimerkiksi minä tai moni muukin voi ottaa hänen työnsä vastaan.
työtön työn puolesta 27.4.2010 13:49

Anonyymi
Tein nuoruudessani 2 vuotta yö/päivä -tyyppistä vuorotyötä. Otin lopputilin, kun kroppa ei kestänyt. Meni useita vuosia ennen kuin nukuin taas kunnolla.
Ei enää ikinä 27.4.2010 13:52
Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 13
EdellinenSeuraava
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Asiakastieto

Yhteistyössä