Täällä asuu eniten työttömiä

Työ- ja elinkeinotoimistojen omalla väellä riittää tällä hetkellä aherrettavaa yllin kyllin, mutta heidän asiakkailleen tilanne alkaa olla pelottavan hankala. Sopivan työpaikan metsästys on joillain paikkakunnilla muuttunut mahdottomaksi tehtäväksi.

Työttömyysaste alkaa etenkin vanhoilla taantuvilla tehdasseuduilla lähennellä aiemmilta lamakausilta tuttuja lukemia. Nopeimmin työttömyys on kesän aikana kasvanut Pirkanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa.

Rumimmat luvut löytyvät pohjoisen ja idän kunnista. Listan kärkipäässä työttömyysprosentti keikkuu jo kahdenkymmenen prosentin tietämissä. Pahin tilanne on Sallassa, jonka työttömyysaste yltää jo 21,1 prosenttiin. (Katso koko lista jutun lopussa olevasta taulukosta.)

Työnantajat ovat jo varoittaneet TE-toimistoja tulevista saneerauksista: syksyllä vajaata 33 000 ihmistä voi odottaa uusi lomautus.

Tilastokeskuksen julkaisema virallinen valtakunnan työttömyysaste oli kausivaihteluista siivottuna elokuussa 8,8 prosentissa. Silti parissasadassa kunnassa lukemat olivat selvästi tuota kehnompia.

Juvan kunnan 8,8 prosentin työttömyys osuu työministeriön tilastoissa valtakunnalliseen keskiarvoon.

– Elinkeinorakenne on toistaiseksi kestänyt taantumaa, eikä täällä ole viime aikoina tullut yhtään isoa yritysruumista, selittää Juvan yritysasiamies Antti Kinnunen.

Seudulla on kuitenkin paljon puunkorjuusta ja käsittelystä leipänsä saavia metsäkoneyrittäjiä, joiden sopimuskaudet ovat nyt päättymässä.

– Paperiteollisuuden näkymät todennäköisesti synkentyvät, joten sitä kautta talvi näyttää huolestuttavalta, Kinnunen pohtii.

Vastapainoksi yritysten tuotantokustannukset ovat Juvalla pysyneet 10–15 prosenttia pienempinä kuin etelän taajamissa. Maatilojen väki pystyy myös työllistämään itseään paremmin kuin kokonaan muualla palkkatöissä käyvät.

Kylmintä kyytiä idän
ja pohjoisen kunnissa

Työ- ja elinkeinoministeriön taulukoiden mukaan työttömyysaste on noussut kymmenissä kunnissa 15 prosentin tuntumaan. Näistä todellisista kriisikunnista valtaosa sijaitsee Itä- ja Pohjois-Suomessa.

Muun muassa Varkaudessa työttömänä oli elokuussa jo 1 766 ihmistä, liki 17 prosenttia työvoimasta. Tehtaitaan sulkeva Stora Enso on jo varoittanut tekevänsä kaupunkiin vuoden sisällä yli 600 työtöntä lisää.

Toistaiseksi uhka ei ole lopettanut muuttoliikettä kaupunkiin.

– Aina jokunen tänne muuttoa suunnitteleva kysyy, miltä tulevaisuus näyttää, mutta enimmäkseen ihmiset kyselevät asuntojen ja tonttien hintojen kehitystä, kertoo uusia varkautelaisia opastava kaupungin asukasyhteyshenkilö Anne Ballweg.

Asumisväljyyden ja -laadun mittareilla mitaten Varkauden kilpailukyky onkin vain parantunut. Jos töitä riittää, muuttaja voi valita hyväkuntoisista asunnoista ja isoista tonteista mieleisensä kohtuuhinnalla.

Salla ei voi enää
pudota syvemmälle

Kainuussa ja Lapissa työttömien määrä kasvoi, mutta selvästi hitaammin kuin lamaan päistikkaa törmänneillä etelän teollisuuspaikkakunnilla.

Työministeriön tilastoissa 21,1 prosentin työttömyysasteesta kärsivä Salla näyttäisi työnhakijan kannalta maan toivottomimmalta paikalta.

– Meillähän on täällä lama ollut aina, eikä ole nousukausia koettukaan. Työttömyysaste on ollut samoissa lukemissa jo vuosia. Varmaan muualla on hyvien töiden loppuessa pudottu korkeammalta, sanoo Sallan hallinto- ja elinkeinojohtaja Pekka Huhtala.

Kunnan alueella oli tämän viikon alussa tarjolla vain yksi avoin työpaikka, puolen vuoden maatilapesti englannintaitoiselle sikojen ja lampaiden hoitajalle.

Valtaosa Sallan 370:stä työttömästä on seudulle jääneitä, kouluttamattomia, ikääntyviä rakennus- ja metsätyömiehiä.

– Heille ei ole vastedeskään luvassa muita kuin kunnan tai ympäristökeskuksen satunnaisia hommia, kansallispuiston ja vaellusreittien kunnostushankkeita, Huhtala kertoo.

Metsäteollisuus ei näytä enää Itä-Lappia tarvitsevan. Silti ilman matkailu- ja luonnonsuojelutöitä tilanne voisi olla huonompikin.

– Täällä on yrityksiä niin vähän, että työttömyys ei kovin paljon voi enää pahentuakaan. Joskus vuosikymmen sitten työttömyysaste käväisi lähellä kolmeakymmentä prosenttia, Huhtala muistuttaa.