Missä ovat hyödyt, kun valtio potkii pihalle?

Viime vuonna Valtiokonttorissa sattui historiallinen tapaus. Virastossa rikottiin perustuslakia ensimmäistä kertaa.

Valtiokonttorissa pitkään työskennellyt nainen siirtyi eläkkeelle. Nainen oli työssään muun muassa tarkkaillut valtion määrärahojen maksua. Hänelle ei palkattu seuraajaa, joten läksiäisjuhlien jälkeen naisen työpiste jäi tyhjilleen.

Seuraavaa tilintarkastusta tehtäessä todettiin, että Valtiokonttorissa oli vuoden aikana ylitetty sotainvalidien puolisoiden kuntoutukseen osoitetut siirtomäärärahat. Vaikka summat eivät olleet suuria, tapaus ei ollut merkityksetön. Siirtomäärärahojen ylittäminen on perustuslain vastaista. Valtion tilintarkastajat huomauttivat asiasta tilinpäätöksessä.

Määrärahat ylitettiin osittain siksi, että niiden maksua tarkkailleen naisen tilalle ei ollut palkattu ketään.

Tietotekniikasta
virkamiesten korvike?

Valtion tuottavuusohjelmaa alettiin toteuttaa kolme vuotta sitten. Silloin hallitus asetti tavoitteeksi vähentää valtion palveluksesta 9 645 työntekijää viidessä vuodessa.

Ministeriön räätälöimän tuottavuusohjelman idea oli, että suunnilleen samat työt kuin ennenkin hoidettaisiin tulevaisuudessa ilman näiden 9645 ihmisen työpanosta. Uusi hallitus nosti vähennystavoitteen yli 14 000:een

– Tietotekniikkaa, hallinnon rakennetta ja itse toimintaa uudistetaan niin, että tulevaisuudessa tullaan vähemmällä henkilömäärällä toimeen. Työtä ei vaadita tehtävän enemmän vaan vähemmän mutta fiksummin ja paremmin välinein, valtiovarainministeriön projektijohtaja Jaakko Kuusela sanoo.

Kuusela on ollut alusta lähtien suunnittelemassa tuottavuusohjelmaa ja on siitä vastaava virkamies.

”Ohjelmaa
ajaa ideologia”

Ammattiliittojen mielestä valtiovarainministeriön virkamiesten puhe tuottavuuden parantamisesta on puppua. Heidän mielestään hallitus on kyllä pitänyt sanansa ja vähentänyt työvoimaa. Sen sijaan tuottavuus ei ole parantunut lainkaan.

Myös poliittinen vasemmisto ja osa vihreistä on kritisoinut tuottavuusohjelmaa, joka ei heidän mielestään ole muuta kuin henkilöstön saneerausohjelma.

Käytännössä noin joka toista vapaaksi jäävää tehtävää ei täytetä. Virkamiehet ärsyyntyvät, jos he huomaavat tekevänsä eläkepäivistä nauttimaan siirtyneiden kollegoidensa työt.

Kriitikoiden mukaan ohjelma ei perustu oikeisiin laskelmiin ja tuottavuuden parantamiseen, vaan kyseessä on oikeiston ideologinen ohjelma julkisen sektorin pienentämiseksi.

Keskittäminen ei
vähennä töitä tarpeeksi

Vasemmiston ja oikeiston väitellessä siitä, pitääkö julkista sektoria pienentää vai kasvattaa, valtion työntekijät uupuvat.  

Suomen poliisi on yksi valtion työpaikoista, josta väkeä on karsittu. Valtion tuottavuusohjelma vähentää poliisista noin 400 työntekijää ensi vuoteen mennessä. Poliisien mukaan tuottavuusohjelman takia henkilökunta tekee ylipitkiä päiviä ja palvelut alkavat jo kärsiä.

Pahin kiire on lupahallinnossa, josta kansalaiset noutavat ajokorttinsa, passinsa, henkilökorttinsa ja aselupansa.

– Kun ovet suljetaan kello 16.15, kansliassa on vielä asiakkaita jonoksi asti. Virkailijat eivät pääse lähtemään kotiin, vaikka työaikamme virallisesti loppuu silloin. Ihmiset väsyvät, kun pitää tehdä pitempää päivää jatkuvasti, Lohjan poliisiaseman osastosihteeri Leena Höysniemi-Iivonen sanoo.

Kaikkien lupahallinnosta eläkkeelle jääneiden tilalle ei ole palkattu uusia työntekijöitä. Höysniemi-Iivosen mukaan hallintoa keskittämällä pienennettiin jonkin verran työtaakkaa, muttei niin paljon kuin valtiovarainministeriö oli arvellut.

Jotkin tehtävät ovat vähentyneet esimerkiksi tietotekniikan ansiosta, mutta samalla esimerkiksi passi- ja aselakimuutokset ovat tuoneet uusia tehtäviä.

– Työntekijöiden jaksamisesta on aito huoli. Jos yhä pienempi porukka yrittää pärjätä töiden kanssa, tulee uupumisen takia sairaslomia. Kun ihmisiä jää sairauslomalle, jälleen työssä olevien porukka pienenee. Siitä tulee kierre.

Myös kenttätyössä olevat poliisit ovat käärmeissään tuottavuusohjelmasta. Heidän mielestään poliisi ei voi enää täyttää sille laissa määrättyä tehtävää ja estää ennalta rikoksia.

– Me emme ole mikään palokunta, joka tulee paikalle vasta, kun jotain sattuu. Meidän pitäisi partioida ja ennaltaehkäistä häiriöitä olemalla näkyvillä. Se ei onnistu, kun kaikki partiot ovat kiinni hälytystehtävissä, kertoo Pohjois-Savon poliisin ylikonstaapeli Severi Savolainen.

Ay-puheet
eivät yllätä

Severi Savolainen ja Leena Höysniemi-Iivonen ovat paitsi Suomen poliisin palkkalistoilla myös Suomen poliisijärjestöjen liiton hallituksessa. Etenkin Savolainen painottaa puhuvansa liiton edustajana, ei poliisin kenttämiehenä. Hänen mukaansa poliiseja on kielletty antamasta kommentteja työoloistaan.

Ammattiliittojen edustajien puheet ovat Jaakko Kuuselalle tuttuja.

– Aina puhuttaessa henkilömäärän pienentämisestä, työntekijäjärjestöt haluaisivat säilyttää määrän ennallaan. Ei voida odottaa, että kaikki työntekijät innokkaasti osallistuisivat henkilöstömäärän vähentämiseen, Kuusela sanoo.

Suomen Poliisijärjestöjen Liiton puheenjohtaja Yrjö Suhonen puolestaan pitää tiukasti kiinni siitä, että yhtään poliisia ei ole varaa vähentää.

– Vanhasen toisen hallituksen hallitusohjelmassa on paha ristiriita. Yhtäältä on tuottavuusohjelma, joka vähentää väkeä. Toisaalta sama hallitus päätti, että poliisin henkilöstötarpeet selvitetään. Selvityksen mukaan poliisin henkilöstöä pitäisi lisätä 500 ihmisellä vuoteen 2020 mennessä. Ilman tuottavuusohjelman poistamista tämä ei onnistu, Suhonen sanoo.

Valtiovarainministeriön mukaan tuottavuutta parannetaan, työntekijöiden mielestä väkeä vain vähennetään. Ohjelmasta on kuitenkin tehty myös puolueettomia tutkimuksia.

Tutkimus:
Työilmapiiri pilattu

Kesäkuussa valtion taloutta valvova eduskunnan tarkastusvaliokunta kuuli Tilastokeskuksen dosenttia Anna-Maija Lehtoa arvioidessaan valtion tuottavuusohjelmaa.

Työoloja tutkineen Lehdon ja hänen kollegansa Hanna Sutelan mukaan valtion työpaikoilla ilmapiiri on huonontunut selvästi, ja sillä on mitä ilmeisimmin yhteys tuottavuusohjelmaan. Kiire ja huono ilmapiiri kielivät siitä, että töille ei ole tarpeeksi tekijöitä. Lehdon ja Sutelan mukaan valtiolla on jo nyt työtehtäviin nähden tiukat resurssit.

Jaakko Kuusela valtiovarainministeriöstä tyrmää tutkijoiden arvostelun.

– Mitähän uskaltaisin siitä tutkimuksesta sanoa? Tämä on minun tulkintaani, mutta mielestäni siinä on harvalla välillä toistettujen tutkimusten tuloksia käytetty tarkoitushakuisesti, Kuusela sanoo.
Hänen mukaansa tutkijat halusivat käyttää tutkimusta tieten tahtoen tuottavuusohjelman moittimiseen.

Kuuselan kritiikistä kuuleva Anna-Maija Lehto pitää erikoisena, että valtiovarainministeriön virkamies kyseenalaistaa Tilastokeskuksen tutkijoiden tulkinnan tuloksista.

– Tulos tuli meille täytenä yllätyksenä. Muutos tuli esiin vertailemalla eri sektoreiden kehitystä, Lehto kommentoi Kuuselan syytöstä tarkoitushakuisesta tuloksesta.

Alkuperäinen
tavoite unohtui

Työhyvinvoinnista huolehtiminen voi kuulostaa hyysäykseltä. Se kuitenkin liittyy rahan säästämiseen.

Tuottavuusohjelman ansiosta valtion palkkalasku pieneni reilut 700 henkilötyövuotta toissa vuonna. Samaan aikaan jäljelle jäävä henkilökunta kuitenkin alkoi sairastella enemmän. Lisääntyneiden sairaslomien takia henkilötyövuosia menetettiin yli 600, lähes yhtä paljon kuin tuottavuusohjelmalla säästettiin.

Valtiovarainministeriö tilasi viime vuonna konsulttiyritys PriceWaterhouseCoopersilta väliarvioinnin tuottavuusohjelmasta. Siinä todettiin, että alun perin ohjelmalla tavoiteltiin tuottavuuden parantamista, mutta matkan varrella alettiin keskittyä henkilöstön vähentämiseen.

Yksityistäminen
ei aina tuo säästöjä

Valtion palkkalistoja lyhennetään myös siten, että valtion työntekijöiden aiemmin tekemiä töitä aletaan ostetaan yksityisiltä firmoilta. Yksityistämiset eivät kuitenkaan ole aina osoittautuneet menestyksiksi.

– Esimerkiksi tietotekniikkahankkeista, joita on mennyt virastoilta ulkopuolisille konsulteille, on tullut kalliita, Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja Tuomas Pöysti kertoo.

Pöysti antaa esimerkin Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksesta.

– Viraston nettisivut tilattiin ulkopuoliselta tekijältä, ja ne olivat toteutukseen nähden kovin kalliit. Noin 50 000 euron työ maksoi lopulta 200 000 euroa, Pöysti sanoo.

Pitääkö
työvoimaa säästellä?

Suomalaisia siirtyy tulevina vuosina eläkkeelle ennätysmäärä. Matti Vanhasen (kesk.) ensimmäinen hallitus halusi tuottavuusohjelmalla varmistaa, ettei valtio rohmuaisi liian suurta osaa työikäisistä suomalaisista palvelukseensa yritysten nenän edestä.

Tuottavuusohjelman mittavuuden takia on vaikea sanoa, onko se oikeasti parantanut tuottavuutta. Valtiontalouden tarkastusvirasto selvittää parhaillaan asiaa. Virastossa on meneillään on 11 selvitystä ohjelmasta.

Tuloksia odotellessa tuottavuusohjelman alkuperäinen perustelu alkaa kuitenkin tuntua turhalta.

Ohjelmaa suunniteltaessa ei osattu aavistaa nurkan takana odottavaa lamaa. Synkimpien arvioiden mukaan ensi vuonna yli kymmenen prosenttia suomalaisista on työttöminä. Kun työpaikat ovat kortilla, halu säästellä työvoimaa yrityksille tuntuu oudolta.

Henkilöstönvähennystavoitteita ei silti aiota vetää pois, Jaakko Kuusela kertoo.

– Suomea kuitenkin uhkaa työvoimapula. Kun lamasta noustaan, tiedetään, että asiantuntijahenkilöiden joukosta tulee olemaan kovasti pulaa lähivuosina. Idea on, että julkisen sektorin työvoimatarve ei ainakaan olisi tilannetta vaikeuttamassa.