Varmaa työtä ei enää ole

Työministeriö on huomannut, että rakennus- ja vientiteollisuudesta syksyllä alkanut työttömyysaalto on alkanut loiskua myös entisille "turvallisille" aloille.

Lukumääräisesti työttömiä on erikoisaloilla erittäin vähän. Silti muutosvauhti kertoo, ettei täysin varmoja ammatteja enää tässä lamassa ole.

Nopeimpia työttömyyspiikkejä on nähty vartiointi- ja suojelualalla. Nyt alan ammattilaisia on kortistossa runsaat 800, mutta määrä on noussut syksystä liki sadalla ihmisellä.

Yhtenä syynä voi olla kaupan alan hiljeneminen. Erikoismyymälöitä on suljettu ja kauppakeskuksissakin tarvitaan aiempaa vähemmän vorovahteja.

Työttömyyskortistosta uutta leipätyötä hakee myös parisensataa sotilasta tai puolustushallinnon ammattilaista.

Juristejakin on tullut keväällä kortistoon muutama kymmenen lisää. Huhtikuussa lainoppineita oli siellä jo 320, ja suunta on ylöspäin.

– Todennäköisesti kyse on liikejuridiikan tarpeen vähenemisestä. Ei tehdä niin paljon kauppasopimusten vahvistamisia tai yritysjärjestelyitä kuin nousukaudella, arvelee työministeriön erikoistutkija Pekka Tiainen.

Akateemisten alojen
huipulla tuulee

Vientiteollisuuden ahdinko näkyy insinöörikunnassa. Akateemisia ja ammattikorkeakouluissa opetettuja tekniikan erikoisosaajia on nyt työnhaussa viitisensataa enemmän kuin talvella.

Kemistien ja fyysikoidenkin työnhakijamäärissä on kymmenien ihmisten lisäys.

Todelliset työttömyysluvut ovat näiltä aloilta vielä pimennossa, sillä moni lykkää kortistoon menoa viimeiseen asti.

Julkishallinnon johtajatehtävissä toimineita oli huhtikuussa kortistoon ilmoittautunut 389, toistakymmentä enemmän kuin syksyllä.

– Tämä on hieman outoa, sillä esimerkiksi vuodenvaihteen kuntaliitoksissa useimmat johtajat saivat pitää työpaikkansa, Pekka Tiainen kummeksuu.

Pätkäprojekteissa sinnitteleville apurahatutkijoille tulevaisuus ei näytä valoisalta. Hyvin ei mene yksityisten alojen tutkimus- ja tuotekehittelyosaajillakaan, jotka kykenisivät vaikka minkälaisen tieteen tekemiseen.

Tieteellisissä ja asiantuntija-ammateissa talven noin 1 800 hengen työttömien joukko on nyt kasvanut runsaalla sadalla ihmisellä.

Tohtoreita ja lisensiaatteja oli työttöminä keväällä 672, peräti 44 ihmistä enemmän kuin edellisvuonna.

– Tutkijamaailmassa työnsaannin ongelma on erittäin vakava. Kaikkiaan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys alkaa olla edellisen laman lukemissa, liki kymmenessä tuhannessa. Silti jatkossa pitkä akateeminen koulutus parantaa yhä selvästi työnsaannin mahdollisuuksia, Tiainen muistuttaa.

Edes kysytylle erikoistyölle
ei riitä aina työpaikkoja

Lama kuormittaa ihmisten henkistä kestävyyttä ja lisää kuntoutustarvetta, mutta samalla se näyttää vähentävän psykologien kysyntää. Työtä vailla on nyt jo yli sata tämän alan osaajaa, kymmenkunta enemmän kuin talvella.

Harrastus- ja urheiluohjaajia sekä valmentajia on joutunut kortistoon yli tuhat. Heidän määränsä on kasvanut keväällä muutamalla kymmenellä.

Maahanmuuttajien kouluttajiakin on kunnissa pantu pihalle reippaasti: talvella heitä oli työttöminä 70 ja nyt kaksinverroin enemmän.

Perinteisesti työvoimatoimistoja vältelleillä mainosihmisilläkin on nyt ollut tarvetta työnhakupalveluille. Kortistossa oli talvella 1 600 mainosalan ammattilaista, ja nyt pitkälti yli 1 700.

Suomessa rahoitusala on suuresta maailmasta poiketen säilynyt suurilta saneerauksilta, eikä työttömyyskortistoissa jonotakaan pankkivirkailijoita edellislaman tapaan.

Pankit ovat tehneet väenvähennyksensä lähinnä eläkeputki- ja lähtöpakettien avulla, ja alan työttömyys on pysynyt tasaisesti runsaassa tuhannessa ihmisessä.

Irtisanotuista kiinteistövälittäjistäkään kaikki eivät ole pystyneet työllistämään itseään: kortistoon oli turvautunut 340 ihmistä. Määrä on noussut syksystä yli sadalla.