Voiko töissä jaksaa seitsemänkymppiseksi?

Hallitus aikoo hiljalleen hilata eläkeiän 63 vuodesta 65 vuoteen. Jo tämä tarkoittaa, että töissä on vastaisuudessa yhä vanhempaa väkeä.

Jos myös eläkeliukumaa siirretään yhtä paljon, eläkkeelle jäämisikä vaihtelee parin vuoden kuluttua nykyisestä 63–68 vuodesta 65–70 vuoteen, mikä osaltaan lisää yhä vanhemman työntekijäjoukon määrää.

Asiantuntijoiden mukaan ikärakenne tuo omat vaatimuksensa työpaikoille. Professori Matti Ylikoski Työterveyslaitokselta sanoo, että työn pitää entistä enemmän joustaa etenkin ihmisen fysiologian, mutta myös psykofysiologian mukaan.

On selvää, että iän karttuessa näkö ja kuulo, liikuntakyky ja voimat heikkenevät ja rasituksista palautuminen vie aiempaa enemmän aikaa.

Vaikka hammaslääkäri tai kampaaja tahtoisi kuinka jatkaa entistä hommaansa, vuosikymmenten työ hankalassa asennossa voi tehdä sen mahdottomaksi. Yhtä lailla kirurgi voi joutua väistymään työstään, koska ei enää voida luottaa hänen käsiensä vakauteen.

Ylikoski huomauttaa, että iän vaikutukset ovat hyvin yksilöllisiä ja mitä vanhempia ihmisiä tarkastellaan, sitä suuremmat ovat ääripäiden erot.

– Osa 70-vuotiaista vastaa fyysiseltä iältään kolmekymppisiä, osa 85-vuotiaita.

Ylikoski sanoo, että kun aikaisemmin on pystytty summittain  määrittelemään, miten työtä pitäisi muokata, jotta työntekijät selviäisivät siitä, enää ei voida tukeutua keskiarvioihin.

– Vastaisuudessa pitää arvioida yhä yksilöllisemmin, selviytyykö työntekijä pitkistä vuoroista, näyttöpäätetyöstä tai näppäryyttä vaativasta tehtävästä.

Vanhimpia on
kohdeltava arvokkaasti

Työkyvyn heikkeneminen voi olla arka paikka työntekijälle. Ylikoski painottaa kunnioituksen tärkeyttä. Hän huomauttaa, että asioiden hoitaminen arvokkaasti on motivaatiotekijä.

– Kun ihmiset huomaavat, että heidän asiansa otetaan vakavasti, realistisesti ja paisuttelematta, eikä ärsyyntyneesti ja kiukuten iän tuomista rajoituksista, he haluavat palkita yrityksen tekemällä työnsä hyvin.

Kyse ei ole vain työnantajan ja -tekijän väleistä. Ylikoski sanoo, että myös nuoremmat seuraavat vähintään alitajuisesti sitä, miten vanhimpia työkavereita kohdellaan ja arvioivat sen perusteella, miten heitä mahdetaan kohdella esimerkiksi talouden tiukentuessa.

Kuntien eläkevakuutuksen tutkimus- ja kehittämisjohtaja Pauli Forma painottaa ilmapiiriin ja kulttuuriin liittyviä asioita. Hänen mielestään työnantajien pitäisi yhä yleisemmin tarkastella työuransa loppupäässä olevia resurssina, joiden työkykyyn töitä pyritään sopeuttamaan.

Forma myöntää, että joillakin työpaikoilla vanhinta väkeä voidaan katsoa karsaasti ja työnantaja saattaa tosiasiassa toivoa, että he lähtisivät pois, jotta erikoisjärjestelyitä ei tarvittaisi.

Elinkeinoelämän keskusliiton ylilääkäri Kari Kaukinen uskoo, että työvoiman väheneminen lisää vanhimpien arvostusta ja osaamista. Hän ennakoi, että se myös kasvattaa työnantajien intoa muokata työoloja vanhenevan väen tarpeiden mukaan.

Työelämä
huokoisemmaksi

Jotta väki jaksaisi painaa työtä vuosikymmeniä, pitäisi olla mahdollisuus taukoihin. Ylikosken mukaan huokoistamisen tarve kasvaa. Hän viittaa 90-luvun lopun ikäjohtamisohjelmaan ja muistuttaa, että silloin nostettiin esiin työaikajoustot, lyhennetyt työvuorot, osa-aikaeläkkeet ja erilaiset sapatti- ja vuorotteluvapaamahdollisuudet.

– Pitäisi nöyrästi ja faktat tunnustaen myöntää tosiasiat ja toimia niiden mukaan eikä vain painostaa, että jatkakaa nyt, ja moittia, että olettepa kummia, kun ette jatka.

Aina, kun eläkkeelle siirtymisikää on nostettu, työkyvyttömyyseläkkeelle on pyritty entistä enemmän. Ylikoski kertoo, että ensimmäiset työkyvyttömyyden merkit tulevat esiin jo seitsemän vuotta ennen varsinaista eläkkeelle siirtymisaikaa. Nämä pitäisi hänen mukaansa älytä mahdollisimman aikaisin ja ottaa huomioon.

– Positiivisessa yhteishengessä pitäisi katsoa, mitä voitaisiin tehdä, jotta työntekijä jaksaisi vielä tehdä töitä. Aika usein on esimerkiksi puutteita osaamisessa, mikä vain näyttäytyy paineena työkyvyttömyyseläkkeelle

Viisas työnantaja
on pitkäjänteinen

Taloustilanteen heikkeneminen on jo tuonut esiin työelämän raadollisuuden. Moni yritys pyrkii työntämään jo selvästi alle 60-vuotiaita eläkkeelle. Kuntien eläkevakuutuksen Forma sanoo, että taloustilanne on äkisti muuttanut asenteita kielteisemmiksi.

– Viisas työnantaja ajattelee asioita hiukan nykyhetkeä pidemmällä tähtäimellä. Työntekijät on helpompi pitää töissä kuin saada palaamaan eläkkeeltä töihin, hän huomauttaa.

Kaikesta huolimatta asiantuntijat uskovat, että työnantajat saattavat olla aiempaa halukkaampia muokkaamaan työoloja tekijöiden tilanteen mukaan. Etenkin kunta-alaa seurannut Forma kertoo, että viime vuosina kulttuuri on muuttunut tässä suhteessa paljon aiempaa myönteisempään suuntaan.

– Asenteet ovat muuttuneet huomattavasti 80-luvun lopulta, arvioi myös EK:n Kaukinen.

Työterveyslaitoksen Ylikoski kertoo, että 90-luvun laman aikaan työhyvinvointitoiminta oli vastikään lanseerattu ja koki tuolloin selvän takaiskun. 2000-luvun alun taantumasta tämä samoin kuin ikäjohtaminen selvisivät sen sijaan jo melko pienin kolhuin. 

– Hytinäni on, että tyky-toiminta ja ikäjohtaminen pysyvät paremmin pinnalla nyt kuin 90-luvun laman aikaan, hän lisää.