Lomautukset pistävät yritykset sekaisin

Yt-neuvottelut ovat päivän sana. Työelämän tutkijat pitävät todennäköisenä, että osalle yrityksistä väen vähentäminen on automaattinen reaktio tilanteeseen eikä niille välttämättä etsitä vaihtoehtoisia ratkaisuja.

Erikoistutkija Anu Järvensivu Tampereen yliopistosta toteaa, että tällaisessa taloustilanteessa väen vähentäminen näyttää olevan yleisesti hyväksyttävä ja suomalaisille yrityksille tyypillinen keino, jonka seurauksia ei välttämättä paljon mietitä.

– On olemassa riski, että taantuman varjolla pidetään oikeutettuina tökeröitä, kovia leikkauksia, sanoo SAK:n palkka- ja työaika-asiantuntija Juha Antila.

Tutkijoiden mukaan on todennäköistä, että joissakin yrityksissä hukataan vähintään osa irtisanomisten tuomista hyödyistä. Kehnosti suunnitellut leikkaukset voivat sekoittaa koko organisaation ja hämärtää työ- ja vastuualueet. Tällöin aikaa ja energiaa menee kaikenlaiseen toissijaiseen sähläämiseen.

– Varmasti tällaiseen tuhrautuu rahaa. Jos tilanne on sekava, eikä oikein tiedetä, mitä kenenkin pitäisi tehdä, motivaatio ja työkyky saattavat heiketä ja tulla yleinen apatia, Järvensivu sanoo.

Työntekijöiden hyvä
kohtelu säästää rahaa

Työmotivaatio saattaa myös kadota, jos yrityksen johto toimii tylysti väen vähentämisen yhteydessä. Jos irtisanomisiin on kunnon syy, tilauskirjat ovat tyhjät, eikä töitä ole, väki kyllä ymmärtää tilanteen. Tutkijoiden mukaan kyse on vain siitä, miten asiasta kerrotaan.

Antilan mukaan tieto tulee valitettavan usein salailun kautta tai se vain läväytetään silmille. Pahimmassa tapauksessa työntekijät lukevat väen vähentämisestä lehdestä.

–  Jos asiat hoidetaan tökerösti, yritykseen jäävänkin työntekijän valtaa pelko, että seuraavaksi tökerö temppu voi osua minuun. Tämä voi johtaa siihen, että ihmiset alkavat suojautua, nostaa itseään toisten yläpuolelle tai tyytyä varmaksi kokemiinsa ratkaisuihin. Huonontunut ilmapiiri ja riskinottokyvyn häviäminen lopulta heikentävät yrityksen tuottavuutta, miettii Antila.

Anu Järvensivun mukaan työpaikalla kannattaisi koota väki yhdessä miettimään, mikä tilanne on, ja miten siitä voisi selvitä. Hän arvioi, että tällaiset neuvottelut voidaan saada käytyä likipitäen samassa ajassa kuin yt:tkin.

– Jos neuvotellaan oikeasti, ei ole välttämätöntä käyttää juustohöylää, vaan joustovaraa voi olla aika paljonkin, kertoo tutkija Pekka Ylöstalo työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Työaikoja ja lomautuksia voidaan järjestellä työntekijöiden elämäntilanteiden mukaan ja jopa palkoistakin neuvotella, jos päämäärä koetaan yhteiseksi.

– Jos ratkaisua yritetään etsiä yhdessä, työyhteisön valtaa turvallinen olo, huomauttaa Antila.

Luottamus menee
minuuteissa

Työministeriön Ylöstalo sanoo, että parhaiten hankalista ajoista selvitään yrityksissä, missä on huolehdittu henkilöstöpolitiikasta ja -suhteista.

– Irtisanomistilanteissa on turha enää ruveta luottamusta rakentamaan. Kyllä se täytyy olla vanhaa perua, hän huomauttaa.

Toisaalta hyvätkin suhteet johdon ja työntekijän välillä pystytään romuttamaan nopeasti.

– Varsinkin, jos osapuolten välillä on jo ennestään kitkaa, luottamuksen hälventäminen ei vie kuin kymmenen minuuttia. Sen sijaan saattaa kestää vuosia, että luottamukselliset suhteet saadaan rakennettua.

Hyvä ilmapiiri
siivittää  nousua

Avoin ja rehellinen ilmapiiri ja se, että ikävät asiat on pyritty hoitamaan mahdollisimman inhimillisesti, ovat tutkijoiden mukaan aivan olennainen asia, kun talous lähtee jälleen nousuun.

SAK:n Antila arvioi, että yritykset, jotka nyt kohtelevat kehnosti työntekijöitään, voivat tällöin joutua hankaluuksiin. Tämä tarkoittaa, että hyvät työntekijät vaihtavat työpaikkaa heti, kun sopiva mahdollisuus tulee.

–  Ihminen muistaa, jos häntä on lyöty kovaa. Hän ei enää suostu nyrkkeilysäkiksi, vaan lähtee, Antila sanoo.

Etunenässä lähtevät osaajat. Antilan mukaan heitä on vaikea korvata, jos maine on mennyt, sillä sana kiirii nopeasti. Ikärakenteen muutoksen aiheuttama työvoiman vähyys osaltaan pahentaa tilannetta.

Myös muut tutkijat muistuttavat, että työvoimasta on todennäköisesti pulaa muutaman vuoden kuluttua. Ylöstalon mielestä yritysten pitäisikin mahdollisuuksien mukaan pitää kiinni henkilöstöstään.

Hänestä vaikuttaa siltä, että yt-neuvottelujen tulosten painottuminen lomautuksiin irtisanomisten sijaan voi olla viite siitä, että ainakin osa yrityksista on ottanut tämän uhan vakavasti.