Taantuma riepottaa työterveyttä

Työikäisten pahimmat terveysongelmat voivat äityä yhä pahemmiksi taantuman vuoksi. Tavallisimmin pitkiin poissaoloihin ja ennenaikaiseen eläköitymiseen johtavat mielenterveys- ja alkoholiongelmat sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet.

– Nämä ongelmat voivat pamahtaa entistäkin pahemmiksi, vaikka ne ovat jo nyt ihan riittävän pahoja, sanoo työlääketieteen erikoislääkäri Timo Leino Työterveyslaitoksesta.

Kiristyvä työtahti ja epävarmuus työn jatkumisesta voivat näkyä työilmapiirin kiristymisenä, stressinä, unettomuutena ja horjuttaa mielenterveyttä. Stressi pahentaa myös tuki- ja liikuntaelinsairauksia. Usein yksi asia johtaa toiseen ja voi olla, että osa väestä pyrkii laukaisemaan ahdistustaan alkoholin voimin.

Asiantuntijalääkäri Mari Antti-Poika työeläkevakuutusyhtiö Varmasta sanoo, että työterveyshuollosta tulee entistä tärkeämpää taantuman aikana. Myös Leinon mukaan työterveyshuollolla on mahdollisuus vaikuttaa, mutta pahimpien terveysongelmien huononemista ei voida jarruttaa pelkästään työterveyshuollon keinoin.

–  Jos näihin halutaan vaikuttaa, kyse on yhteistyöstä työpaikan kanssa. Esimiehet ja johtajat pitää saada mukaan näihin talkoisiin. Mitenkään muuten tehtävä ei onnistu, Leino sanoo.

Asioista puhuttava
niiden oikeilla nimillä

Työterveyslaitoksen Timo Leinon mukaan kyse on yksinkertaisista käytännönläheisistä asioista eikä mistään korkeammasta matematiikasta. Kenellä tahansa voi olla töistä tai yksityiselämästä johtuvia ongelmia. Tiukka taloustilanne työpaikalla ja kotona on omiaan pahentamaan niitä.

– Asioista pitää puhua niiden oikeilla nimillä. Jos ongelmat liittyvät terveyteen tai elämäntapaan, työterveyshuollon on tultava mukaan, sanoo Leino.

SAK:n asiantuntijalääkäri Kari Haring sanoo, että työpaikalla asioita pitäisi pyrkiä ratkomaan yhdessä. Hän korostaa myös avointa tiedonkulkua.

– Jos tilanne on vaikea, se ei tule peittelemällä paremmaksi. Luulen, että työntekijät arvostavat rehellistä tiedottamista.

Leinon mukaan on olennaista, että ollaan kiinnostuneita niistä, joilla on ongelmia, olivatpa nämä sitten töissä tai sairaslomalla. On myös tärkeää, että tuetaan sairaslomalta tulijan töihinpaluuta.

Varman Mari Antti-Poika huomauttaa, että irtisanottujakaan ei saisi jättää oman onnensa nojaan. Jos työntekijällä on ennestään taipumusta masentumiseen, työn menettäminen voi johtaa jopa syrjäytymiseen. Antti-Poika suosittelee, että ainakin suurissa yrityksissä työterveyshuolto voisi jatkaa palveluiden tarjoamista riskihenkilöille työsuhteen päättymisen jälkeen vaikkapa puolen vuoden ajan, jotta henkilö ei menettäisi koko tukiverkkoaan

Jäljelle jäävien
työtaakka voi kasvaa

Varman Mari Antti-Pojan mielestä se, miten irtisanomiset hoidetaan ja miten yleensä ihmisiin suhtaudutaan, vaikuttaa jäljelle jäävien tunnelmiin ja tätä kautta työtehoon ja motivaatioon.

Jos yrityksessä käydään läpi ankara saneerausohjelma, työpaikkansa säilyttäneetkään eivät pääse helpolla. Asiantuntijoiden mukaan on tavallista, että ainakin osaa kiusaa ajatus, miksi juuri minä sain jäädä ja miksi työkaveri joutui lähtemään?

Toinen tätä selvästi konkreettisempi tuskan aiheuttaja voi olla se, miten sopeutua uudistettuun organisaatioon ja miten selvitä entistä suuremmasta työtaakasta.

– Ihminen voi hyvin, kun työtä on sopiva määrä. Pahin tilanne on epävarmuus ja näköalattomuus, jonka päälle mätetään vielä valtavat työt, Työterveyslaitoksen Timo Leino sanoo.

Jos väkeä on vähennetty samassa suhteessa kuin työn määrä on vähentynyt, työtaakka ei välttämättä paisu heti. Jos yritykset kuitenkin toimivat samoin kuin 1990-luvun laman jälkeen, ne karttavat rekrytointeja mahdollisimman pitkään senkin jälkeen, kun pahimmasta on selvitty. Tämä tarkoittaa, että tiukkaan työtahtiin ei ole tiedossa helpotusta.

Yritykset voivat leikata
työterveyskulujaan

Voi olla, että yritykset kuluja karsiessaan vähentävät myös terveydenhuoltopalveluita. Perustyöterveyshuolto on lakisääteinen, mutta moni firma on vapaaehtoisesti kustantanut väelleen myös esimerkiksi erikoislääkäri- tai fysioterapiapalveluita.

Varman Mari Antti-Poika ei pidä todennäköisenä, että työterveyskuluja ryhdytään karsimaan erityisen tarmokkaasti. Hän perustelee tätä sillä, että yrityksissä ymmärretään, miten kalliiksi sairaspoissaolot tulevat ja että niitä kannattaa yrittää ehkäistä.

Timo Leino ei usko, että perustyöterveydenhuolto tai se, miten työterveysväki voi puuttua työpaikan ongelmiin on vaarassa, vaikka kuluja leikattaisiinkin. Hänen mukaansa työterveyshuollolla on mahdollisuus vaikuttaa työpaikan asioihin, eikä siihen tarvita erikoislääkäreitä, vaan työpaikan asiat tuntevia ammattilaisia.

SAK:n Kari Haring huomauttaa, että työterveyshuollonkin vaikutusmahdollisuudet on rajalliset.

–  Olennaista on, että ei tehdä samaa virhettä kuin 1990-luvulla ja ajauduta suurtyöttömyyteen. Silloin hukattiin paljon inhimillistä pääomaa, hän sanoo.