Nyt se yt-rumba alkoi

Cargotec, Componenta, Elcoteq, Ponsse, Stromsdal... Pelkästään kuluneen viikon aikana on tipahdellut runsaasti ilmoituksia yt-neuvottelujen aloittamisesta. Viikon sisällä on ilmoitettu ainakin 1700 työntekijän kuulumisesta yt-neuvottelujen piiriin.

Kaikki eivät toki saa lopputiliä, sillä osassa yrityksistä neuvotellaan vain lomautuksista, eivätkä kaikki ole ilmoittaneet tarkemmin vähennystarpeesta. Kaikki haluavat kuitenkin karsia kustannuksia.

Ylemmät Toimihenkilöt tiedotti tiistai-iltapäivänä, että yhteistoimintaneuvottelujen lisääntyminen teknologiateollisuudessa huolestuttaa. Ammattiliitto toivoo, etteivät yritykset painaisi liian herkästi paniikkinappulaa.

Selvä käänne
huonompaan

SAK:n keräämän tilaston mukaan yritykset ovat ilmoittaneet 13. lokakuuta mennessä lähes 9 000 työpaikan vähennystarpeesta tänä vuonna. Yt-neuvottelujen lopputuloksena on tänä vuonna päätetty irtisanoa lähes 4 500.

Lukuja selittävät osin metsäteollisuuden rakennemuutokset. Esimerkiksi syyskuussa aloitettujen yt-neuvottelujen vähennystarpeesta puolet selittyy UPM:n ja Stora Enson jättileikkauksilla.

Lukemat ovat suunnilleen samat kuin koko viime vuoden lopputulos, mutta vielä selvästi paria aiempaa vuotta jäljessä.

– On hyvä syy olla huolissaan. Meillä on aika lyhyessä ajassa tapahtunut selvähkö muutos huonompaan, sanoo Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija Pekka Sauramo.

Klikkaa graafi suuremmaksi.

Hänen mukaansa tiistaina julkaistuista virallisista työllisyystilastoista näkyy, että käänne huonompaan on tapahtunut kesän jälkeen. Näin on, jos verrataan syyskuun työllisyyskehitystä elokuuhun eikä viime vuoden syyskuuhun ja jos luvuista poistetaan kausivaihtelu.

Syyskuussa työllisyysaste oli 70 prosenttia, kun se oli elokuussa 71,5 prosenttia. Viime keväästä työllisyyden kasvuvauhti on hidastunut selvästi. Työttömyysaste puolestaan oli syyskuussa 5,9 prosenttia ja elokuussa 5,6 prosenttia.

Lasku iskee
jo kotimarkkinoille

Sauramon mukaan työllisyyden heikkeneminen näkyy jo rakentamisessa ja tietyillä vientiteollisuuden aloilla, esimerkiksi metalliteollisuudessa.

– Mutta on kiinnostavaa, että se näkyy jo kotimarkkinoillakin, esimerkiksi huoltamotoiminnassa, autokaupassa ja vähittäiskaupassa. Voi sanoa, että laskusuhdanne on jo levinnyt sillä tavalla kotimarkkinoille.

Elinkeinoelämän puolella työllisyystilannetta pidetään tuoreiden lukujen valossa kuitenkin vielä hyvänä.

– Kokonaiskuva on erittäin hyvä siihen nähden, mikä fiilinki taloudessa tällä hetkellä on, sanoo ennustepäällikkö Pasi Sorjonen Etlasta.

Sorjosen mukaan positiivista on esimerkiksi se, että avoinna olevia uusia työpaikkoja ilmoitettiin työvoimatoimistoihin syyskuussa 45 000. Hän myöntää, että toki tasaantumista on työmarkkinoilla tapahtunut ja isommat vaikutukset ovat vasta tulossa.

– Noin puoli vuotta menee yleensä siitä, että aktiviteetti alkaa hidastua siihen, että se näkyy työpaikoissa. 

Sorjonen ennakoi, että ensiksi työllisyys vähenee teollisuudessa, rakentamisessa ja liikenteessä. Hieman myöhemmin laskusuhdanne iskee teollisuutta palvelevaan toimintaan.

"Tämä on täysin
joko–tai-tilanne"

Sorjonen muistuttaa, että tilannetta on nyt hyvin vaikea arvioida.

– Tämä on täysin joko-tai-tilanne.

Hänen mukaansa kaikki riippuu siitä, miten finanssimarkkinoiden tilanne rauhoittuu. Jos epävarmuus poistuu, luvassa on "vain" tavallinen laskusuhdanne.

Sorjosen mukaan työllisyyden selvempi heikentyminen nähtäneen ensi kesänä eli hieman aiemmin kuin Etla edellisessä suhdanne-ennusteessaan arvioi.