Finanssikriisi kääntää työttömyyden kasvuun
Hannes Heikura
Talouden hiipumisesta ei selvitä enää pelkällä työllisyyden kasvun hidastumisella. Myös työttömyys kääntyy lievään nousuun tulevana talvena, ennakoivat asiantuntijat. Rakennusalalla merkit ovat näkyneet jo pitkään, mutta nyt myös vientiteollisuutta uhkaa työttömyyden kasvu.
14.10.2008 06:01
42
Kerrankin sekä työnantajapuoli että palkansaajapuoli ovat yhtä mieltä: maailman finanssikriisi näkyy Suomessa työttömyytenä.
– Työttömyysaste nousee ensi vuoden aikana luultavasti puoli prosenttiyksikköä, sanoo Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Jaakko Kiander.
Kianderin mielestä Suomen osalta ei kuitenkaan ole odotettavissa suurta romahdusta, vaan pienempi talouden takaisku. Se ei vielä riitä aiheuttamaan suurtyöttömyyttä. Pahiten tulee hänen mukaansa kärsimään rakennusteollisuuden ohella vientiteollisuus.
– Kriisi on heikentänyt jo nyt investointi- ja rahoitusmahdollisuuksia ja johtaa siihen, että investoinnit kehittyvät paljon huonommin kuin on ajateltu. Se näkyy meillä rakennusalalla ja vientiteollisuudessa. Molemmilta aloilla tulee katoamaan työpaikkoja. Kiander sanoo.
Vientiteollisuusyrityksistä on tullut yllättävän nopeasti huonoja viestejä.
Investointilama on purrut vientiteollisuusyritysten tilauskantoihin. Kiander uskoo, että myös kriisi alkaa näkyä autoteollisuuden alihankkijoissa, joita on Suomessa.
Esimerkiksi Kiander nostaa junavaunuvalmistusta ja konepajateollisuuden sopimusvalmistusta harjoittava Transtechin. Yritys ilmoitti viime viikolla vähentävänsä 240 henkilöä.
Rakennusalalle kymmeniä
tuhansia työttömiä
Työpaikkojen lähteminen alta on Kianderin mukaan jo alkanut. Rakennusalalla selvät merkit ovat olleet näkyvissä jo pitkään tämän vuoden puolella.
Viikonloppuna Taloussanomissa Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi arvioi, että ensi talvena rakennusalan väkeä on työttömyyskassalla kaksi kertaa niin paljon kuin viime talvena. Tämä lupailisi ensi talvelle lähes 20 000 työtöntä rakentajaa.
Jos jotakin hyvää on talouskriisistä löydettävä, Kiander sanoo, että nyt ei enää tarvitse puhua työvoimapulasta.
– Se on ennenkin nähty, että kun puhutaan työvoimapulasta, tulee hyvin äkkiä käänne huonompaan.
EK: Työttömyys
kasvaa hiukan
EK:n talouspolitiikan johtaja Jussi Mustosen mukaan finanssikriisin lopulliset vaikutukset näkyvät vasta, kun nähdään miten kansainväliset pelastusoperaatiot ja korjausliikkeet onnistuvat. Mustosen mukaan Suomella on mahdollisuus pysyä positiivissa kasvuluvuissa, mikäli maailma ei aivan pysähdy.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
– Se on minusta kaikkien todennäköisintä. Silloin työllisyysvaikutukset eivät ole niin dramaattisia, puhutaan työttömyysasteissa prosentin puolikkaista. Luottolaman torppaaminen on tärkeintä.
Investoinnit ovat herkkiä kysynnälle ja rahoitukselle. EK:n Mustonen uskoo, että yritykset vetävät investointisuunnitelmia takaisin ja melkein aloitettuja projekteja harkitaan uudelleen. Investoinnit vähenevät.
– Tulee olemaan suuri haaste pitää työllisyys kasvussa näissä olosuhteissa. Työllisyyskehitys, joka tähän vuoteen saakka oli erittäin voimakasta on mennyt enemmän tai vähemmän sivuliukuun, Mustonen sanoo.
Viennin hiljeneminen
näkyi jo kesällä
Viennin laantuminen ei ole yllätys. Sen laskua on ennustettu jo syksyn suhdanne-ennusteissa: Etla lupasi vientiin kahden prosentin kasvua ensi vuonna, PTT ja Nordea selvää notkahdusta. Finanssikriisi on nopeuttanut kehitystä. Suomelle tärkeät vientimaat kuten Saksa ja Yhdysvallat ovat näkyvästi vaikeuksissa.
Vaikutukset näkyvät viimeistään ensi vuoden alkupuolella. Mustonen muistuttaa, että Suomen keskeiset vientimarkkinat olivat hidastumassa ja taantumassa jo ennen finanssikriisin alkua.
Mustonen ei nimeä erityisen herkkiä aloja, vaan puhuu enemmän yrityskohtaisuudesta. Esimerkiksi metsäteollisuuden rakenteelliset ongelmat eivät hänestä tulleet yllätyksenä.
– Uskoisin, että niillä teollisuuden aloilla joilla on merkittävää vientiä tullaan näkemään ongelmia.
17
17
21
Kommentit (42)
Yrityksillä alkaisi jälleen nousta kiinnostus asiakasläheiseen toimintaan ja vastaavasti riistolaskutuksen houkuttelevuus vähenisi. Erityisesti rakennus- ja IT-aloilla tilanne on ollut näiden asioiden suhteen jo vuosia järjetön: asiakasta ylilaskutetaan huonosti tehdyistä töistä.
Lisäksi järkevillä ihmisillä olisi jälleen mahdollisuus hankkia itselleen omistusasunto.
Valitettavasti on paljon mahdollista, että lamasta ja työttömyydestä tulee pitkäaikaisempi. No - kaikkea ei voi saada.
Muutamassa vuodessa väkeä painuu eläkkeelle aivan hirvittävästi, ja jos tähän saumaan vielä työttömyys heikkenee hieman, niin tilanne tulee olemaan 4-6 v aika hankala.
HUOLTOSUHDE TULEE MUUTTUMAAN NOPEASTI!!!
Tuossa katselin lyhyesti Tilastokeskuksen työllisyys ja huoltosuhdetilastoja. Meillä siirtyy niin nopeasti tulevina vuosina väkeä pois työmarkkinoilta, että liki täystyöllisyydelläkin elätettäviä riittää (itse olen kyllä valmis jakamaan omastani muille.
Huolettaa vaan tämä yhtälö, jos nyt lähtee työttömyys nousemaan. Työllisten määrä huollettaviin nousee sitten liian nopeasti...
Alkajaisiksi voisi verotuksen alarajan nostaa 1.500 euron kuukausituoloihin.
Silloin kannattaisi lähteä töihin pienemmälläkin palkalla.
MUAHAHAHAHAHA, TÄSTÄ SE ALKAA!! SITTEN VÄHÄN PAHENNETAAN ENNUSTUSTA, JA TAAS VÄHÄN LISÄÄ JA SITTEN SYLKÄISTÄÄN PÄIN NAAMAA: TYÖTTÖMYYS RAJUSSA NOUSUSSA. MUAHAHAHAHA
Markkinoiden pyyntöihin on suostuttu hinnalla millä hyvänsä. Kukaan ei ole huomannut kysyä, kuka on vastuussa ylettömästä rahankylvöstä ja kuka sitä rahavirtaa oikeasti valvoo.
Taitaa käydä niin, että valvonta aloitetaan sitten kun eurot on kadonneet jäljettömiin.
USA:n vaalit on kohta menneet ja niin Suomessakin, silloin voi pistää kakkosvaiheen päälle. Tietääkö joku niiden massivisten summien määriä joita valtiot on kyväneet rahamiesten otettavaksi ilman valvontaa ja vastikkeetta.
Kovin monia lupauksia ja sopimuksia on tehty, vailla käsitystä mitä tuli todella tehtyä, jälki voi olla sen mukaista, köydet kiristyy ja veri virtaa.
No, tämähän on sitä demokratiaa.