Nämä alat neuvottelivat palkanalennuksen
Useat alat ovat jäämässä jälkeen nopeasta hintojen noususta. Suurimmista työehtosopimuksista esimerkiksi teknologiateollisuuden sekä majoitus- ja ravitsemusalan korotukset jäävät selvästi alle 4,4 prosentin inflaatiovauhdin.
Parhaimmat asemat itselleen saivat autoliikenne sekä ahtaajat. Myös kunta-alan yleinen sopimus, johon esimerkiksi sairaanhoitajat kuuluvat, pääsi reippaasti inflaation yläpuolelle. Häviäjät ja voittajat löydät jutun lopussa olevasta taulukosta.
– Eihän se nyt hyvältä kuulosta, mutta inflaatiohan on meistä riippumaton seikka, majoitus- ja ravitsemusalan sopimusta neuvotellut Raimo Hoikkala Palvelualojen ammattiliitosta pohtii luvut kuultuaan.
– En usko, että tätä asiaa oli kenelläkään tiedossa silloin.
Majoitus- ja ravitsemusalan 60 000 työntekijää saivat vuositasolla 3,7 prosentin korotukset. Inflaatiovauhdista jäädään 0,7 prosenttiyksikköä.
Sopimuksen solmimisajankohdalla näyttää olevan merkitystä tasoon. Majoitus- ja ravitsemusalan sopimus solmittiin Hoikkalan mukaan lokakuun puolivälin tienoilla, mutta ensimmäisten joukossa sopimukset teki Metalliliitto.
Nämä alat ovatkin saaneet selvästi esimerkiksi sairaanhoitajia pienemmät palkankorotukset. Kohua herättänyt Tehyn työtaistelu päättyi vasta marraskuun lopulla.
Palkansaajat eivät
syypäitä inflaatioon
Kokonaisuutena palkansaajat tasapainoilevat palkanalennusten rajalla. Elinkeinoelämän keskusliiton sopimusaloilla palkankorotukset olivat keskimäärin 4,4 prosenttia vuodessa eli täsmälleen inflaation verran.
Useat elinkeinoelämän edustajat sekä esimerkiksi Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen ovat arvioineet juuri korkeiden palkankorotusten johtaneen nykyiseen korkeaan inflaatioon.
Palkansaajat eivät silti ole onnistuneet nollaamaan palkankorotusten vaikutuksia itse. Tilastokeskuksen mukaan tuoreimman inflaatiopyrähdyksen taustalla on erityisesti polttoaineen hinnannousu, mikä ei johdu suomalaisista palkkaratkaisuista.
Tarkkaile omia
korotuspäiviäsi
Monilla aloilla palkankorotusten ja inflaation suhde on monimutkainen, koska sopimuskaudet ovat eri mittaisia ja palkankorotukset tulevat eri aikaan.
Esimerkiksi kaupan alalla palkankorotukset tulivat voimaan viime vuoden lokakuussa ja tämän vuoden vappuna. Näin palkat ovat voineet pysyä toistaiseksi inflaation yläpuolella.
Yksityiskohtaiset tiedot eri alojen sopimustilanteesta löytää työntekijäkeskusjärjestö SAK:n sivuilta.
Taloussanomien selvityksen tiedot perustuvat EK:lta saatuihin lukuihin viime sopimuskierroksen kustannusvaikutuksista. Luvut ovat vuosikeskiarvoja, eli koko sopimuksen kustannusvaikutus on jaettu sen kestolla. Kunta-alan osalta luvut perustuvat Kunnallisen työmarkkinalaitoksen tietoihin.
| Näillä aloilla palkkasi alenee | |
|---|---|
| Teollisuuden työntekijät huonossa asemassa | |
| Ala | Korotukset, prosenttia vuodessa |
| Autoliikenne | 6,6 |
| Ahtaus | 6,5 |
| Teollisuuden työntekijät, rakennustuotetellisuus | 6,3 |
| Rakennusalan tuntipalkkaiset | 6,3 |
| Viestinvälitys-logistiikka | 6,0 |
| Kunta-alan yleinen TES, esim. sairaanhoitajat | 5,8 |
| Teollisuuden työntekijät, energia-ala | 5,3 |
| Toimihenkilöt, kemia | 5,3 |
| Yksityiset terveyspalvelut | 5,2 |
| Valtion virka- ja työehtosopimus | 5,1 |
| Rahoitusala | 5,0 |
| Kaupan myyjät | 4,8 |
| Apteekkiala | 4,6 |
| Siivoojat | 4,6 |
| Kuntien lääkärit | 4,6 |
| Kunnallinen opetushenkilöstö | 4,4 |
| INFLAATIO | 4,4 |
| Toimihenkilöt, rakennusala | 4,1 |
| Teollisuuden työntekijät, saha- ja levyteollisuus | 4,0 |
| Toimihenkilöt, tekniset konttorit | 4,0 |
| Teollisuuden työntekijät, paperi | 3,9 |
| Teollisuuden työntekijät, teknologia-ala | 3,8 |
| Teknologia-alan ylemmät toimihenkilöt | 3,8 |
| Majoitus- ja ravitsemusala | 3,7 |
| Teollisuuden työntekijät, kemia | 3,6 |
| Teollisuuden työntekijät, elintarvikeala | 3,6 |
| Toimihenkilöt, elintarvikeala | 3,4 |
| Kuntien tekniset | 3,3 |
| Kuntien tuntipalkkaiset | 3,1 |
| Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto, Kunnallinen työmarkkinalaitos | |

















Kommentit (66)
Tosin valtio tekee osuutensa maksukorotuksilla ja suunnitelluilla veronalennuksilla
Eli lausunnon antoi:
- porukka joka jatkuvasti vinkuu työvoimapulaa, haluaisi kaikki riskinsä valtion kannettavaksi mutta mielellään kyllä palkitsisi epäonnistuneimmatkin pelledirikat miljoonapalkkioin
- Mr. Lama, joka valtiovarainministerinä oli kippaamassa Suomea historian pahimpaan lamaan
Kyllä on uskottavuus tapissa. EK olisi varmasti mielissään jos työntekijät voitaisiin pakottaa töihin ilmaiseksi. Eipä ainakaan inflaatio laukkaisi.
julkisen sairaanhoidon maksut euroopan korkeimmat.
Hampaat euroopan huonoimmat - hoitoihin julkiselle ei vain pääse.
Ei palkankorotuksia, nehän nostaa inflaatiota ja syö kilpailukykyä.
valtio yrittäjän avuksi, kun menee huonosti - tai jos ainakin pankit pelastettais.
Nostetaan hintoja kaupassa niin on varaa antaa ALV-ale. No, mikä estää niitä silti nostamatta. Mitä, eikä parturien alv-ale missän tuntunutkaan. Onneksi meillä on oligopolinen kauppa, niiden kanssa voi hallitus neuvotella.
Budjetti paisui 3 vuodessa 90 miljardista 170 miljardiin... ja samalla Suomen Pankki vain torui pankkeja löysästä lainaan annosta tekemättä mitään muuta kuin nostivat korkoja...
Eihän se homma noin mennyt, vaan tuloveroasteikon rajoja korjattiin tuon 2 % verran jokaisen tuloluokan osalta. Käytännössä veroprosentit siis nousevat miltei kaikilla, joten reaalitulojen nousu jää pienemmäksi kuin taulukko antaa ymmärtää.