Työnantajat pelästyivät palkkarallia
Päättyvä palkkakierros on ollut ensimmäinen harjoittelu liittokohtaisesta sopimisen mallista. Pahiten pieleen meni Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n puheenjohtajan Antti Herlinin mielestä palkankorotusten koordinointi.
Liittokierros muuttui palkkojen kilpajuoksuksi. Kierroksen aikana korotuspaineet tuplaantuivat. Herlin on katkera siitä, että julkisesta sektorista tuli kierroksen palkkajohtaja.
EK:n uudella työmarkkinajohtajalla Eeva-Liisa Inkeroisella ei ole vielä esittää selkeitä lääkkeitä, miten palkkakilpailu estetään tulevilla liittokierroksilla.
– Meidän täytyy tehdä tiiviimpää yhteistyötä liittojen ja keskusjärjestön välillä.
Herlin syyttää palkkarallista palkansaajapuolta. Herlin sanoo, ettei huomannut liittokierroksen aikana yhdenkään ay-johtajan hillitsevän palkankorotusvaatimuksia, pikemminkin päinvastoin.
Työnantajan tavoitteena on palkoista sopiminen joustavasti työpaikoilla ja aina työntekijätasolla asti. Työnantaja haluaa yleiskorotusten sijaan kannustavaa palkkausta. Mitä pätevämpi ja tehokkaampi työntekijä, sen paremmat ovat palkankorotukset.
Kalakukko kilpailee
MacDonaldsin kanssa
Vaikka liittokierros muuttui turmiolliseksi palkkakilpailuksi, EK lähtee siitä, ettei tulopoliittisiin kokonaisratkaisuihin ole enää paluuta.
Herlinin mielestä tupo-malli liittyi neuvostotalouden aikaan, jossa Suomen ainoa avoimen kilpailun piirissä oleva tuotealue oli metsäteollisuus. Muu teollisuus oli vaihtokauppaa Neuvostoliiton kanssa.
Nyt Suomi elää maailmanlaajuisessa kilpailutaloudessa. Herlin sanoo, että jopa savolaiset kalakukot joutuvat kilpailemaan kansainvälisten jättien kanssa.
– Kuopion torilla myytävä kalakukko kilpailee torin laidalla olevan MacDonaldsin kautta.
Työmarkkinajohtaja
menettää natsoja
Herlin muistutti, ettei EK:n irtautuminen keskitetystä neuvottelujärjestelmästä tarkoita sitä, että EK olisi irtautumassa kolmikantaisesta lainsäädäntövalmistelusta.
Herlin pitää myönteisenä, ettei palkkoja ja lainsäädäntöä voi enää koplata keskenään. Lainsäädäntöä ei voi tulevaisuudessa alistaa palkkaratkaisuun.
EK on rakentanut myös oman organisaationsa viestittämään siitä, ettei keskitettyihin neuvottelupöytiin ole paluuta.
Kesällä eläkkeelle lähtevä työmarkkinajohtaja Seppo Riski oli tiukka tupo-neuvottelija. Hänen seuraajansa Eeva-Liisa Inkeroisen tontti pienenee. Työmarkkinajohtajan työ muuttuu palkkaneuvottelujen koordinoijaksi keskusjärjestön ja liittojen välillä.
Työmarkkinajohtaja menettää työ- ja sosiaalilainsäädännön valmistelun. Ne siirtyvät EK:n toimintaympäristöstä vastaavalle johtajalle Jukka Ahtelalle. Tilastotyö yhdistyy tietopalvelun kanssa EK:n tietotuotannoksi.

















Kommentit (25)
Edellä mainittu kehotus tosi edelytttää, että osaa sitä laskukonetta käyttää.
Pelästyivätkö työnantajat energiaverojen järkyttäviä Kataisen korotuksia, ruoan hinnan huimaa nousua ja dieselin maailmanennätykseen noussutta 40 prosentin hinnankototusta, josta myös saamme kiittää Kataista.
80 prosenttia polttoneisteistä on Suomessa veroa, siinä hyperinflaation syy, kun nuo korotukset otetaan huomioon.
Palkankorotukset tulevat olemaan vuositasolla jatkossa 20-30 prosenttia tällä hintojen nousuvauhdilla. Repikää siitä!
Menkää työnantajat Ambomaalle, jos sivistysvaltion palkkataso ei sovi!
- ruoan hinta nousstu 10-20 prosenttia tuotteesta riippuen (kiitos maatalousministeri)
- sähkön hinta on noussut 15 prosenttia (kiitos ministeri Pekkarisen veronkorotuksen)
- dieselin hinta on nousttu 35 prosenttia (kiitos kataisen veronkorotuksen)
- vuokrat nousetvat 30-50 prosenttia
JOTEN PALKAT NOUSEVAT SEURAAVALLA LIITTOKIERROKSELLA VASTAAVASTI VÄHINTÄÄN 30 PROSENTTIA!
Näemme seuraavaksi 1970-luvun kaltaisia kaksinumeroisia palkankorotuksia ja hyvin perustellusti.
Veikkaan yleisesti 15-20 prosentin korotuksia palkkoihin vuositasolla hyvin monilla aloilla, sillä hintojen nousu on ollut tänä vuonna ennennäkemätön ja hallitsematon.