EK aikoo luopua tuposta
Vuodesta 1968 tehtyjen tulopoliittisten kokonaisratkaisujen eli tupojen, aika alkaa Suomessa olla lopullisesti ohi. Yle Uutisten mukaan Elinkeinoelämän keskusliitto sinetöi pitkään rummuttamansa kohtalon huomenna keskiviikkona hajottamalla työmarkkinaosastonsa.
Muutoksen taustalla on ensin Teollisuuden työnantajien ja sittemmin EK:n työmarkkinatoimia johtaneen Seppo Riskin jääminen eläkkeelle. Ylen mukaan Riskin seuraajalle Eeva-Liisa Inkeroiselle jäävät vain työelämän ja liittokierrosten seuranta.
Loput osastosta pilkotaan elinkeinolainsäädännöstä vastaavalle johtajalle Jukka Ahtelalle. EK:n päätös merkitsee, ettei liittoon jää varsinaista keskitettyä neuvotteluorganisaatiota. Se merkinnee tupojen loppua.

















Kommentit (6)
- Veronkevennysten myynti palkansaajille on ollut höynäyttämistä ja surkean epäuskottava näytelmä.
- Työnantajien pitää saada maksaa työn tuloksista,
eikä sementoiduista eduista tai oppiarvoista.
- Palkansaajat voivat hakeutua vapaasti siihen ammattiin, jonka kokevat itselleen parhaaksi.
- Ammattiliitot voivat ajaa yhteisiä pelisääntöjä kuten ennenkin.
- Valtio voi keskittyä hakemaan verokevennysvarat toimintansa tehostamisesta. Tuottavuusohjelmat eivät voi olla poliisivirkojen lakkauttamista. Etusijalla on ala-arvoisen lainsäädänötyön parantaminen, suuruudenhullujen hankkeiden karsimininen ja politiikan korruption perkaaminen.
Tässä menetetään sekä kansainvälistä kilpailukykyä, että omaa ostovoimaa vaan sen takia, että on eräitä voimia, jotka haluavat täysin vapaasti ja moraalittomasti mellastaa palkkarintamalla ja synnyttää taas se palkkojen nostokierre mitä meillä oli -70 luvulla(hyvin muuten lähti jo liikkeelle viime kierroksella) ja mikä oli seuraus, korkeat verot ja ostovoiman menetys.
Ennen se oli metsäteollisuus, nyt tauti on tarttunut muihinkin kun metsäteollisuus on omaa syytään joutunut vaikeuksiin. Toinen suuri syyllisryhmä ovat kunnat ja valtio.
Nyt tilanne on monin verroin pahempi koska emme voi devalvoida ja syödä sillä sitä hankkimamme ostovoimaa.
Riippumatta alasta meillä on jo tänä päivänä paikallisen sopimisen mahdollisuudet täysin riittävät kunhan niitä järkevästi käytetään molemmin puolin. Aina vain on joukossa niitä kusettajia, valitettavan useasti juuri työnantajapuolella mutta myös työntekijä puolella, eikä kumpikaan näe napaansa pidemmälle vaan pääasiallinen tarkoitus kummallakin on valittaa ja kiristää kohtuuttomasti ja siten pilata mahdollisuudet järkevään sopimiseen.
Eli jatketaan näin vaan niin pääsemme taas siihen vanhan kunnon hintojen nostokaruselliin ja niin saamme rahanarvon laskun taas hyvään vauhtiin ja kuka kärsii, palkansaajat, eläkeläiset ja vähävaraiset ostovoiman menetyksenä ja työnantajat kilpailukyvyn karkaamisena, vai onko se mahdollisesti jopa tarkoitus?
Onnea vaan taas hölmölän ukoille jotka kuvittelevat tämän olevan oikea ratkaisu, kohta taas verot, hinnat ja korot nousee ja me ihmetellään miten tässä näin kävi aivan niin kuin Pekkasen ja varsinkin Somerton neuvottelujen jälkeen.EK:n edeltäjä luuli silloinkin olevansa viisas, mutta miten uhon kanssa kävikään kaikki me maksoimme ja karvaasti.
On valitettavaa porvarina nähdä että näitä typeryyksiä tehdään aina porvarihallituksen aikana.
- Hidas inflaatiokehitys on ollut enemmänkin seurausta pitkästä lamasta, joka ei suurella osalla suomalaisista ole vieläkään ohi. Nykyinen inflaatiokehitys puolestaan johtuu enemmänkin hintojen- ja verojen korotuksita kuin palkankorotuksista.
- 70 luvun työvoiman kysyntäpiikistä on opittu, ja työnantajat ovat pitkään juonineet asiat niin, että tilanne ei pääse toistumaan.
- Vapaammassa palkkasopimisessa ei ole kyse ahneudesta, vaan siitä, että toisinaan jostain työstä halutaan kysynnän ja tarjonnan lakien mukaan maksaa enemmän kuin toisesta. Tällöin palkka ohjaa tälle alalle työvoiman tarjontaa. Tämä on ollut epävirallinen käytäntö myös tupo aikana. Näin talous vain yksinkertaisesti toimii.
- Tärkein ongelma on se, tuleeko palkalla toimeen. Tämän vuoksi esimerkiksi asuntojen- ja muiden hintojen hallitseminen on tärkeämpää kuin pienten palkansaajien pienten palkkojen kyyliminen.
Tällöin astuu kuvaan valtion rooli, ja ennen kaikkea se kuinka paljon verovaroja käytetään mihinkin tarkoitukseen. Kaikki verotuksen alentamiset ovat bluffia, jos valtio ei samalla järkeistä kulutustaan. Halvinta olisi tehdä niin selkeitä lakeja, että niiden implementointiin ei tarvittaisi tuhansia maistereita peuhaamaan köyhälistön ostoskuitteja.
- Viimeisin tupo aikakausi on ollut palkansaajille katastrofi. Yritysten voitot ovat menneet katosta läpi, ja samalla palkan todellinen ostovoima on romahtanut lähes euroopan alhaisimmalle tasolle. .
- Uutena ilmiönä PK seudun työvoima on avoimessa kilapailutilanteessa itä-euroopan halpatyövoiman kanssa, joka ei vältytämättä asu täällä tai maksa veroja minnekkään. Tätä työvoimaa on käytetty nimenomaan valtion- ja kuntien rakennustyömailla. Kertakaikkisen reilua, vai mitä ?