EK: 6 500 avointa työpaikkaa eikä yhtään hakijaa

Palkkaamisvaikeuksista kärsivien yritysten määrä kasvoi EK:n mukaan liki kymmenen prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta.

– Emme ihan pysty lupaamaan, että jokainen halukas suomalainen saisi nyt työtä, koska kyse on useimmiten sopivan koulutuksen puutteesta. Mutta tilanne on kyllä nyt harvinaisen vaikea yrityksille ja hyvä osaaville työnhakijoille, sanoo EK:n koulutusjohtaja Markku Koponen.

Joka neljännessä tapauksessa rekrytointivaikeudet johtuvat työvoimapulasta. Yrityksissä oli syys–lokakuussa lähes 6 500 avointa työpaikkaa, joihin ei ollut lainkaan hakijoita.

Rekrytointivaikeudet ovat lisääntyneet useana peräkkäisenä vuotena. Raportin tehnyt EK:n asiantuntija Satu Ågren pelkää, ettei työvoimapulan aallonpohjaa ole silti edes saavutettu.

– Todennäköisesti tilanne pahenee, kun suuret ikäluokat alkavat siirtyä eläkkeelle vuosikymmenen vaihteessa, Ågren arvelee.

Työvoimapulasta kärsivät niin palvelut, teollisuus kuin rakentaminenkin. Kaikkein yleisimpiä rekrytointivaikeudet olivat rakennusalalla, jossa työvoimapulasta kärsi jopa 58 prosenttia yrityksistä.

Rakennusalan pahin työvoiman kysyntäpiikki on kuitenkin jo taittunut. Vielä vuosi sitten 70 prosenttia rakennusyrityksistä valitti rekrytointivaikeuksiaan.

– Todennäköisesti ala on pystynyt purkamaan tilannetta esimerkiksi ulkomaisella vuokratyövoimalla. Työvoiman tarve näyttää nyt kasvavan nopeimmin palveluammateissa, Satu Ågren sanoo.

Palvelualoilla olikin syys–lokakuussa peräti 19 000 vaikeasti täytettävää työpaikkaa, johon ei löydy ihmisiä.

Nyt yritykset tarvitsevat muun muassa kokkeja, asentajia, myyjiä, vartijoita, tarjoilijoita, hitsaajia, rakennustyöntekijöitä ja siivoojia. Myös ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkintoa edellyttäviin tehtäviin on yhä vaikeampi löytää työntekijöitä.

– Koko tilannetta ei pysty selittämään palkkauksen puutteilla, sanoo Ågren. Vain 7 prosenttia yrityksistä arvelee alojensa kehnon palkkatason karkottavan työnhakijoita.

Osaajat voivat olla teollisuuden kannalta myös maantieteellisesti väärissä paikoissa. EK syyttääkin tästä osittain myös alueellisesti vääristynyttä koulutustilannetta.

Syrjäseuduilla ei tarvittaisi niin paljon ammatillisten oppilaitosten koulutuspaikkoja, koska ne menevät ihmisten ja paikallisten työpaikkojen puuttuessa hukkaan.

– On suuri vahinko, että kasvukeskuksissa niin moni nuori jää yhä ilman ammatillista koulutuspaikkaa, ja muualla aloituspaikkoja jää vajaaksi. Tämä on tehottomuutta, moittii koulutusjohtaja Markku Koponen.

Myös diplomi-insinöörejä, tietojenkäsittelyn asiantuntijoita sekä myynti- ja markkinointiosaajia tarvittaisiin nyt enemmän. Pulaa on myös eri alojen työnjohtajista sekä sosiaali- ja terveyspalvelualan ammattilaisista.

EK:n jäsenyrityksiin rekrytoitiin viime vuonna yli 60 000 uutta työntekijää.