Tutkija: Elämme pian akvaariossa

Tulevaisuudentutkija Mika Mannermaa muistuttaa torstaina julkaistussa kirjassaan Jokuveli – elämä ja vaikuttaminen ubiikkiyhteiskunnassa, että jo nyt meistä jää moneen paikkaan runsaasti tietoa ja jälkiä.

Kännykkä kertoo, missä olemme, touhujamme netissä voidaan jäljittää ja valvontakameroita on kaikkialla.

Ubiikki teknologia eli ”kaikkialla läsnäoleva äly” voi johtaa tulevaisuudessa vaikkapa siihen, että älykäs vessanpönttö analysoi tuotoksemme, tekee diagnoosin ja tilaa tarvittaessa ambulanssin. Tai pesukone säätää itse itsensä pyykin laadun ja likaisuuden mukaan.

Salailusta tulee entistä vaikeampaa ja yksityisyydestä ylellisyyttä. Mannermaan mukaan läpinäkyvyyden lisääntymisessä on paljon hyviä puolia. Jos kansalaiset elävät akvaariossa, niin elävät myös vallanpitäjät ja talouden toimijat.

– On paljon helpompi esimerkiksi seurata, toimiiko Nokia oikeasti eettisesti Kiinassa. Nyt vain arvailemme, Mannermaa sanoi kirjansa julkistustilaisuudessa.

Mannermaan ”jokuveli” ei ole sellainen diktaattori kuin George Orwellin ”isoveli”, vaan ”joukko mukavia heppuja”. Se ei ole yksittäinen toimija, vaan julkiset toimijat, yritykset ja kansalaiset yhdessä.

Mannermaan mielestä jokuveljessä on paljon samaa kuin Adam Smithin markkinoita ohjaavassa näkymättömässä kädessä, mutta jokuveli kattaa markkinoiden lisäksi koko yhteiskunnan.

Jokuveli valvoo, tietää eikä koskaan unohda. Pahimmassa tapauksessa jokuveli voi muuttua isoveljeksi.

Mannermaa kertoo itse kannattavansa läpinäkyvyyttä tiettyyn rajaan saakka.

– Vessaan en kameravalvontaa päästäisi.

Kuvatunlainen tietoyhteiskuntakehitys muuttaa maailmaa yhä monimutkaisemmaksi. Suunta on tämä siksi, että suurin osa ihmisistä niin haluaa.

– Useimmat meistä toivovat, että esimerkiksi uudet tietokoneemme olisivat kaikin puolin parempia, tehokkaampia ja grafiikaltaan upeampia kuin edeltäjänsä, Mannermaa kirjoittaa.

Tämän vuoksi työnjakoa on vietävä entistä pidemmälle, jotta entistä syvempi erikoistuminen on mahdollista. Mutta miten pieni ihminen selviää yhä monimutkaisemmassa maailmassa?

Lääkkeeksi Mannermaa ehdottaa "simplismiä", yksinkertaisuuden filosofiaa.

– Elämästä ja työstä, bisneksestä ja viranhoidosta selviämisessä välttämätöntä tulevaisuudessa ovat simplismin idea ja sen tarjoamat mahdollisuudet.

Simplismin ”oppeja” ovat muun muassa poisrajaaminen, unohtaminen, "loisiminen" ja keskinkertaisuuden hyväksyminen. Päätöksentekoa helpottaakseen turhat vaihtoehdot kannattaa Mannermaan mukaan rajata pois roisilla otteella. Liikaa järjenkäyttöä on syytä välttää ja vaihtoehtoja kannattaa karsia myös fiilispohjalta.

Simplisti unohtaa lähes kaiken, turhan tiedon ja kuonan.

– Jos kaikki kuona, jota elämä eteemme kantaa 80-vuotisen elonkaaremme ajan, ei unohtuisi vaan kumuloituisi, päämme paisuisi ja räjähtäisi.

Loisiminen tarkoittaa sitä, ettei kannata tehdä itse sitä, minkä joku muu tekee innokkaammin ja kätevämmin. Jokainen voi myös edistää toisten simplistien loisimista tekemällä muiden puolesta sitä, minkä osaa hyvin.

Simplisti ei yritäkään tehdä useimpia asioita mahdollisimman hyvin. Mannermaa viittaa filosofi Marjo-Riitta Ollilan ajatukseen, että monissa asioissa on syytä tyytyä keskinkertaiseen. Näin jää tilaa tehdä jokin asia erittäin hyvin.

Kiihtyvän muutosvauhdin pyörteissä lohduttaa myös se, että moni asia pysyy muuttumattomana, Mannermaa muistuttaa. Edelleen rakastamme, vihaamme, olemme itsekkäitä, iloisia tai ahdistuneita. Syömme, juomme ja nukumme.

– Ollakseen luova tai edes kykenevä toimimaan, ihminen tarvitsee turvallisia muuttumattomuuksia, paljon.

Mannermaan kirjan on kustantanut WSOYpro, joka kuuluu Taloussanomatkin omistavaan SanomaWSOY-konserniin.