Kunnat eivät selviä omin voimin terveydenhuollosta
Kari Nenonen toteaa, että tulevaisuudessa kunnat ostavat yksityisiltä palveluja pysyvänä järjestelynä, työmarkkinatilanteesta riippumatta.
– Joudumme hyväksymään sen, että teemme tiivistä yhteistyötä yksityisen puolen kanssa.
Nenonen sanoo, että huippujen tasaamisessa ostopalvelut vaikuttavat kustannuksiin.
Tyypillisiä ulkoa ostettavia palveluita ovat kiireettömät leikkaukset. Nenonen antaa esimerkkinä lonkkaleikkaukset, joita tosin ostetaan lähinnä jonojen purkamista varten.
Suomen Terveystalon toimitusjohtaja Martti Kiuru kertoo, että yksityisten yritysten tuottama osuus kaikesta terveydenhoidosta on kasvanut selvästi. Nyt yksityisten osuus on 20–25 prosenttia.
– Länsi-Euroopassa osuus on 40–60 prosenttia, ja olemme menossa sitä kohti.
Suomen Terveystalo on valtakunnallinen terveyspalveluyritys. Kiuru uskoo, että ostopalveluiden lisääntyminen antaa Terveystalolle mahdollisuuden suureen kasvuun, sillä yrityksen 150 toimipistettä ovat lähellä asiakkaita.
Myös pääkaupunkiseudulla toimiva Diacor on valmis tekemään esimerkiksi jonkin verran nykyistä enemmän leikkauksia.
Kiuru ja Diacorin toimitusjohtaja Pirjo Tiiri pitävät tärkeänä, että julkisen ja yksityisen puolen yhteistyö suunnitellaan pitkäjänteisesti ja siitä tehdään kunnolliset sopimukset. Nyt julkinen sektori ostaa yksityisten palveluja liian hätäisesti.
Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakesin tutkimusprofessori Markku Pekurinen yllyttää kuntia kokeilemaan ennakkoluulottomasti eri vaihtoehtoja, jotta ne selviytyvät terveydenhuollon kustannuksista.
Pekurinen painottaa, että kunnat voivat tehdä vielä paljon palvelurakenteen uudistamisessa. Ne eivät ole osanneet käyttää hyväkseen kaikkia mahdollisuuksia, joilla terveydenhuollon kustannuksia saadaan pienemmiksi.
Hän usuttaa naapurikuntia karsimaan päällekkäisiä palvelujaan ja yhdistämään niitä tarjottavaksi entistä laajemmalle väestöpohjalle.
– Perinteinen esimerkki ovat laboratoriopalvelut, joissa on mahdollisuus karsia päällekkäisyyksiä.
Pekurisen mukaan merkittävissä uudistuksissa tarvitaan 2–3 vuotta ennen kuin tulokset ovat näkyvillä.
– Etenkin pienet kunnat katsovat asioita liian lyhyellä aikavälillä, ne näkevät vain puoli vuotta tai vuoden eteenpäin.

















Kommentit (24)
Kilpailua Suomen kokoisessa maassa ei synny läheskään kaikille aloille.Autokatsastus on tästä hyvä esimerkki.Joten siltä taholta hintojen kurissa pysymistä lienee turha odottaa.
Mutta toisaalta vaikutus on työllistävä ja palkat nousevat yksityistämisissä, niin mitäpä sitä vastaan sotimaan.
Julkisia terveydenhuoltopalveluja jonkin verran käyttäneenä olen tullut siihen tulokseen, että kansalaisille pitäisi jakaa palveluseteleitä, joilla he voisivat hankkia verojensa vastineeksi hoidon mistä parhaaksi katsovat.
Samalla syntyisi tervettä kilpailua, joka laskisi yksityisen tarjonnan hintoja. Julkinen puoli ei saisi enää automaattisesti rahoitusta veronmaksajilta ja sekin joutuisi kilpailemaan olemassaolostaan.
Erityisesti terveyskeskukset voisi lakkauttaa, sillä niissä on esimerkiksi Helsingissä tehoton työkulttuuri, eikä hoitokaan pelaa. Lääkärit on ohjeistettu hoitojonojen pelossa olemaan tekemättä lähetettä jatkotukimuksiin. Suomen laboratorioissa voitaisiin tutkia kaikki EU:n asukkaat, röntgeneitä on liikaa...
Kun sairaanhoitajat nyt lähtevät lupaustensa mukaisesti lätkimään voidaan samalla irroittaa terveydenhuolto kunnilta valtion järjestettäväksi. Kunnathan tekevät konkurssia ja Kemin tapainen tulevaisuus häämöttää jos niiden annetaan vielä toheloida kunnallisen itsemääräämisoikeuden nimissä terveyspalveluissa.
Toki valtiojohtoinen järjestelmä merkitsisi terveydenhoidon keskittämistä suurempiin yksiköihin, mutta kustannussyistä ei muutakaan järkevää vaihtoehtoa ole tässä vähäväkisessä maantieteellisesti isossa maassa.