Valokuvausyritys ei vaadi työntekijöiltään kuvaustaitoja

Kuvaajan on viihdyttävä lasten ja nuorten kanssa. Haluamme varmistaa ammattitaidon niin, että kun olemme löytäneet oikeat ihmiset, koulutamme itse heidät, kuvauspäällikkö Krister Löfroth sanoo.
– Monia eri kuvauksen lajeja voi opiskella, mutta koulukuvaus on niin spesiaalia toimintaa, että jouduimme rakentamaan itse oman koulutusjärjestelmän.
Löfrothin mukaan valokuvauksessa tärkeintä ovat mallin ilme ja olemus, joten kuvaustilanteessa kuvaajan on osattava luoda otollinen ilmapiiri.
– Se on persoonallisuuskysymys ja positiivisen vaikuttamisen osaamista.
Seppälän Koulukuvien työpaikkailmoituksessa mainittiin myös, että koulukuvaajalle on etua kaupallisesta pohjakoulutuksesta.
– Valokuvaus on pitkälti bisnestä. On otettava kuvia, jotka myyvät, että saa leipää. On tärkeää hahmottaa, että otamme kuvia asiakkaille, emme itsellemme.















Kommentit (8)
Käytän lapsiani valokuvastudiossa kun haluan oikeita valokuvia, joita kehtaa jakaa mummoillekin. Eikä hinta itse asiassa ole kovinkaan paha laatuun nähden. Koulukuvista ostamme vain luokkakuvan muistoksi muista.
Amatööritason kuvia myydään puolipakolla kovaan hintaan.
Miksi koulut eivät hanki perus digijärkkäriä, hinta n. 800 eur
ja ota kuvat itse asiaan innostuneen opettajan voimin.
Joka koulusta löytyy yleensä yksi valokuvauksesta innostunut
maikka. Ja nykypäivänä joka koulusta löytyy myös se kamera jo
valmiiksi. Mihin tällaisia firmoja tarvitaan?
Selvittäisiin murto-osalla kustannuksista kun mukaan ei otettaisi
välikäsiä. Se kuvien laatu kun on nähty.. joten millään laatu-argumenteilla
tilannetta ei todellakaan voi puolustaa.
Pientä realismia nyt kuitenkin mukaan. Ei ole ihan mitenkään halpoja kuitenkaan nuo laitteet, toki noin 3000 euron budjetilla (digijärjestelmä ~1000 euroa, salamat standeineen ja varjoineen ja johtoineen ~1500 euroa, taustakankaat standeineen ~500 euroa) voisi nuokin hankkia. Koulukuvat kuitenkin maksetaan vanhempien, ei koulun toimesta - eli koululle itselleen siitä ei pahemmin kuluja tule (korjatkaa toki jos olen väärässä).
Löfroth on aivan oikeassa siinä, että mallin ilme ja olemus ovat kuvan kannalta tärkeimmät, ja näihin taas parhaiten kuvaushetkellä vaikuttaa kuvaajan kontakti kuvattavaan. Jos kemia ei toimi välittömästi, ei kuvastakaan juuri mitään tule, koulukuvattavat harvemmin ovat ammattimalleja.. Kyllähän kuvaaminen sitten tietysti taitoa myös vaatii, mutta en itse usko, etteikö vähäiselläkin kouluttautumisella pysty koulukuva-tyylistä muotokuvausta oppimaan vähintäänkin riittävästi.
Ja ei, en puolustele mitenkään koulukuvien laatua. Jos laatu on surkea, kuvaajaahan siitä pitääkin syyttää. Jos esiintyy ammattilaisena, on parempi myös varmistaa, että tuloskin kelpaa ammattimaisesta. Digiaikana varsinkin niitä kuvia olisi syytä räpsytellä vähän enempi, kun eihän siitä käytännössä juuri lisäkuluja tule - sen parhaan niistä löytää aika nopeasti kuitenkin.