Kirjaudu ▼
 

Työmarkkinoilla väännetään: joustaisiko työntekijä kriisin hetkellä?

© Stefan Wermuth / Reuters
Työmarkkinoilla väännetään: joustaisiko työntekijä kriisin hetkellä?
Vääntö paikallisen sopimisen ehdoista käy kiivaana. Yksi neuvotteluiden kipukohdista koskee niin sanottua kriisilauseketta.
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Hallitus ja työnantajat ovat toivoneet paikallisen sopimisen osaksi kriisilauseketta eli toimintamallia yritysten kriisitilanteita varten.

Kriisilausekkeen sisältö on täysin auki, kertoo palkansaajajärjestö SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto Taloussanomille.

Saman myöntää Kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jalonen tekstiviestillä neuvotteluista: Kriisilauseke on osa paikallista sopimista, ja sen sisällöstä neuvotellaan. Sopua ei ole siitäkään, millaisissa tilanteissa lausekkeeseen voitaisiin vedota.

Lapin yliopiston työ- ja sosiaalioikeuden professori Jaana Paanetoja arvioi, että lausekkeen avulla haetaan luultavasti mallia työntekijöiden etujen alentamiseksi tietyissä kriisitilanteissa, esimerkiksi yrityksen ollessa lähellä konkurssia. Toisin sanoen kriisilausekkeen avulla työehtosopimuksen ehdoista voisi poiketa tietyissä tapauksissa.

Mallia Saksasta?

Malli on käytössä esimerkiksi Saksassa, missä lauseketta sanotaan avaamislausekkeeksi. Alunperin se oli kriisilauseke. Malli on mahdollistanut esimerkiksi palkkojen alentamisen tai työajan joustoista sopimisen.

Paanetojan mukaan keskeistä Saksan malleissa on, että päätöksiä henkilökunnan etujen karsimisesta tai palkkojen alentamisesta ei yleensä voi tehdä pelkästään työpaikkatasolla.

– Päätökset täytyy kierrättää ammattiliittojen kautta. Sellainen malli voisi olla Suomessakin, jolloin voisi varmistaa, että työntekijät eivät ole joutuneet ikään kuin painostuksen alla sopimukseen, hän sanoo.

Vuonna 2010 noin puolet saksalaisyrityksistä turvautui avaamislausekkeeseen, kertoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) tutkimuspäällikkö Antti Kauhanen.

– Nykyään työehtosopimuksissa on usein spesifioitu, että sopimus voidaan avata paikallisesti esimerkiksi kilpailukyvyn parantamiseksi, Kauhanen sanoo.

Saako tessin vähimmäispalkasta poiketa?

Selviytymis- tai kriisilauseke on työnantajille tärkeä. Esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliitto EK on puhunut kriisi- tai selviytymislausekkeen puolesta aiemminkin. Hallitusohjelma taas peräänkuuluttaa uudistuksia, joiden tavoitteena on parantaa yritysten kilpailukykyä.

Työntekijöiden järjestö SAK pelkää, että työnantajat voisivat lausekkeen avulla poiketa työehtosopimuksessa määritellyistä vähimmäispalkoista kriisitilanteessa.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Professori Paanetoja ei kuitenkaan usko, että kriisilausekkeen avulla alennettaisiin työehtosopimuksissa määriteltyjä peruspalkkoja. Sen sijaan joistakin lisistä tai sovituista korotuksista luopuminen voisi olla mahdollista.

Tällä hetkellä työnantajilla on tukenaan korkeimman oikeuden päätös, jonka mukaan työnantaja voi joissakin tapauksissa alentaa työntekijän palkkaa.

Ehdot ovat kireät. Työnantajalla pitää olla muun muassa irtisanomisperuste ja palkanalennuksen pitää olla osa muita toimia. Palkka ei kuitenkaan saa alittaa sitä, mitä työehtosopimuksessa on sovittu.

Useita avoimia kysymyksiä

SAK:n Lehdon mukaan kriisilausekkeeseen liittyy useita avoimia kysymyksiä sen lisäksi, mitä kriisillä tarkoitetaan ja millaisiin toimiin poikkeustilanteessa voitaisiin ryhtyä. Saavatko työntekijät esimerkiksi jotakin vastineeksi?

Jos yritys alentaa palkkoja esimerkiksi konkurssin välttämiseksi, millä perusteella työttömyyskorvausta maksetaan, jos yritys kuitenkin joutuu konkurssiin? Entä minkä verran työnantajat todella hyötyisivät, jos ne voisivat maksaa alempaa palkkaa kuin työehtosopimuksessa määritellään?

– Osa työehtosopimuksen merkitystä on, että suurin piirtein tiedetään, millä edellytyksillä kilpaillaan ja mikä palkkataso on. Jos tulee kriisilausekkeita, ja joku voi ruveta maksamaan puolta pienempää palkkaa, niin se on sitten taas kilpailukysymys, huomauttaa SAK:n Lehto.

Taloussanomat ei tavoittanut EK:n edustajia kommentoimaan asiaa.

Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Kommentit (84)

Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 9
EdellinenSeuraava

Anonyymi
On se jännä kun tällaisia kriisejä täytyy edes miettiä. Olisiko lopulta kyse siitä, että yritystoiminta ei enää kannata edes globaalissa kaavassa? Jos bisnes on kuosissa niin silloin voi niitä osinkojakin maksaa hyvillä mielin.
Anonyymi: joooo 22.2.2016 17:42

Anonyymi
Kyllä työntekijä joustaa menettämällä työnsä ulkomaille! Tästä on jo riittävästi esimerkkejä ja tahti senkun kiihtyy! Maailma on nykyään 24/7 eikä ole varmaan varaa seistä tumput suorina!
Anonyymi: KiitosSuurestiSAK 22.2.2016 17:42

Anonyymi
Kun sopimus ensi viikolla syntyy, ampaisevat pörssikurssit kohti kumuluksia. Ostolaidalle mars!
Anonyymi: Rahat_töihin 22.2.2016 17:50

Anonyymi
työ- ja sosiaalioikeuden professori Jaana Paanetoja arvioi, että lausekkeen avulla haetaan luultavasti mallia työntekijöiden etujen alentamiseksi
'

Juuri näin. Jos lauseke tulee alkaa välittömästi kriisi ja edut leikatan. Ja sitten firma ennätysosinkot jaetan. Kyllä nämä juonet osatan.
Anonyymi: AY-turvaa-työt 22.2.2016 17:54

Anonyymi
Yrityksen tila saadaan tarvittaessa aina näyttämään punaista. Olin itse firmassa, jossa oli paha yt-kierre. Tulos kikkailtiin yhdeksi vuodeksi pakkaselle sopivilla kikoilla, näin saatiin muutamista irtisanomisista tehdyt valitukset nurin. Paras keino olisi ylimn ja ylemmän keskiportaan palkan sitominen tulokseen.
Anonyymi: kokenut 22.2.2016 17:54

Anonyymi
Mitäpä työntekijän tarvis joustaa?
Työnantaja voinee joustaa siihen asti et firman tulos on 0 (pyörii siis nahkoineen) Ja enempihän tolla työnantajalla on rahhoo joten kun miinust alkaa tulla voi työnantaja pistää 10% ja duunari 1% et kulut peittyy.
Anonyymi: muu_on_puhetta 22.2.2016 17:56

Anonyymi
Siirtämällä voitot konsernisiirtoina ja korkoina ulkomaille tulos saadaan pakkaselle. Sitten voidaankin laskea palkkoja.
Anonyymi: konsernisiirto 22.2.2016 17:56

Anonyymi
Paikallinen sopiminen määriteltäköön siten, että liittotasolla sovitaan peruspalkankorotukset ja perusetuudet. Sitten yrityksissä voidaan vielä korottaa lisää palkkoja ja antaa lisäetuuksia yrityskohtaisin sopimuksin. Kun asia noin kirjataan, estetään palkan ja etuuksien alennukset.
Anonyymi: PalkatNostettavissa 22.2.2016 17:57

Anonyymi
"? Nykyään työehtosopimuksissa on usein spesifioitu, että sopimus voidaan avata paikallisesti esimerkiksi kilpailukyvyn parantamiseksi"

Järjetöntä, yrityksethän ja osinkoja odottavat omistajat ovat tämän jälkeen kroonisesti parantamassa ns. kilpailukykyä.
Anonyymi: Kokoomusmeininkiä 22.2.2016 17:59

Anonyymi
Finnair kokeili vastaavaa 5% palkan alennusta, myös johtajat alensi palkaansa. Hyvästä tuloksesta johtajat sai 15% bonukset ja eräs mukavat voitot oman asunnon myynnistä , "asuntoetu".

Suomessa on aina joku kriisi jonka varjolla palkkoja voidaan laskea. Aina löytyy joku halvempi maa, palkat pitäisi laskea n. 1,5€ tunnille ja poistaa lomat niin sitten oltaisiin kilpailukykyisiä ... hetken.
Anonyymi: kjvkjgh 22.2.2016 18:06
Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 9
EdellinenSeuraava
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti Yöaikaan lähetetyt kommentit päätyvät toimituksen tarkistettavaksi. Kommentit tarkistetaan ja hyväksytään seuraavan päivän aikana. Muina aikoina viestit ovat jälkimoderoinnissa.
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
 

Taloussanomat - Uutiset

30.6. Maraboun ja Tobleronen omistaja teki ostotarjouksen Hersheystä – pakit tuli
30.6. Google osti 12 vuoden tuotannon norjalaisesta voimalasta, jota ei ole vielä olemassa
30.6. Ikean perustajalla on ollut tuplasti vaikea viikko – miljardien lasku
30.6. Lieksaan rakennetaan kaksi biojalostamoa – rahaa kerätään nyt joukkorahoituksella
30.6. Ilta-Sanomat Laskelma: Näin paljon voit säästää rahaa ilmalämpöpumpulla
30.6. Asuntolainojen kysyntä kuumenee – nostettiin eniten neljään vuoteen
30.6. Huomenna se tulee – kansa ei kiirehtinyt lainakaton vuoksi
30.6. Digitoday Tietosuojaviranomaiselle kirvelevä tappio: Facebookin seuranta saa jatkua
30.6. Wärtsilä ostaa suomalaisen Eniramin
30.6. Globalisaation häviäjät kannattivat Brexitiä – "Tilanteesta pitää oppia"
30.6. Digitoday Kas kummaa: Onko tässä Huawein B-suunnitelma?
30.6. Näin Elisa onnistui saamaan Anvian itselleen – "Törkeä ja epäisänmaallinen temppu"
30.6. Osa Helsingin pörssin osakkeista jo toipunut Brexit-paniikista
30.6. Digitoday Suomi johtamaan EU:n puolustusviraston kyberhanketta
30.6. Brexit-ennuste: EKP lisää velkakirjaostoja 100 miljardiin kuukaudessa
30.6. Digitoday Uusi nettipankkiryöstö aiheutti miljoonatappiot: "Tusinoittain pankkeja murrettu"
30.6. Danske Bank arvioi: Suomen talouskasvu hiipuu selvästi, jos Britannian EU-ero etenee
30.6. Brexit voi kolauttaa ulkomaalaisten osaamiseen nojaavaa Lontoota
30.6. Nordea perustaa digiyksikön – vetäjäksi brittipankki RBS:n digijohtaja
30.6. Digitoday Jalokivikauppa rytisi 25 000 turvakameran hyökkäyksessä – myös Suomesta iskettiin
30.6. Digitoday Käytätkö Facebookia Chromella? Varo kavereidesi tekemiä merkintöjä
30.6. Kauppakamarin johtaja uhmaa ekonomistien Brexit-arvioita: ”En usko yhteen totuuteen”
30.6. Ilmalämpöpumpun tuoma säästö puhuttaa: ”Voidaan päätyä vain yhteen lopputulokseen”
30.6. Vakuutusyhtiöt myyvät evakuointiturvaa – milloin saa korvauksia?
30.6. Vienti laski huhtikuussa 11 % – öljyjalosteet valopilkku
30.6. Digitoday Mistä nyt tuulee: Microsoft jakaa Xboxeja Surfacen ostajille
30.6. Brexitin vaikutus hälvenee – pörssien odotetaan nousevan jo kolmatta päivää
30.6. Öljy kallistuu – tuotanto supistuu ja kysyntä kasvaa
30.6. HS: Varakkaat voivat kiertää asuntolainakaton vakuuksilla
30.6. Digitoday Windows 10:n jättipäivityksen ajankohta selvisi – tätä on luvassa
Asiakastieto

Yhteistyössä