Kirjaudu ▼
 

20, 30, 40 tai 50 vuotta – kukaan ei kelpaa töihin

Heini Karjanmaa
20, 30, 40 tai 50 vuotta – kukaan ei kelpaa töihin
Nuorilla aikuisilla on liikaa vaatimuksia, kolme–nelikymppisillä pieniä lapsia ja jo alle viisikymppiset ovat ikääntyviä. Kun kaikilla ikäryhmillä on työelämän näkökulmasta syntinsä, kuka töihin oikein kelpaa. Vai pitäisikö koko ajattelutapaa muuttaa rajusti?
3.1.2013 06:01
Toivo Martikainen
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Eri ikäisiin ihmisiin suhtaudutaan työelämässä usein varsin lokeroivasti. Parikymppisiä pidetään suoraan koulun penkiltä tulleina kakaroina, kolme–nelikymppisten työntekoa haittaavat pienet lapset ja jo alle viisikymppisiä voidaan pitää ikääntyvinä työntekijöinä, jotka eivät enää jaksa entisen lailla.

Asiantuntijoiden mukaan eri ikäluokkiin liittyvät epäluulot ja stereotypiat elävät työelämässä yhä vahvoina. Kaikkein eniten leimastaan kärsivät työuransa ehtoopuolella olevat ihmiset.

– Suurimmat epäluulot liittyvät ikääntyviin ihmisiin. Hirveän paljon on sellaisia käsityksiä, että ikäihminen ei enää opi, että sairastumisen riski on suurempi tai että iäkkäämpi työntekijä ei tee työtä yhtä nopeasti ja tehokkaasti kuin nuoremmat, Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun professori Marja-Liisa Manka sanoo.

Työ- ja organisaatiopsykologi, Sensitiva Oy:n omistaja Mikael Saarinen on Mangan kanssa samaa mieltä. Hänen mukaansa keski-iän ohittaneiden motivaatio kyseenalaistetaan voimakkaasti.

– Yli 50-vuotiaiden työntekijäryhmään liittyy yleinen harhakäsitys. Heidät nähdään stereotyyppisenä joukkona, joka käy töissä vain koska siellä on pakko käydä, Saarinen sanoo.

On kovin hullunkurista, että samaan aikaan kun julkisessa keskustelussa peräänkuulutetaan jatkuvasti eläkeiän nostamista, yhä nuorempia työntekijöitä pidetään osittain liian vanhoina työelämään.

– Entistä nuorempia ihmisiä on alettu pitää ikääntyvinä. Nykyään jo 45-vuotias voi olla sellainen, Manka sanoo.

Myös nuoria
vieroksutaan

Asiantuntijoiden mukaan työelämän toinen hyljeksitty ryhmä ovat nuoret työntekijät. Heihin liitetään usein mielikuva haluttomuudesta taipua muottiin.

– Alle kolmekymppisiin kohdistuu tutkimusten mukaan ihan selvästi sellainen epäluulo, että heillä on liikaa omia vaatimuksia muun muassa työajan ja lomien suhteen, Marja-Liisa Manka sanoo.

Nuoret suhtautuvat myös työpaikan vaihtamiseen avoimesti eivätkä siten ole niin sitoutuneita yhteen työpaikkaan.

Toisaalta vastikään koulun penkiltä irronneiden nuorien kuvitellaan olevan epätodellisenkin hyviä oppimaan uusia asioita. Todellisuudessa he eivät välttämättä ole muita parempia.

– Kun yli viisikymppisillä epäillään olevan jo toinen jalka haudassa, niin nuorilla puolestaan uskotaan olevan enemmän oppimiskykyä. Mutta ei ihmisen oppimiskyky katoa mihinkään, Mikael Saarinen sanoo.

Työnantajia huolettavat myös nuorien aikuisten muuttuvat elämäntilanteet. Kolmekymppisiltä naisilta kysytään yhä usein työhaastatteluissa mahdollisista lastenhankkimisaikeista. Lain mukaan kysymykseen ei tarvitse vastata, mutta siitäkin saatetaan vetää johtopäätökset.

Varhaiskeski-ikäiset
työnantajien suosikkeja

Kun vanhoja työntekijöitä vieroksutaan heidän kuvitellun huonon jaksamisensa vuoksi ja nuoria pidetään vaikeasti ennustettavina, tuntuvat varhaiskeski-ikäiset eli 35–45-vuotiaat olevan työnantajien silmäteriä.

– Keskimmäiseen ikäluokkaan ei kohdistu niin voimakkaita negatiivisia ennakkoluuloja. Heillä kuvitellaan olevan jo osaamista ja näkemystä, ja heidän jaksamiseensa uskotaan, Marja-Liisa Manka sanoo.

– Varmaan kolmenkympin ja neljänkympin välissä ovat ne työntekijät, joista kuvitellaan saatavan eniten irti, Mikael Saarinen sanoo.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Varhaiskeski-ikäisetkään eivät kuitenkaan ole täysin ennakkoluuloista vapaita. Heidän nuoruutensa avainvuodet ajoittuivat 1980- ja 90-luvuille, jolloin individualismista tuli Suomessa uudenlainen johtotähti.

– Tätä sukupolvea koskeva negatiivinen ajattelutapa on se, että heidän pitää saada "kaikki mulle heti nyt". He toivovat jatkuvasti parempia etenemismahdollisuuksia ja ovat puolestaan valmiita lopettamaankin työt, jos se on taloudellisesti mahdollista, Manka sanoo.

Töiden lopettaminen eli downshiftaaminen on suosituinta juuri tässä ikäluokassa, jolle työ ei enää ole elämää eniten määrittävä tekijä. Paluu sapattivapaalta työelämään voi kuitenkin osoittautua vaikeaksi.

– Nämä ihmiset ovat tehneet yhden uran ja kypsyneet siihen. Työelämässä heitä ei välttämättä katsota hyvällä, kun he tekevät aikanaan paluuta, Saarinen sanoo.

Ajattelutavan muututtava
perusteellisesti

Asiantuntijat uskovat vakaasti eri ikäisten työntekijöiden vain hyödyttävän työyhteisöä. Nuoret tuovat uusia ajattelutapoja, kun iäkkäämpien kokemus ja tietotaito taas hyödyttävät muita.

– Työn tekemisen kulttuuria, tapoja ja arvostuksia tulisi muuttaa. Terve työyhteisö koostuu kaiken ikäisistä ihmisistä, Marja-Liisa Manka sanoo.

Tärkeintä olisi muuttaa koko ajattelutapaa, jossa työntekijä on tuotannontekijä ja hänestä revitään kaikki mahdollinen irti. Kun osaaminen on kohdillaan, työntekijää kannattaa kohdella lempeästi sen ylläpitämiseksi.

– Se on oikeasti vain osaaminen joka ratkaisee, eikä mikään muu seikka. Osaamista ja kompetenssia tarkasteltaessa kysymykset eri ikäryhmien elämäntilanteisiin liittyvistä haittapuolista ovat triviaaleja, Mikael Saarinen sanoo.

Hän muistuttaa, että elämäntilanteeseen liittyvät asiat ovat aina ennakoimattomia tapahtumia, joten niihin ei pidä edes pyrkiä vaikuttamaan. Työntekijöitä tulee vain tukea selviämään vaikeista paikoista.

Kaikkein eniten auttaisi katseen siirtäminen pitkälle tulevaisuuteen. Nykyisenlainen tahkoaminen kuluttaa ihmiset loppuun.

– Tarvitaan arvopohjaista johtamista. Voittojen tavoitteleminen on johtanut siihen, että henkilöstön tarpeiden huomioon ottaminen vaatii yrityksen johdolta aikamoista ponnistelua. Pitäisi miettiä, millä aikajänteellä pyritään olemaan tuottavia, Saarinen sanoo.

– Työnantajien pitäisi oikeasti yrittää hallita henkilöstövoimavaroja vähintään kymmenen vuoden tähtäimellä, ei kahden–kolmen vuoden tähtäimellä. Kun metsästetään nopeita voittoja, niin henkilöstövoimavaroista tulee pelitavaraa, hän sanoo.

3.1.2013 06:01
Toivo Martikainen
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Kommentit (190)

Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 19
EdellinenSeuraava

Anonyymi
olen korkeakoulutettu, valmistuin yliopistosta 2v sitten. Olen tässä viimeiset 2 vuotta sitten pessyt autoja abc-pesulassa. kyllä kannatti käydä kouluja.
Anonyymi: terve 3.1.2013 6:16

Anonyymi
Ennen yritys otti nuoria joita vanhempi työntekijä opasti kunnes osasi homman hyvin. Suurin osa työntekijöista oli koko elämänkaarensa saman yrityksen leivissä.

Silloin kun minäkin aloittelin työelämää niin ammattikoulusta menin töihin. Vanhemman työntekijän apulaisena olin aluksi joka opetti parhaimmat niksit. Palkka oli aluksi pieni mutta armeijan jälkeen se kohosi. Ei käytetty työvoimaa niin härskisti hyväksi kuin nykyään.

Nyt yritykset yrittävät ottaa vain parhaat päältä, imeä kuiviin ja vaihtaa uusiin.
Anonyymi: joskus 3.1.2013 6:20

Anonyymi
Mitä noista eduskunnan mummoista ja vaareista sitten pitäisi ajatella?!
Anonyymi: HaRos 3.1.2013 6:22

Anonyymi
On se hirveetä! Ja turhaa kitinää.

Ihan lakisääteistä tuo naisten ja ikääntyvien syrjimispakko on. Yritykselle ne kulut kaatuvat.
Anonyymi: annilii 3.1.2013 6:23

Anonyymi
Minä olen käynyt vain peruskoulun. Nyt 32-vuotiaana työuraa takana pikkasen alle 10 vuotta ja vuositulot 45-50,000€

Ei työtä varten kouluja tarvita. Pitää vain olla tekijä ja valmis oppimaan uutta.
Anonyymi: opiskeluonajantuhlau 3.1.2013 6:26

Anonyymi
Ongelmana nykyisin on, että työntekijöiden valinta on usein ulkoistettu lipeville konsulteille, jotka valitsevat tehtäviin kaltaisiaan lipeviä konsultteja oikeiden aikaansaavien niska limassa hommia painavien duunarien sijaan. Nämä jälkimmäiset kun eivät osaa "myydä" itseään tai eivät sitten pärjää sosiaalisuutta (ja lipevyyttä) mittaavissa "palikkatesteissä".
Anonyymi: ArskaXIV 3.1.2013 6:33

Anonyymi
Olen amiskan(raksa puoli) kaynyt aikoinaan ,tosin tyollistyin myyntialalle(suoramyynti)alle 20.v. Yrittajana aloitin 25.v,tein 4 v.kovasti tyota kerasin rahaa ja perustin perheen. Nyt 36v. Talot maksettu enaa ei ihan pakko tehda tyota tosin n.3 kk vuodessa oon sita tehnyt ihan mielenvirkeyteni vuoksi ja koska lapsikin jo koulussa eika aina jaksa kotona notkua mutta mieluummin osallistun lapseni harrastuksiin ja annan hanelle aikaa kuin notkun vakisella lisaa rahaa keraamassa tyoelamassa,kun sita kumminkin on jo tullut tarpeeksi loysaamista varten eika kumminkaan missaan kortistossa tai toimeentuloluukulla notkuta..
Anonyymi: downshifting 3.1.2013 6:36

Anonyymi
Ei asia nyt kuitenkaan nain mustavalkoinen ole, muutenhan koko kansa olisi tyottomana. Lievasti turhanpaivainen uutinen muutenkin, miksi pitaa lietsoa tallaista tappiomielialaa? Tosiasia kuitenkin on etta suurin osa tyoikaisista on toita saanut ja tulee saamaan myos tulevaisuudessa.

Ja jos tyohaastattelussa kysytaan lapsentekoaikeista ja uskot sen haittaavan tyonsaantia niin vastaa suoraan etta ei ole aikeita hankkia lapsia. Silla selva. Jos sitten myohemmin lapsia hankit niin ei siita kukaan ala narisemaan etta "tyohaastattelussa sanoit etta et aio lapsia hankkia.."
Anonyymi: KingArthur 3.1.2013 6:43

Anonyymi
Minä olen käynyt vain peruskoulun. Nyt 32-vuotiaana työuraa takana pikkasen alle 10 vuotta ja vuositulot 45-50,000?

Ei työtä varten kouluja tarvita. Pitää vain olla tekijä ja valmis oppimaan uutta.

Sama tämänmiehen tarina. Koulu on hyvästä mutta ihmettelen suomalaisia kun pitävät koulutuksen kaikkivoipaisuutta tärkeänä. Esim. Rekryfirmojen toiminta joka perustuu koulutukseen on tuonut itselle mahdottomaksi käyttää niitä. Koulutus ei tarvitse palkkaamillani henkilöillä olla viimeiseen kirjaan asti oleva kunhan on nälkää menestyvä. Tosin rekryfirmojen toimintaa kun katsoo niin asiakkaat ovat niille vain muuleja. Tämä menestymisen nälkä yhdistettynä huonoon koulutukseen ovat tehneet monesta menestyvän ja sitä koulutusta tulee kyllä työhön matkanvarrella. Ylikoulutettu haluaa paljon rahaa ja vähän töitä. Tämä yhtälö ei onnistu meillä. Työstä maksetaan
Anonyymi: erinlaista 3.1.2013 6:54

Anonyymi
Suhteilla pelataan ja pomojen tutut saavat paikan

Pätevien ihmisten työllistyminen herättää nykyään joissakin ihmetystä.

Ihmisten koulu ja opiskelu todistuksia jotka ovat objektiivisin mittari pitäisi käyttää enemmän.
Anonyymi: urjals 3.1.2013 6:58
Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 19
EdellinenSeuraava
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.

Taloussanomat - Uutiset

15:55 Asiakasomistaja HS:ssä: S-ryhmä on röyhkeä tietojen keruussa
15:25 Kanadalainen kannabisyhtiö etsii lainaa seuraavaan kasvuhyppyyn
14:37 EDF:n johtaja: Uskon, että uusi ydinvoimala saa luvan
13:29 Turistien määrä tippui Turkissa
13:00 Ilta-Sanomat Rahoitti Isisiin liittymistä opintolainalla – 19-vuotias suomalainen tuomittiin Britanniassa
12:05 The Guardian: Muovipussien käyttö romahti Englannissa
11:34 Monte dei Paschille pelastus yllättävältä suunnalta – jenkkipankit odottavat enää EKP:n lupaa
10:45 Hälventävätkö stressitestien tulokset pelkoja pankkikriisistä? ”Tilanne ei ole muuttunut”
10:17 Finanssivalvonta: Suurimpien Suomessa toimivien pankkien vakavaraisuus säilyi hyvänä
07:15 Näkökulma Saksalaiset eivät ilku, vaikka Brexit olikin oma maali
06:16 Digitoday Suomen kiristysohjelmakurimus alkoi vihaisesta miehestä: "Maksoin sen halvatun sakon"
06:04 Tiesitkö, että taloyhtiö voi mennä konkurssiin? Nämä ovat riskitekijät
00:06 Stressitestit julki – Nordea ja OP saivat puhtaat paperit, Italian kriisipankki Euroopan kehnoin
29.7. BMW:n, Audin ja VW:n käyttämällä automaalilla linkkejä lapsityövoimaan
29.7. Digitoday Lähde: Apple muutti autohankkeensa suuntaa
29.7. Norjan Statoil ostaa öljykentän Brasiliasta 2,5 miljardilla dollarilla
29.7. Ekonomisti: Ruotsin talouskasvu on hidastunut merkittävästi
29.7. Digitoday Iskikö Venäjä taas Yhdysvaltain presidenttikisaan? FBI tutkii
29.7. Öljyn hinta painui heinäkuussa eniten vuoteen
29.7. Näin Norjassa: Kruunu sen kuin vahvistuu ja inflaatio puksuttaa vahvana
29.7. Opiskelijan syöpäkuolema muutti mainonnan sääntöjä Kiinassa – hakukonejätti Baidun tulos romahti
29.7. Elon Musk kehui 87 vuotta vanhaa kirjaa – harvinaisuus myytiin hetkessä loppuun ja hinta pomppasi 1 500 %
29.7. Googlelta selvä tulosparannus – tukea mainostuloista
29.7. Euroalueen talouskasvu ylsi odotuksiin – työttömiä 16,3 miljoonaa
29.7. Digitoday Putinin mahdoton nettihaaste: FSB keksi jo ratkaisun?
29.7. Yhdysvaltain talouskasvu jäi roimasti odotuksista
29.7. Pörssi loivassa laskussa – tappiolle jäänyt Pöyry -8 %
29.7. Taloyhtiöt ottavat lainaa ennätystahtia – kotitalouksien velkataakka kasvaa nyt kahta kautta
29.7. Turkulaisyrityksille jättitilaus matkustajalaivan suunnittelusta
29.7. Microsoftin Suomi-yt:t osuivat pahimmin 1 441 työntekijään – EU-komissio tukee miljoonilla
Asiakastieto

Yhteistyössä