Taas yt-neuvottelut – mitä voisin tehdä?

Harvalla on varaa tuudittautua oman työtilanteensa pysyvyyteen, kun tehtaita, lehtiä ja konttoreita suljetaan toisensa perään.

– Ei ole enää työelämää ilman muutosta. Ja ilman ajantasaista osaamista muutos on aika harvoin hyvä, työelämän asiantuntija Tarja Arkio korkeakoulutettujen työmarkkinajärjestöstä Akavasta toteaa.

Miten siis kehittää osaamistaan niin että pärjäisi, kun yt-neuvottelut tulevat omaan taloon?

– On tärkeää tunnistaa omat vahvuudet ja osaamisen kehittämistarpeet. Kannattaa pitää huolta omasta ammatillisesta osaamisestaan työuran eri vaiheissa, asiantuntija Mirja Hannula Elinkeinoelämän keskusliitosta sanoo.

Tarpeet vaihtelevat aloittain ja tehtävittäin, mutta kielitaidosta sekä monipuolisista tietoteknisistä ja viestintätaidoista lienee hyötyä jokaiselle. Niihin kuuluvat tietotekniikan perustaitojen lisäksi esimerkiksi tiedonhankinta ja sosiaalisen median käyttö, joita voi harjoitella vaikkapa työväenopistojen kursseilla.

Lisäksi Koulutusrahasto myöntää jo pitkään työelämässä olleille tukea omaehtoiseen ammatilliseen koulutukseen joko töiden ohessa tai opintovapaalla.

Mikään kurssi tai yksittäinen taito ei takaa työpaikan säilymistä, mutta opiskelusta on aina hyötyä.

– Se osoittaa, että ihminen on kiinnostunut ja motivoitunut ja jaksaa tehdä hommia, urasuunnittelu- ja työhyvinvointipalveluja antava työpsykologi Merja Hutri sanoo.

Älä kilpaile
vaan anna

Vaikeinakaan aikoina työpaikoilla ei pitäisi kääriytyä omaan tietoonsa ja osaamisensa, vaan yhteistyötaitojen merkitys korostuu edelleen.

Akavan Tarja Arkion mukaan jokaisen pitäisi omassa työssään pyrkiä rakentamaan yhteistä hyvää eikä keskittyä puhtaasti omalle tontilleen.

– Nykyään kaikki on niin verkottunutta, tiedon virta on jatkuvaa. Jotta siinä pysyy mukana, yhteistyön ja tiedon jakamisen kulttuuri on korvaamaton apu.

Jotta voisi olla vaatimusten mukainen monen alan osaaja, työntekijöiden on jaettava tietoa keskenään. Helposti ihminen kuitenkin tarrautuu asiantuntemukseensa ja varjelee sitä omanaan.

– Siitä irti päästäminen helpottaa usein työn tekemistä ja voi jopa tuoda lisää dynamiikkaa, kun eri näkemykset kohtaavat ja niitä haastetaan, Arkio sanoo.

Sosiaalisten taitojen korostaminen ei kuitenkaan tarkoita, että kaikkien pitäisi olla säkenöiviä seuramiehiä ja -naisia. Työssä tarvitaan erilaisia tyyppejä ja näkemyksiä.

Itsensä korostamisen aikakausi alkaa muutenkin väistyä työelämässä, Merja Hutri arvelee. Minäkeskeisen ja pinnallisen sosiaalisen vallankäytön tilalle Hutri kaipaa kunnioittavaa suhtautumista erilaista osaamista kohtaan.

Uudet puolet
esiin

Vaikka opiskelu ei pelastaisikaan nykyistä työpaikkaa, ainakin se auttaa löytämään uuden. Erilaisia työ- ja koulutusmahdollisuuksia on muutenkin hyvä pitää silmällä.

Vanhassa tutussa työpaikassa ei ehkä ole joutunut miettimään, onko alalla tulevaisuudessa enää ollenkaan töitä. Jos näyttää siltä että ei, voi olla aika kartoittaa myös toistaiseksi vähemmälle huomiolle jääneitä kykyjään ja kiinnostuksiaan.

Jos uutta työpaikkaa ei ole hakenut vuosiin, etsittävänä ja kypsyteltävänä on paljon tietoa. Se vie aikaa. Työvoimatoimistoon tai työpsykologiin voi ottaa yhteyttä jo silloin, kun vasta uumoilee yt-neuvottelujen olevan tulossa. Työnhakutaitojen kehittämiseen löytyy myös omat kurssinsa.

Joskus mikään
ei riitä

Merja Hutri toivoo, ettei työpaikoilla edes lähdettäisi kilvoittelemaan erilaisten taitojen keräilyssä. Kukaan ei kuitenkaan voi haalia itselleen kaikkia arvostettuja ominaisuuksia.

Eikä kaikki muutenkaan ole omissa käsissä.

Vaikka olisi opetellut uudet ohjelmat, lukenut kieliä, verkostoitunut ja antanut omastaan, siitä ei ole apua, jos koko toimipiste suljetaan. Niin turhauttavaa kuin se saattaakin olla, mikään vaivannäkö ei varmista paikkaa jatkossa.

– Varsinkin tässä globaalissa maailmassa päätökset tehdään usein kaukana, Tarja Arkio sanoo.

Silloinkin muutokseen liittyy mahdollisuus.

– Työntekijänäkin kasvua tapahtuu juuri kriisien ja haasteiden kautta.