Ota neuvo menestyjiltä – he opiskelisivat nyt tätä
Lehtikuva
Suomalaiset päättäjät ja vaikuttajat kertovat, mitä opiskelisivat, jos aloittaisivat opintonsa nyt. Lue päättäjien vinkit, miten rakennat itsellesi järkevän ja hyödyllisen tutkinnon.
Syksy alkaa ja samoin yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa uusi lukuvuosi. Opiskelupaikan on vastaanottanut Opetushallituksen tietojen mukaan tänä syksynä noin 45 000 opiskelijaa, joista reilut 28 000 ammattikorkeakouluissa ja vajaat 18 000 yliopistoissa.
Kuinka he ovat onnistuneet opiskelualan valinnassaan? Taloussanomien haastattelemat suomalaiset päättäjät ja vaikuttajat pohtivat omia opintojaan ja miettivät, mitä he opiskelisivat nyt, jos olisivat lähtemässä opintielle.
Suomen parhaaksi yritysjohtajaksi tituleerattu Koneen pääjohtaja Matti Alahuhta kertoo, että opiskelisi kansainvälistä liiketoimintaa ja rahoitusta, mutta täydentäisi tutkintoaan yhä tärkeämmäksi nousseella muoti-ilmiöllä, design-osaamisella.
SRV:n toimitusjohtaja Jukka Hienonen puolestaan sanoo, että vaihtaisi nyt pääainettaan, joka oli kansainvälinen markkinointi. Opinahjo pysyisi samana.
– Vaihtaisin kauppakorkeassa ehkä laskentatoimeen tai rahoitukseen. Ne ovat kuitenkin substanssiaineita yritysmaailmassa toimimisen kannalta. Niiden hallitseminen on liikkeenjohdon ammattitaidon kovaa ydintä, Hienonen sanoo.
Ketään ei
kaduta
Lähes kukaan haastatelluista ei myönnä katuvansa opiskelualan valintaansa. Esimerkiksi juristiksi kouluttautunut entinen pääministeri, nykyinen europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki sanoo opinnoista olleen hänelle paljon hyötyä lainsäätäjän tehtävissä toimiessaan.
– Opiskelisin kyllä edelleen oikeustiedettä. Siinä sekoittuvat hyvin oikeudellinen osaaminen ja yhteiskunnallinen näkemys, Jäätteenmäki sanoo.
Juristi on myös kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jan Vapaavuori. Hänkin valitsisi yhä samoin, kuten myös Suomen Pankin johtokunnassa 2000-luvulla pitkään toiminut Sinikka Salo. Hän opiskeli ensin matematiikkaa sekä tilastotiedettä ja sittemmin kansantaloustiedettä, josta myös väitteli.
– Opiskelisin samoja aineita. Ne muodostivat minulle oivallisen aineyhdistelmän, sillä ne auttavat yhteiskunnan ymmärtämisessä. Kansantaloustieteessä on rahaa, valtaa ja niiden analyysiä, Salo hehkuttaa.
Yleissivistys kuntoon
– historiaa ja yhteiskuntaa
Matemaattisten aineiden opiskelu saa haastatelluilta laajaa kannatusta, sillä se kehittää loogista päättelyä muitakin aloja kuin vain laskutaitoa vaativia ammatteja varten.
Esimerkiksi yritysvalmentaja Jari Sarasvuo sanoo, että opiskelisi matematiikkaa nimenomaan siksi, että se kehittää ajattelutaitoa. Nokian hallituksen jäsen Mårten Mickos valitsisi yhä teknillisen fysiikan.
Laajamittaista kannatusta saa myös humanistisen sivistyksen vaaliminen. Esimerkiksi Sarasvuo opiskelisi historiaa sen yleissivistävän luonteen vuoksi. Jäätteenmäki on samaa mieltä.
– Kansainvälistyvässä maailmassa on tärkeää tuntea eri maiden historiaa ja kulttuureita, jotta voi ymmärtää niistä tulevien ihmisten tapoja, hän sanoo.
Helsingin yliopiston rehtori Thomas Wilhelmsson opiskelisi yhä oikeustiedettä, mutta yhdistäisi siihen nykyään niin paljon yhteiskunnallista ja humanistista ainesta kuin vain mahdollista.
– Hyvän juristin tulisi oikeustieteen lisäksi ymmärtää laaja-alaisesti ihmistä ja yhteiskuntaa, hän sanoo.
Ulkoministeri Erkki Tuomioja, joka on sittemmin ryhtynyt poliitikon ammattinsa ohella myös historiantutkijaksi, painotti Wilhelmssonin hehkuttamia yhteiskunnallisia aineita alusta saakka. Tuomiojan usko omaan aineeseensa on vain vahvistunut.
– Aloitin valtiotieteellisessä vuonna 1965 pääaineenani poliittinen historia. Tekisin edelleen saman valinnan, jopa tietoisemmin, Tuomioja sanoo.
Kielitaitoa,
kansainvälisyyttä
Haastatellut painottavat voimakkaasti kielitaidon merkitystä kansainvälistyvässä maailmassa. Ulkomaiset kielet ovat suomalaisille käytännössä osa yleissivistystä, sillä kummallakaan kotimaisella ei pötkitä maailmalla pitkälle.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
– Nykyään opiskelisin enemmän kieliä, niiden hallitseminen on erittäin tärkeää esimerkiksi EU:ssa toimimisessa. Opiskelen nytkin ranskaa, kielikurssinsa tauolta Brysselistä tavoitettu Anneli Jäätteenmäki kertoo.
Sinikka Salo korostaa kielitaitoa maailman ymmärtämisen välineenä. Hänen mukaansa esimerkiksi eurokriisin seuraaminen helpottuu, kun voi tarkastella eri maissa vallitsevia näkemyksiä niiden omista tiedotusvälineistä.
Ulkoministeri Tuomiojaa puolestaan kaduttaa kovasti, että hän jätti "vakavasti aloitetut" venäjän opintonsa kesken.
– Harmittelen sitä ikuisesti, hän sanoo.
Venäjästä onkin SRV:n Jukka Hienosen mukaan ollut kovasti hyötyä, kun sitä kerran jaksoi opiskella. Hienosen mukaan monipuolinen kielitaito on aina tarpeellinen työkalu.
– Venäjän osaaminen on pitänyt minut hyvin leivässä kohta jo 30 vuotta. Mistään kielitaidosta ei ole haittaa, se ei ole muusta pois, hän sanoo.
Vaihtoon
ulkomaille
Yksi parhaista keinoista kielitaidon kehittämiseen on ulkomailla opiskeleminen. Lähes kaikki haastatellut sanovat, että tekisivät tutkinnostaan aiempaa kansainvälisemmän esimerkiksi vaihtovuoden avulla.
– Käyttäisin ainakin yhden vuoden opiskeluajasta vaihto-ohjelmassa jossakin ulkomailla, Hienonen sanoo.
Kunta- ja hallintoministeri, aiemmin opetusministerinä toiminut Henna Virkkunen harmittelee, ettei lähtenyt opiskelijavaihtoon. Hän kannustaa kaikkia käyttämään mahdollisuuden, ja harkitsisi jopa sen tekemistä pakolliseksi.
– Mielestäni kaikkiin korkeakouluopintoihin pitäisi liittyä kansainvälinen opinto- tai harjoittelujakso ulkomailla, Virkkunen sanoo.
Eikä itsensä kehittämistä tule lopettaa valmistumiseen. Esimerkiksi Mårten Mickosin mielestä hänen opintonsa eivät ole keskeytyneet lainkaan, vaikka akatemia onkin jäänyt jo taakse.
– Mielestäni opiskelen koko ajan. Opiskelen teknologiakehityksen uusia aaltoja ja luen paljon kirjoja, hän sanoo.
Oppia ikä kaikki, siis.
