Näissä ammateissa väkivallan riski on suurin
Markku Bärman
Riskiammattien kolmen kärki on pysynyt vakaana. Tilanne ei parane, sillä monen mielestä pahoinvointi yhteiskunnassa kasvaa. Pahimmillaan uhkaillaan myös työntekijän perhettä. Miltä tuntuisi, jos työssäsi saisit neuvoa asiakkaita hillitsemään jonoraivoaan?
21.8.2012 06:01
147
Poliisi sai viime viikon keskiviikkona hälytyksen Peijaksen sairaalaan Vantaalle. Keski-ikäinen mies löi vastaanotolla päähän sairaalan lääkäriä, koska ei ollut tyytyväinen saamaansa hoitoon. Mies heitti vielä jälkeenpäin lyönnistä kaatunutta naislääkäriä painavalla esineellä takaraivoon.
Tapaus on siinä mielessä ikävän tyypillinen, että Suomessa työväkivaltaa kokevat useimmin henkilöt, jotka toimivat terveys- ja sosiaalityössä.
On tyypillistä, että väkivaltaa kokee juuri nainen. Tämä johtuu siitä, että terveydenhuollon ja sosiaalityön työntekijöistä valtaosa on naisia.
On myös tyypillistä, että terveydenhuollossa väkivallan aiheuttaja on potilas eikä esimerkiksi työtoveri. Pelottavat uhkailut ovat tyypillisin väkivallan muoto.
Asiakaskohtaaminen
on riski
Työturvallisuuskeskuksen vuonna 2010 julkistaman ja haastatteluaineistoon pohjautuvan Työväkivallan riskiammatit -tutkimusraportin mukaan terveyden- ja sairaanhoitotyössä toimivista haastatelluista jopa 18,3 prosenttia oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi. Kaikissa ammateissa osuus oli vain neljä prosenttia.
Terveyden- ja sairaanhoidossa työskentelevistä 40 prosentin mielestä työssä oli riski joutua väkivallan tai sen uhan kohteeksi, kun kaikissa ammateissa luku oli runsas 10 prosenttia.
– Terveydenhoidon ja sosiaalialan ammatit ovat kärjessä, sanoo Työturvallisuuskeskuksen asiamies Timo Suurnäkki.
Muita kovan riskin ammatteja ovat Suurnäkin mukaan vartijat, poliisit ja vanginvartijat. Varsinkin yksityisten vartijoiden kokema väkivalta on lisääntynyt. Kaupan kassa tai opettaja on keskikaartia väkivallan riskistään, kun taas teollisessa työssä riski on vain prosentin luokkaa.
Vältä sekakäyttäjää,
hillitse jonoraivoa
Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestön Tehyn henkilöstöpoliittisen asiamiehen Irmeli Vuoriluodon mukaan työväkivalta ja sen uhka alalla ei näytä laantuvan.
– Pahoinvointi yhteiskunnassa kasvaa, työttömyys ja huoli toimeentulosta. Voidaan myös puhua mielenterveyspotilaiden heitteillejätöstä, sanoo Vuoriluoto ja viittaa avohoidon epäonnistumiseen.
Työturvallisuuskeskuksen Suurnäkki taas puhuu päihteiden sekakäytön lisääntymisestä, joka lisää käytöksen ennakoimattomuutta.
Vuoriluodon mukaan Tehyllä oli viime vuonna kampanja "Älä riko hoitajaasi". Kampanja menestyi varsinkin Facebookissa, mutta Vuoriluoto on silti turhautunut.
– Ei tässä yksi kampanja paljon auta. Tarvitaan yhteistä tahtotilaa.
Terveydenhuollon työpaikkojen väkivaltariskistä kertonee omaa kieltään sekin, että vartijoiden määrä terveydenhuollon toimipisteissä on selvästi lisääntynyt.
– Meillä on Suomessa paikkakuntia, jossa poliisia ei välttämättä ole lähellä, Vuoriluoto muistuttaa.
Työturvallisuuskeskuksen Suurnäkin mukaan asiakkaiden ohjeistaminen on ollut yksi toimiva keino, joka on vähentänyt väkivaltaa. Terveyskeskusten "jonoraivoa" on saatu onnistuneesti tukahtumaan antamalla päivystykseen tuleville potilaille luettavaksi lyhyt käyttäytymisohje. Siinä muun muassa todetaan, että uhkailu, epäasiallinen käytös tai väkivalta eivät nopeuta hoitoonpääsyä, vaan päinvastoin.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
Laajennettua uhkailua
Riskiammatit ovat pysyneet samana, kun niitä vertaa vuosituhannen vaihteeseen.
Uusimman työ- ja elinkeinoministeriön julkistaman työolobarometrin mukaan 16 prosenttia palkansaajista kertoi joutuneensa työpaikalla joko asiakkaiden tai työtovereiden väkivallan kohteeksi. Väkivalta ei ole vähentynyt, vaan osuus on viime vuodet pyörinyt 15–18 prosentissa.
Väkivallan uhka ei aina koske työntekijää itseään. Esimerkiksi opettaja voi joutua tilanteeseen, jossa esimerkiksi oppilaan vanhemmat uhkaavat myös opettajan lapsia tai muuta lähipiiriä.
Ilta-aukioloilla
voi olla vaikutusta
Torstai-iltana – viime viikolla – hieman ennen kello yhtätoista poliisi sai hälytyksen Vantaan Myyrmäkeen. Siwaa oltiin ryöstämässä ja kolmen hengen joukkio oli aseistautunut teräasein ja rautaputkella.
Palvelualojen ammattiliiton työympäristöasiantuntija Erika Kähärän mukaan liiton jäsenet kokevat väkivallan asiakastilanteissa lisääntyneen. Hänen mukaansa kauppojen aukioloaikojen laajentuminen on vaikuttanut asiaan.
– Kategorisesti ei voi sanoa, että kysymyksessä olisi aina tällainen myöhään tapahtuva teko. Mutta näyttäisi, että sillä on vaikutusta, kun ollaan auki myöhempään ja aikaisin aamusta. Yksintyöskentelystäkin on puhuttu paljon työväkivallalle altistavana tekijänä. Kähärän mukaan sillä ei kuitenkaan näyttäisi olevan tilastollista vaikutusta.
– Näihin tilanteisiin joutuminen yksinään tuntuu aina traumaattisemmalta, hän muistuttaa.
Väkivalta on yleisimmin sanallista uhkailua. Uhkailun lisäksi solvataan ja ilkeillään.
– Ihmisten käyttäytyminen asiakaspalvelijoita kohtaan on mennyt aika raa'aksi. Varsinkin joulun aikaan tämä kulminoituu, kun ihmiset ovat stressaantuneita.
Ongelmana on myös se, että vaikka poliisi tulisi ja hakisi uhkailevan häirikön kaupasta pois, niin hän ilmestyy kohta uudelleen paikalle.
– Kaupan alan työnantajat vetoavat, että muuntorangaistukset pitäisi saada takaisin.
