Ahkera marjanpoimija, pysy poissa muista töistä
Heini Karjanmaa
Ulkomaisen marjanpoimijan tilipussi Suomessa riippuu säistä. Jos sato jää kehnoksi, marjanpoimijalla ei juuri ole mahdollisuutta paikata kassaansa muilla töillä. Työlupien paperisota on niin hidasta, että työhaluinen tämän kesän poimija tuskin ehtisi edes tilapäishommiin ennen ensi talvea.
Thaimaalaiset ja muut ulkomaalaiset marjanpoimijat eivät tarvitse Suomessa työlupaa. Viisumi riittää, koska marjojen, hedelmien, erikoiskasvien, juuresten tai vihannesten poimija voi työskennellä Suomessa ilman työlupaa enintään kolme kuukautta.
Useimpiin muihin töihin vaaditaan erillinen lupa.
Jos marjasato jää niukaksi, työhaluinen poimija voisi periaatteessa etsiä Suomesta vaikka sellaisen toisen työpaikan, johon marjanpoiminnan tapaan ei ole tunkua kantasuomalaisten joukosta.
Myös oma yritys kiinnostaa Suomeen tulleita ulkomaalaisia usein. Työ - ja elinkeinoministeriö ennakoi, että maahanmuuttajien osuus yrittäjistä kasvaa Suomessa lähivuosina. Nordeasta arvioitiin tänä kesänä, että Helsingin alueella noin 25–30 prosenttia uusista yritysasiakkuuksista on ulkomaalaistaustaisia.
Taloustiedot
Mutta vaikka ulkomaalainen marjanpoimija keksisi kuinka hyvän liikeidean tai työpaikan, töihin hän ei helpolla pääse. Työ- tai elinkeinonharjoituslupaa on vaikeaa tai mahdotonta saada enää tämän vuoden puolella.
– Jonot ovat kyllä pitkät. Työntekijäpuolella ihmiset joutuvat odottamaan päätöksiä useita kuukausia. Joskus perustellussa tapauksessa voidaan kiirehtiä päätöstä, mutta silloinkin menee aikaa, sanoo Itä-Kainuun TE-toimiston johtaja Hannu Piirainen.
Vielä kauemmin haku kestää, jos marjanpoimija haluaa perustaa oman yrityksen.
– Jos ajatellaan, että henkilö tulisi tänne ensin marjanpoimijaksi ja päättäisi sitten perustaa yrityksen, ei hän kyllä enää millään tänä kesänä ennätä saada sitä kuntoon. Yritystoiminta täytyy ensin valmistella ja tehdä liiketoimintasuunnitelmat ja vastaavat. Ei se ihan kädenkäänteessä tapahdu, Piirainen kertoo.
Viime vuonna keskimääräinen elinkeinonharjoittamislupahakemuksen käsittelyaika oli Maahanmuuttovirastossa 351 vuorokautta ja työlupahakemuksen 68 vuorokautta.
Näin ulkomaalainen voi hakea lupaa työskentelyyn tai yrittämiseen:
1. Hanki työpaikka tai suunnittele oma yritys
Ennen kuin ulkomaalainen voi hakea Suomesta työlupaa, hänellä pitää olla työpaikka valmiina. Työnantajalta täytyy saada sitova työsopimus lupahakemusta varten.
Jos ulkomaalainen haluaa perustaa yrityksen, hänen on haettava elinkeinonharjoittajan oleskelulupaa. Hakemusta varten pitää laatia perusteellinen liiketoimintasuunnitelma ja kannattavuuslaskelma. Lisäksi yritystoiminta on lähtökohtaisesti rekisteröitävä Patentti- ja rekisterihallituksen kaupparekisteriin, ennen kuin lupa voidaan myöntää.
2. Tee hakemus
Hakemus pitää tehdä joko suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Kaikista todistuksista ja liitteistä on oltava viralliset käännökset jollakin näistä kielistä.
Käännöstoimisto Suomen Virallinen Käännös Oy:n mukaan yhden täyden sivun virallinen käännös maksaa 30–100 euroa riippuen esimerkiksi kielen harvinaisuudesta. Jos sivuja on useampi, yritys antaa kokonaistarjouksen työn laajuuden mukaan.
Käännöksen toimitus kestää yleensä parista päivästä viikkoon. Virallinen käännös toimitetaan aina paperilla, ei sähköisesti.
3. Vie hakemus poliisille
Jos olet jo Suomessa, jätä hakemus poliisille. Poliisi lähettää hakemuksesi Maahanmuuttovirastoon, joka tekee päätöksen. Hakemuksen jättäminen maksaa 440 euroa. Maksua ei palauteta, vaikka päätös olisi kielteinen.
4. Odota osapäätöstä TE-toimistosta tai ELY-keskukselta
Työlupia varten maahanmuuttovirasto hakee ensin osapäätöksen työ- ja elinkeinotoimiston työlupayksiköstä. TE-toimisto huomioi päätöksessään muun muassa alueellisen työllisyystilanteen.
Elinkeinoharjoittajan lupaa varten maahanmuuttovirasto hakee osapäätöksen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta eli ELY-keskukselta. ELY-keskus arvioi elinkeinotoiminnan kannattavuuden ja toimeentulon riittävyyden esimerkiksi liiketoimintasuunnitelman, sitovien esisopimusten ja rahoituksen perusteella.
5. Odota Maahanmuuttoviraston päätöstä (68–351 vrk)
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
Kun Maahanmuuttovirasto saa osapäätöksen, se alkaa käsitellä hakemusta ja tekee oman päätöksensä. Viraston mukaan käsittelyaika voi vaihdella paljonkin tapauksesta riippuen.
6. Odota oleskelulupakorttia (noin 2 viikkoa)
Jos päätös on myönteinen, saat oleskelulupakortin. Myönteistä oleskelulupa- tai turvapaikkapäätöksestä ei voida kertoa heti päätöksen valmistuttua, koska oleskelulupakortin valmistaminen ja postittaminen kestää noin kaksi viikkoa. Lopulta saat tiedon päätöksestä poliisilta.
7. Valita kielteisestä päätöksestä
Jos päätös on kielteinen, voit valittaa hallinto-oikeuteen.
Varaton tai vastuuton ei
voi huijata poimijoita
Ulkoministeriö uskoo, että Suomeen saapuu tänä vuonna viimevuotista enemmän marjanpoimijoita. Viime vuonna metsämarjanpoimintaan tuli viisumilla noin 4000 kausityöntekijää ja puutarha- ja maataloustyöhön 8000 työntekijää. Lisäksi Suomeen voi tulla poimijoita viisumivapaasti esimerkiksi EU-maista.
Viisumillisista metsämarjanpoimijoista suurin osa, noin 2 500 poimijaa, tuli viime vuonna Thaimaasta. Lisäksi poimijoita saapui muun muassa Venäjältä ja Ukrainasta. Puutarhatöihin on tullut väkeä esimerkiksi Portugalista ja Romaniasta.
Suomen ulkoministeriö vaatii nykyään, että viisuminalaisia ulkomaalaisia poimijoita käyttävät suomalaisfirmat muun muassa järjestävät poimijoille majoitus- ja pesutilat. Lisäksi yritysten on toimitettava ministeriöön tiedot esimerkiksi poimijoille maksetuista korvauksista.
– Ei pysty telttamajoituksella joku varaton tai vastuuton yritys kokeilemaan, että tekee bisnestä ja jättää maksamatta, sanoo ulkoasiainsihteeri Timo Täyrynen ulkoministeriöstä.
Täyrysen mukaan suurin osa poimijoista pääsee tuloissa plussan puolelle. Osa tienaa enemmän ja osa vähemmän. Sato vaikuttaa tienesteihin.
Poimijat siirtyvät
sadon perässä
Parhaillaan Suomessa on käynnissä mustikkakausi. Puolukkaa päästään poimimaan syyskuun alussa. Eri marjojen satokaudet alkavat Suomessa ensin etelässä ja siirtyy sitten vähitellen pohjoiseen. Marjanpoimijat seuraavat perässä.
Lakkaakin poimitaan, mutta sato jää selvästi mustikkaa ja puolukkaa pienemmäksi.
Esimerkiksi pohjalaisen Marja Bothnia Berries Oy:n listoille saapui tänä vuonna Suomeen 700 marjanpoimijaa Thaimaasta. Poimijat eivät ole työsuhteessa yritykseen, vaan ainoastaan myyvät keräämänsä marjat sille. Poimijat saapuivat maahan heinäkuun loppupuolella, ja työt jatkuvat kolme kuukautta.
– He poimivat etupäässä Lapissa. Alussa siirryttiin vähän etelämmäksi, Pohjois-Pohjanmaalle. Poimijat aloittivat lakasta, kertoo Marja Bothnia Berriesin vientijohtaja Ben Strömsten.
Ensimmäisenä Thaimaasta saapui pienempi ryhmä, joka tutki maastot ja teki alueista muistiinpanoja. Ryhmä jakoi keräämänsä tiedot perässä tulleelle suuremmalle ryhmälle.
