Erot kasvavat, näin koulu syrjäytyy
Heini Karjanmaa
Suomea pidetään koulutuksen Pisa-ihmemaana, mutta pääkaupunkiseudulla koulukohtaiset erot ovat hurjia. Pieni porukka puhuu "maahanmuuttajakouluista", mutta ongelma on kotoperäisen syrjäytymisen kasautuminen ongelmalähiöihin. Mitä vanhempien kannattaisi tehdä?
12.7.2012 06:01
180
Tiettyjen pääkaupunkiseudun koulujen huono maine huolestuttaa monia vanhempia, joiden lapset aloittavat koulutiensä tänä syksynä. Koulujen väliset erot kasvavat, ja eräitä niistä vältellään jo.
Parhaimpien ja heikoimpien koulujen välinen ero keskimääräisissä oppimistuloksissa vastaa Pisa-tutkimusten mukaan 2,5 vuoden oppimista. Helsingin koulujen erot ovat yhtä suuria kuin erot Irlannin, Kanadan ja Azerbaidžanin kouluissa.
Kun lähiön ja koulun kurjistumisen noidankehä syntyy, itseään ruokkivaan eriytymiskehitykseen on vaikea vaikuttaa, kuten useissa Euroopan maissa on nähty. Tutkija Venla Bernelius ei osaa arvioida, ollaanko tietyissä pääkaupunkiseudun kouluissa jo kriittisessä pisteessä.
– Jos erot pääsevät repeämään tietyn rajan yli, kehitystä on vaikea enää pysäyttää. On erilaisia arvioita, mikä on se kriittinen piste.
Alueen koulutustaso
tärkein mittari
Pääkaupunkiseudun koulujen väliset erot ovat huimia Suomen oloihin, Bernelius arvioi.
– On niitä kouluja, joiden alueella valtaosa aikuisista on korkeakoulutettuja ja niitä, joissa korkeakoulutettuja on todella vähän. Ongelmana eivät ole maahanmuuttajat vaan koulutustason suuret erot. Heikommissa paikoissa tosin maahanmuuttajienkin osuus on suuri, Bernelius kertoo.
Bernelius tutkii parhaillaan koulujen alueellista eriytymiskehitystä Helsingin Seudulla MetrOP projektissa. Dosentti Matti Rimpelän mukaan koulujen väliset erot ovat hälyttäviä Helsingin lisäksi Espoossa ja Kauniaisissa. Suuntaus näkyy myös ainakin Turussa.
Tutkimuksessa selvitetään myös, miten lasten oppiminen ja terveys liittyvät toisiinsa. Oppilaiden terveyden on jo todettu olevan voimakkaasti yhteydessä koulumenestykseen.
Ongelmakoulut piikkinä
koulujärjestelmässä
Aihe on hyvin herkkä – niin kouluille, perheille kuin tutkijoille. Eriytymisestä on vaikea puhua leimaamatta tiettyjä kouluja. Moni vastustaa ranking-listoja, mutta samalla vanhempien viidakkorumpu toimii.
Parhaillaan opetusministeriö ja kaupungit vääntävät kättä siitä, miten kouluja pitäisi tukea uudistettavassa valtionosuusjärjestelmässä.
Pääkaupunkiseudulla huono-osaisuus tiivistyy vanhoille lähiöalueille ja Helsingin itäisiin kaupunginosiin. Vahvimmin heikkoihin oppimistuloksiin vaikuttavat vuokra-asuntojen osuus, asuntojen hinnat, aikuisten matala koulutustaso ja maahanmuuttajien osuus.
Eri kaupunginosissa korkeakoulutettuja on 10–80 prosenttia. Toimeentulotuen saajien osuudessa erot kaupunginosittain ovat jopa kymmenkertaisia. Tuorein väestöennuste pääkaupunkiseudulle vuodelle 2025 odottaa 100 000 uutta maahanmuuttajaa.
Koulun vaihdosta ei
välttämättä suurta hyötyä
Koulun syrjäytymisen ja lapsen koulumenestyksen syy-yhteysmekaniikka on monisyinen joukko lapsen taustaan, persoonaan ja kouluympäristöön liittyviä tekijöitä. Bernelius korostaa, että yksilötasolla ilmiöt herkästi pakenevat tilastollisia todennäköisyyksiä.
Bernelius ymmärtää tutkijana ja äitinä huolen oman lähikoulun heikosta maineesta. On merkkejä siitä, että vanhemmat tekevät kouluvalintoja maineen perusteella. Joskus maineella ei ole edes todellisuuspohjaa.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
– Kiinnostavaa Helsingissä on se, että on kouluja, jotka pystyvät nostamaan tasoa odotettavissa olevista oppimistuloksista. Koulun oletettu tehokkuus ei tunnu aina liittyvän asuinalueeseen tai sosioekonomisiin taustoihin vaan ihan muihin elementteihin.
– Onneksi Suomessa ei ainakaan vielä ole merkkejä siitä, että hyvät opettajat hakeutuvat hyviin kouluihin. Opettajien keskuudessa elää edelleen opettamisen missio. Jos tätä kertoo ranskalaisille eliittikoulujen edustajille, he ovat ihmeissään.
– Myöskään yksilötaustalla [koulutustaustaan liittyvät] vaikutukset eivät ole kiveen hakattuja, lapsi ei ole taustansa vanki. Suurissa tilastollisissa otannoissa erot tulevat esille.
– Kansainvälisesti on jonkin verran tutkimusta koulunvaihdoista heikommista parempitasoisiin. Eroja oli, mutta vain joitakin pisteitä kokeiden pistemäärissä, Bernelius kertoo.
Yksittäisissä tapauksissa koulunvaihdoksella voi tietysti olla käänteentekevä vaikutus koulumenestykseen – etenkin, jos taustalla on vakavia ongelmia, kuten kiusaamista.
Tavallisista lähiöistä
löytyy monia yllätyksiä
Lapsen persoona vaikuttaa paljon siihen, millaisessa kouluympäristössä hän oppii parhaiten.
– Kasvatustieteilijät puhuvat esimerkiksi isosta kalasta pienessä lammikossa. On lapsia, jotka loistavat parhaiten ihan tavallisessa koulussa. Toiset motivoituvat siitä, että näkevät paljon toisten pärjäämistä.
Koulut eivät myöskään ole taustansa vankeja vaan monet niistä ylittävät taustaodotukset.
– (Helsingin) Roihuvuoren ala-aste nostettiin mediassa esimerkiksi koulusta, josta hakeudutaan poikkeuksellisen paljon pois. Koulu on kuitenkin valtavan suosittu sen käyneiden perheiden keskuudessa. Roihuvuori on myös alueena esimerkki vanhasta lähiöstä, johon on alkanut tulla uudenlaista säpinää, ja kehittämisen henki on vahva
– Myös Vesala on saanut paljon kielteistä julkisuutta. Koulu on kuitenkin aktiivinen ja osallistuva, vanhempien arviot koulusta ovat hyvin positiivisia, ja koulua kehutaan kyläkoulumaisesta hengestä.
– Ja Oulunkylä on tavallinen alue, jossa näkyy valtava into kehittää opetustyötä. Lukio tuottaa hyviä tuloksia suhteellisen matalilla sisäänpääsyrajoilla.
Berneliuksen neuvo vanhemmille on yksinkertainen.
– Menkää rohkeasti käymään kouluissa ja tapaamaan opettajia. Suomalaiset ovat tässä vielä tosi arkoja. Vanhemmat voivat yhdessä osallistua koulun kehittämiseen sen sijaan, että lähdetään merta edemmäs kalaan.
Lisää Aiheesta
