Kirjaudu ▼
 

Näin sinusta tulee onnellisempi töissä ja kotona

Marja Airio
Näin sinusta tulee onnellisempi töissä ja kotona
Huolet painava ja pomo vaatii mahdottomia. Mitä voi tehdä?
Työ on usein rutiinien toistamista ja ikävän pomon outojen ohjeiden toteuttamista. Olisipa mukava mennä töihin intoa puhkuen ja uutta päivää odottaen. Yhdysvaltalainen tutkimustietoon pohjautuva johtamisen aikakauslehti Harvard Business Review on koonnut tutkijoiden keinoja, miten tämä onnistuu. Mutta toimivatko ohjeet?
Petri Turunen
1.6.2012 07:54
50

Leonard A. Schlesinger, Charles F. Kiefer ja Paul B. Brown pohtivat Harvard Business Review -lehdessä mahdollisuuksia entistä onnellisempaan työntekoon.

Heidän huolenaan on työhyvinvointi ja se, miten ihmiset jaksavat kasvavien työpaineiden työpaikoissa, joissa töitä vähennetään.

Mitä tehdä? Kannattaisiko kertoa vain itselleen, että pitää innostua vanhoista rutiineista. Se ei onnistu.

Pitäisikö vain vetäytyä miettimään sitä, että tunteiden valtaan ei kannata mennä? Eipä sekään tutkijoiden mukaan onnistu. Sinut vain korvattaisiin työntekijällä, joka kestää kovat työpaineet.

Entä pitäisikö vain vaihtaa töitä? Sekin on vaikeaa kovina aikoina.

Leonard A. Schlesinger, Charles F. Kiefer ja Paul B. Brown esittävät nyt uuden keinon: Ala tehdä jotain muuta, siis ala tehdä jotain uutta työn ulkopuolella!

Uuden aloittaminen voi olla esimerkiksi niinkin radiaalia kuin oman yrityksen perustaminen. Mutta uuden aloittamiseksi riittää tutkijoiden mukaan sekin, että aloitat vaikkapa kulttuuriharrastuksen. Ryhdy maalaamaan, kirjoita omakustanne, rustaa runoja tai sävellä musiikkia.

Tutkijat painottava sitä, että ihmisten pitäisi ylipäätään uskaltaa tehdä töiden jälkeen sitä, mitä he oikeasti haluavat!

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Kun vapaa-aikaan kuuluu mielekästä tekemistä, ikävä työ ja pikkutarkka, "nipottajapomo" ei tunnu niin ikävältä kuin ennen.

Voiko HBR:n
ohjeisiin uskoa?

Muutamien muidenkin tutkijoiden mukaan onnellisuuteen voi itse vaikuttaa.

Rotterdamin Erasmus-yliopiston emeritusprofessori Ruut Veenhovenin mukaan onnellisuuteen voi vaikuttaa nimenomaan toimimalla oikeiden arvojen ja asioiden puolesta. Hän painottaa sitä, että onnellisuus on mielen palkinto hyödylliselle toiminnalle.

Taustalla on se, että ihmiset, jotka voivat itse vaikuttavaa elämäänsä, ovat onnellisimpia. Veenhoven sanoo, että elämällä pitää olla mielekäs päämäärä. Hänen mielestään työn ja vapaa-ajan suhteen pitää olla oikea eikä työlle pidä uhrata muuta merkityksellistä elämää. Onnellisia ovat varsinkin ne, jotka valitsevat kaikkien edellisen lisäksi terveelliset elämäntavat. Hän on julkaissut tutkimuksiensa tuloksia mm. artikkelissa Happy Life Expectancy.

(Lähteet: Just Start: Take Action, Embrace Uncertainty, Create the Future, HBR Press 2012 ja Ruut Veenhoven Happy Life Expectancy.)

Copyright Creative Commons Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy

Kommentit (50)

Sivut:1 2 3 4 5
EdellinenSeuraava

Anonyymi
14h työpäivien jälkeen tekee mieli sulkapalloa!
Kaikki hyvin 1.6.2012 13:09

Anonyymi
Uskon tuohon suositukseen,
sillä sitähän olen tehnyt pienen ikäni, eli tylsän työni vastapainona minulla onneksi on harrastus, joka antaa elämääni merkityksellistä sisältöä. Siksipä koen elämäni onnelliseksi ja tarkoituksenmukaiseksi.
Suosittelen kaikille !
Doris 1.6.2012 13:46

Anonyymi
Pitää kyllä täysin paikkansa. Huomasin kun kävin viikonloppureissulla melomassa ensimmäistä kertaa elämässäni. Kaksi yötä oltiin ja vaikka kosket oli loivia, aluksi pelotti ihan kunnolla, koska ei ollut pelastusliivejä, ja taskussa oli uusi iphone, tosin minigrip pussissa, mutta kuitenkin. Sen jälkeen oli kuin uudestisyntynyt. Omilta mukavuusalueilta poistuminen kannattaa.
Melkein nurin 1.6.2012 15:23

Anonyymi
Voisko TalSa jokus lakkaa puhumasta työssäJAKSAMISESTA ja 'Työ on usein rutiinien toistamista ja ikävän pomon outojen ohjeiden toteuttamista' -tyyppisestä vaikerruksesta? Ei ihme että lapset ja nuoret jo valmiiksi pelkäävät työelämää kun mediakin tekee työstä ikäänkuin jonkin EPÄNORMAALIN asian tai kuin sairauden, asian, joka pitää jotenkin SIETÄÄ. Työ on aina kuulunut ihmisen elämään kivikaudesta asti. Nyt vasta on hokattu että se on jotenkin luonnotonta.

Puhukaa vaihteeksi työilosta tai työnimusta.
Nimetön 1.6.2012 15:49

Anonyymi
"Uuden aloittaminen voi olla esimerkiksi niinkin radiaalia kuin oman yrityksen perustaminen."

Harmi vain, että Suomessa on lähes mahdotonta perustaa yritystä ilman huomattavia pääomia, ja pääomien kerääminen on lähes mahdotonta palkansaajalle älyttömän verotuksen johdosta.

Jos keskituloinen tekee sivutoimenaan mitään mikä tuottaa edes jotain rahallisesti, siitä menee käytännössä ensin puolet veroina, sitten kaikista hankinnoista vielä lisäksi 23%:n alv, eikä mitään voi vähentää.

Jos taas keskituloinen haluaa yrittäjäksi, pitäisi ensin erota työstään, toimia ilman pääomia heikolta pohjalta (koska aikaisemmasta työstä hankittu raha meni suurimmaksi osaksi veroihin ja muihin maksuihin) ja toimia käytännössä ilman työttömyysturvaa.

Vain henkilö joka ei osaa käyttää laskinta rupeaa yrittäjäksi näillä ehdoilla.
Ari Heikkinen 1.6.2012 17:18

Anonyymi
Tässä maailmassa jokainen saa mitä tahtoo, kannattaa vaan miettiä tarkkaan mitä haluaa...muistakaa, että jo ajatus on täynnä voimaa...

T: Puutarhatonttu
Nimetön 1.6.2012 17:29

Anonyymi
Ala tehdä jotain muuta, siis ala tehdä jotain uutta työn ulkopuolella!

Ei huono neuvo. Sen voisi vielä sieventää: Hanki elämä!

Jos kaikki illat menee sohvalla maatessa ja joko saippuasarjoja katsellessa tai Seiskaa lukiessa, voikin hieman v**uttaa mennä taas aamulla töihin.


On muuten seiskan lukiojoille ihan oikein.
roska 1.6.2012 18:51

Anonyymi
Haluaisin vetää kunnon kännin työpäivän päätteeksi mutta 06:00 herättävä töihin. Se rajoittaa.
Tri.Sorbus 1.6.2012 19:09

Anonyymi
Suomalaiset käyttävät palkastan yli 50 prosenttia vapaa-aikaan ja tämä pitäisi ottaa huomioon nykyisessä työn verottamisesa. Työnantajien pitää maksaa kohtuuttomia palkkoja korkean verotuksen takia ja kaiken lisäksi suurin osa palkasta menee toisarvoiseen elämiseen.


Niin tarkoitat vissii nettopalkastaan 50%?
Ainakin Itsellä 30% lähtee samantien brutosta valtiolle, yli 20% asumiseen, autoon+sähköön+gsm+perus-safkaan, vakuutuksiin ym välttämättömään n. 30%. Ja sillä jäljelle jäävällä 20% voin kustantaa vapaa-aikaa jos ei mitään ikävää satu..
Ja kyseinen summa ei suuri ole.

Onneksi ei ole harrastuksia, eikä perhettä, eikä lainaa ettei tarvi hiuksiaan repiä kuun
lopussa.
Nuorehko työläinen 1.6.2012 21:21

Anonyymi
"Tutkijat painottava sitä, että ihmisten pitäisi ylipäätään uskaltaa tehdä töiden jälkeen sitä, mitä he oikeasti haluavat!"

Voi herranjumala mikä neuvo taas. Eiköhän kaikki mahdollisuuksiensa mukaan vapaa-ajallaan tee juuri sitä mitä haluavat. Sehän tässä nimenomaan nyppii kun suurin osa ajasta ja energiasta menee siellä töissä.
Captain Obvious 11.9.2012 16:44
Sivut:1 2 3 4 5
EdellinenSeuraava
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Asiakastieto

Yhteistyössä

Suunnitteletko asuntolainan ottamista?