Kirjaudu ▼
 

Taas "kuumetta ja vatsatauti" – tästä on kyse

Heini Karjanmaa
Taas "kuumetta ja vatsatauti" – tästä on kyse
Flunssa, vatsatauti, päänsärky ja selkäkipu ovat tavallisia syitä olla pois töistä. Aina nämä eivät ole todellisia syitä tai ainakaan koko totuus. Lyhyiden poissaolojen takaa voi paljastua monta asiaa.
Outi Kokko
31.5.2012 06:01
181

Saitko työterveyshuollosta tai esimieheltäsi kutsun mennä keskustelemaan sairauspoissaoloistasi? Jos sait, olet töissä laajenevaan joukkoon kuuluvassa yrityksessä, jossa seurataan poissaoloja yhä tarkemmin.

Käytännöt vaihtelevat, mutta alkaa olla tavallista, että jos työntekijä on vuodessa pois vaikkapa viisi kertaa tai yhteensä 20 tai 30 päivää, hänet kutsutaan neuvotteluun esimiehen kanssa tai terveystarkastukseen. Myös kesäkuun alussa voimaan tulevat sairaus- ja työterveyslakien muutokset tukevat tällaisia käytäntöjä.

SAK:n asiantuntijalääkäri Kari Haring huomauttaa, että keskivertoaikuinen sairastaa Suomessa vuodessa 3–4 flunssaa tai nuhakuumetta. Etenkin palveluammateissa ihmiset ovat alttiita näille. Rakennusalalla puolestaan tapaturmat aiheuttavat poissaoloja. Sairauspoissaolojen puuttumisraja voi hyvin täyttyä näistä syistä.

Vatsatauti ei silti aina todellisuudessa ole ripulia tai oksentelua ja selkäkipu ankaraa kolotusta. Professori, tutkimusjohtaja Marja-Liisa Manka Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulusta kertoo, että lyhyisiin sairauspoissaoloihin liittyy usein motivaation puutetta etenkin nuorilla.
Hänen mukaansa sairastaminen kertoo työhyvinvoinnin heikkoudesta.

– Jos on terve, tykkää työstään, menestyy siinä ja elämä järjestyksessä, miksi olisi pois töistä? Vanhempi asiantuntija Torsten Michelsen Työterveyslaitokselta huomauttaa.

Töihin meno
voi pelottaa

Päivät ovat erilaisia. Kenestäkään ei aina ole kivaa, ja aina työ ei maistu.
Epämääräinen kyllästymisen, voimattomuuden ja uupumuksen tunne voi kuitenkin olla niin ahdistava, että töihin lähtö tuntuu ylivoimaiselta. Michelsen kertoo, että tällaiset tuntemukset voivat kertoa ylikuormittuneisuudesta.

– Työn määrä voi olla niin suuri, että siitä ei voi selvitä normaalina työaikana. Aina työntekijöitä ei ole perehdytetty tehtäviinsä kunnolla, Haring huomauttaa.

Michelsenin mukaan työpaikan huono ilmapiiri, huono johtaminen tai seksuaalinen häirintä voivat myös saada työntekijät jopa pelkäämään töihin menoa.

Manka muistuttaa, että psykologiset tekijät vaikuttavat paljon.

– Ihminen pyrkii jollain tavalla hallitsemaan elämäänsä. Jollei hänellä oikeasti ole vaikuttamisen mahdollisuuksia, tilanne voi ilmetä sairastamisena, hän sanoo.

Työpaikoilla on myös monia muita tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa poissaoloja. Haringin mukaan jatkuva kiire, fyysinen kuormitus tai kemikaalit voivat rajoittaa työstä selviytymistä. Esimerkiksi monissa palvelu- ja hoitoalan ammateissa myös väkivallan uhka voi haitata työntekijää merkittävästi.

Alkoholi on ongelma,
jos viikonloput venyvät

Osa vaivoista liittyy elämäntapoihin. Jos valvotaan pitkään, töihin lähtö tuntua takkuiselta.

Toistuvat maanantaiden ja juhlapyhien jälkeiset poissaolot voivat viitata alkoholiongelmiin. Haring sanoo, että Suomessa on puoli miljoonaa alkoholin suurkuluttajaa ja heistä suuri osa käy normaalisti töissä.

Haringin mielestä työkykyyn liittyvät keskustelut vaativat osaamista niin esimiehiltä kuin työterveyshuolloltakin. Jos työntekijät pelkäävät, että heitä aletaan syyllistää juomisesta, syömisestä tai liikkumattomuudesta, he voivat alkaa karttaa työterveyshuoltoa.

Työterveyshuollon pitäisi kuitenkin pelkästään työhön liittyvien ongelmien selvittämisen lisäksi pystyä tukemaan työtekijää myös elämäntapojen muuttamisessa.

Heikkouden
tulisi olla sallittua

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Michelsen muistuttaa, että vaivoja tulee kaikille. Hänen mielestään se, että työntekijä arastelee ottaa niitä puheeksi, kertoo lähinnä yleisestä asenteista työpaikalla.

Kaikki ongelmat eivät johdu töistä. Poissaolojen takaa voi löytyä aviokriisi, yksinäisyyttä, perheväkivaltaa tai taloudellisia vaikeuksia.

Jotta työntekijä voisi puhua ongelmistaan, ilmapiirin pitää olla luottavainen.

Manka toivoo, että työpaikoilla otettaisiin ihmiset ihmisinä ja sallittaisiin heikkous ja ajoittainen tehokkuuden notkahdus. Jos ihminen tuntee, että ei täytä kaikkia normeja ja mittoja eikä häntä hyväksytä, syntyy paine, joka saattaa purkautua radikaalilla tavalla kuten jopa ampumisena.

– Puhuminen on keino, ei äkkinäinen toiminta, hän huomauttaa.

Sairauslomat
ovat mittari

Vaikka työhyvinvoinnista on puhuttu pitkään, monella työnantajalla on edelleen taipumus tulkita poissaolot lintsaamiseksi ja esimerkiksi migreeni ”pelkäksi päänsäryksi”, joka ei vaadi kotiin jäämistä.

Michelsen sanoo, että aina on toki niitä, jotka käyttävät tilaisuutta hyväkseen.

– Paljon enemmän on sitä, että ihmisillä on oikeasti ongelmia ja sairautta, mutta he eivät hakeudu hoitoon, hän lisää.

Moni vakava sairaus alkaa epämääräisin oirein.

– Sairauslomat ovat mittari, joka kertoo taustalla olevasta työkyvyttömyydestä. On tärkeää, että sitä seurataan, mutta oleellista on puuttua takana olevaan ongelmaan eli työkyvyttömyyden syihin, Haring sanoo.

Michelsenin mukaan seurannalla pyritään varmistamaan, että henkilöllä ei ole ongelmaa, joka voi pahentua ja johtaa pitkään sairauslomaan ja jopa työkyvyn menettämiseen.

Poissaoloseuranta
on huolenpitoa

Manka korostaa, että poissaoloseuranta tulisi mieltää huolenpidoksi, ei kyttäämiseksi. Hän huomauttaa, että ei ole kenenkään etu, että ihminen nääntyy työnsä alle ja sairastaa. Päinvastoin työhyvinvointi on hänen mukaansa kaikkien etu; niin työntekijän, työnantajan kuin yhteiskunnankin.

Työterveyshuolto tähtää yhä enemmän työkyvyn hallintaan. Päämäärä on pitää väki mahdollisimman työkykyisenä mahdollisimman pitkään.

Perjantaina astuu voimaan sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolain muutos, joka tiivistää työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon sekä muun terveydenhuollon yhteistyötä.

Copyright Creative Commons Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy

Kommentit (181)

Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 19
EdellinenSeuraava

Anonyymi
Koittakaa ymmärtää näitä nuoria ja älkää pakottako niitä töihin vaan hakekaa äidit ja isit pussi kaljaa jo aamuksi jääkaappiin odottamaan päivän valkenemista jotta nuorella on päiväksi puuhaa kun avaa pulloja ja juoden sisällön.






Meidän perheessä ei ole sairasteltu 10 vuoteen päivääkään.
sairasvääns 31.5.2012 6:22

Anonyymi
listaan vielä yksi yleisimpiä poissaolosyitä eli huono moraali = valehtelu lääkärille ja esimiehelle. Tämä erhtyisesti nuoremmilla, kun ei 'jaksaisi' mennä töihin.
Nimetön 31.5.2012 6:31

Anonyymi
Kannattaa pyrkiä julkiselle sektorille töihin. Saa vuotuiset indeksikorotukset, jotka ulosmitataan yrittäjän pöydästä.

Sen lisäksi voi viettää pidennettyä viikonloppua ja ottaa kolme päivää lomaa omalla ilmoituksella aina kun siltä tuntuu. Ei tarvita mitään lääkärintodistusta. Krapula riittää syyksi, ja sen voi ilmoittaa vatsataudiksi.


Joko olet oikea asiantuntija julkisessa virassa, tai toisaalta käsityksesi voi kummuta mielikuvituksen syövereistä. Itse en ole huomannut juurikaan eroa yksityisellä tai julkisella sekorilla: lusmut ovat lusmuja, ei se työpaikasta ole kiinni...
Nimetön 31.5.2012 6:32

Anonyymi
Meillä voi olla pois 3 päivää ilmoituksella ja usein työpaikkalekuri antaa puhelimeasa viikonkin, potilasta tapaamatta. Edes kiireaikaan ongelmana ei ole poissaolojen paljous vaan se että ihmiaet tulevat töihin pärskymään.
tavallisemmin näin 31.5.2012 6:40

Anonyymi
Ainoa toivo sadoille tuhansille suomen työttömille on päästä työhön, niiden lopullinen burnout jotka tähän mennessä ovat puurtaneet pomojen bonusten eteen.
Nimetön 31.5.2012 6:43

Anonyymi
Taantuman kynnyksellä, työnantajat ovat jälleen aloittaneet työpaikoilla pelolla johtamisen ja keppi-politiikan, jossa työntekijöitä uhkaillaan epäsuorasti työpaikojen menettämisellä ja muilla kauhuskenaarioilla, mikä taas on alkanut johtaa erilaisiin työntekijöiden poissaoloihin. Johtoportaillahan ei tätä ongelmaa ole koska heillä on aina se kuuluisa "etätyöpäivän" vietto mahdollisuus ja koulutusseminaarit siellä Rukan mökeillä, jos ja kun ovat pahoittaneet mielensä tai alkanut muuten vain "vitsistämään" - oikein mukavaa ja aurinkoista torstaipäivää kaikille duunareille ;-)
Sisco 31.5.2012 6:45

Anonyymi
Nostetaan hei eläkeikää, niin junnujen ei tartte duunata
Tutkimus 31.5.2012 6:47

Anonyymi
Meidän firmassa, suuressa yli 3000 henkilöä työllistävässä suomalaisessa yrityksessä taas joudutaan menemään jo ensimmäisestä sairaspäivästä juttelemaan mukavia tohtorin kanssa, joten tohtorit ovat tulleet työntekijöille erittäin tutuksi tästä syystä ja ollaan voitu siirtyä tohtorisetien ja tätien kanssa jo sinuttelun asteelle!
Kermit 31.5.2012 6:47

Anonyymi
Ainoa toivo sadoille tuhansille suomen työttömille on päästä työhön, niiden lopullinen burnout jotka tähän mennessä ovat puurtaneet pomojen bonusten eteen.




omaa velkaa vasten töitä tekee valtavirran zombie.
Kupla-uuno on ykköne 31.5.2012 6:57

Anonyymi
Mihin unohtui, että yli puoli miljoonaa suomalaista asuu tai työskentelee homevaurioisissa rakennuksissa, mikä nostaa riskiä saada toistuvia tulehdussairauksia sekä silmä-, hengitystie- ja iho-oireita?

Itselläni oli n 6-7 flunssaa per vuosi edellisessä työpaikassa ja työkavereilla myös jatkuvasti nuhia ja silmäoireita. Kun kysyin pomolta, voisiko kyseessä olla homeongelma, hän ilmoitti, että ei kuulemma haise mikään.
Kun kannoin viimeisenä päivänä omat tavarani kotiin, huomasin, että ne haisi reippaasti maakellarille. -> Roskiin.

Uudessa työpaikassa flunssia on ollu n 2-3/vuosi eli alle keskiarvon..
Home sweet home 31.5.2012 6:57
Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 19
EdellinenSeuraava
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Asiakastieto

Yhteistyössä

Haluatko yrittäjäksi?