Vain 6 % kapinoi pomoa vastaan
Kun kyselytutkimuksessa tiedusteltiin, tottelevatko vastaajat esimiehensä ohjeita, 94 prosenttia suomalaisista vastasi myöntävästi.
Toiseksi tottelevaisimpia ovat venäläiset, joista samaa sanoi 86 prosenttia. Lähes yhtä kuuliaisia ollaan Romaniassa ja Kiinassa.
Kurittomimpia työntekijöitä ovat sveitsiläiset, joista 61 prosenttia seuraa pomonsa ohjeita. Niskoittelijoita riittää myös Ranskassa, Belgiassa ja Italiassa, joissa käskyjä noudattaa alle 70 prosenttia työntekijöistä.
Kyselyyn vastasi 9 000 työntekijää 16 maassa. Euroopasta mukana olivat myös Britannia, Espanja, Puola ja Saksa.
Lähiesimies on
hyvin läheinen
Kilttien kärkeen sijoittuneiden maiden tuloksia selittävät eri syyt, tutkimuksen teettäneessä henkilöstöyhtiö MPS:ssä uskotaan.
– Näyttäisi siltä, että suomalaista esimiestyötä kuvastaa matala hierarkia ja hyvät suhteet lähiesimieheen, osaamisjohtaja Katariina Pitkänen sanoo.
– Meillä esimieheen luotetaan. Sen luottamuksen jatkumona voi olla, että noudatetaan ohjeita.
Kun suomalaisella on ongelmia työssään, hän kääntyy ensisijaisesti esimiehensä puoleen. Pitkäsen mukaan Suomessa lähiesimiehet ottavat roolia, joka muualla kuuluu henkilöstöhallinnolle.
Huolimatta siitä, että esimiesten ohjeistuksia noudatetaan, suomalaiset kokevat yritysten odottavan heiltä itsenäisyyttä ja autonomiaa. Venäläisestä työkulttuurista tutkimus antoi autoritaarisemman vaikutelman. Itänaapurissa itsenäisyyttä enemmän korostuu taloudellisen palkitsemisen ja uralla etenemisen merkitys.
Jaa mikä
innovatiivisuus?
Tutkimuksen mukaan suomalaiset työpaikat erottuvat muista siinä, että suomalainen tukeutuu kollegoihinsa myös oman osastonsa ulkopuolelta.
Suomessa näin kertoi tekevänsä 70 prosenttia vastaajista, kun seuraavina tulevissa Ranskassa ja Marokossa samaa sanoi tasan puolet. Osuudet olivat pienimmät Britanniassa ja Italiassa, missä muiden osastojen kollegoihin tukeutuu hieman alle 30 prosenttia.
– Vaikka puhutaan siitä, että pitäisi siiloja poistaa, kansainvälisesti ollaan aika hyvällä tolalla. Oikein edelläkävijöitä.
Pitkäsen mukaan edelläkävijän asema saattaa tosin selittyä yritysten matalalla hierarkialla ja pienellä koolla.
Suomen roolista innovaatioyhteiskuntana välittyi vähemmän imarteleva kuva, kun vastaajat kertoivat, mitä kokevat työnantajien heiltä odottavan. Annetuista vaihtoehdoista useimmin valittiin tuottavuus, harvimmin innovaatio.














