Kirjaudu ▼
 

Kun työ on koko elämä

Heini Karjanmaa
Kun työ on koko elämä
Jos työ on tärkein arvosi ja teet sitä pakonomaisesti, saatat olla työnarkomaani. Ehkä et usko kelpaavasi muuten, vaan haet ylettömällä puurtamisellasi hyväksyntää. Luonne ja kasvatus altistavat työriippuvuuteen, mutta työpaikan asenteet voivat edistää sen puhkeamista. Tunnistatko merkit itsessäsi tai työkavereissasi?
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Oletko erittäin ahkera, vastuuntuntoinen ja jopa ylisitoutunut työntekijä? Tavoitteletko täydellisyyttä ja tunnetko syyllisyyttä, koska et mielestäsi juuri koskaan ole tarpeeksi uuttera, hyvä tai tehokas? Ajatteletko työasioita silloinkin, kun et tee töitä. Meneekö työ elämässäsi kaiken muun edelle?

Jos vastaat näihin kysymyksiin kyllä, saatat siis olla työnarkomaani tai -holisti.

Vanhempi tutkija Jari Hakanen Työterveyslaitokselta huomauttaa, että työnarkomania on eri asia kuin työn imu. Myös työstään innostunut saattaa tehdä paljon työtä, mutta toisin kuin työnarkomaani, tuntee tyydytystä ja mielekkyyttä.

Esimerkiksi taiteilija voi maalata pitkään, mutta ymmärtää, että on aika lopettaa siltä päivältä, kun nautinto työstä hiipuu.

Työnarkomaani ei lopeta, vaan hän on kuin anorektikko, joka vaatii itseltään yhä äärimmäisempää suoritusta. Hän yrittää täyttää itselleen asettamia vaatimuksia ja tottelee päänsä sisäistä raippaa, joka vaatii ahertamaan.

– Työnarkomania on pakonomaista työntekoa, sanoo Diacor terveyspalvelujen johtava työterveyspsykologi Antti Aro.

Hänen mukaansa työnarkomania on verrattavissa muihin riippuvuuksiin. Siitä haetaan korviketyydytystä samoin kuin vaikkapa alkoholista tai peleistä.

Työriippuvainen
hakee hyväksyntää

Persoonallisuus voi altistaa työnarkomanialle. Kunnianhimoinen perfektionisti, joka ei halua tai osaa jakaa tehtäviä muille, on keskimääräistä suuremmassa vaarassa päätyä työriippuvaiseksi.

Kasvuympäristö vaikuttaa. Hakanen sanoo, että monessa suomalaisessa kodissa on korostettu, että työ on ihmisarvon mittari ja sillä ansaitaan paikka maailmankaikkeudessa.

Historiansa ja kokemustensa takia moni uurastaja tuntee, että ei kelpaa omana itsenään.

– Taustalla on usein oma riittämättömyyden tunne ja halu tulla hyväksytyksi, sanoo työpsykologi ja työyhteisökouluttaja Katriina Perkka-Jortikka.

Venymistä vaativat bonukset
houkuttelevat ylisitoutumaan

Työnarkomaniaa on tutkittu vähän. Aro arvioi, että jokaisella vähänkin suuremmalla työpaikalla on työriippuvaisia.

– Heitä voisi olla viitisen prosenttia väestöstä, hän veikkaa.

Hakasen mukaan on mahdollista, että ihmiset, joilla on työholistisia piirteitä, hakeutuvat tietyntyyppisiin tehtäviin.

– Työpaikka voi tukea työholistisia taipumuksia, mutta riippuvuus ei synny ilman alttiutta, hän sanoo.

Aro huomauttaa, että osassa organisaatioita ylisitoutunutta tekemistä arvostetaan ja siitä palkitaan.

– Muut holismit ovat sosiaalisesti paheksuttuja, mutta työholismi usein hyväksytään, Hakanen sanoo.

Bonukset on kytketty suorituksiin ja työmääriin. Työpaikalla saatetaan kiitellä joustamisesta ja venymisestä. Hakanen huomauttaa, että kiittäminen on hyvä asia. Viesti on kuitenkin ristiriitainen, jos siihen sisältyy tosiasia, että normaalilla työmäärällä ei ylletä kiitettävään suoritukseen.

Työriippuvuus väijyy
ulkomaankomennuksella

Hyvän suorituksen malli koostuu pienistä vinkeistä. Voi olla, että sähköpostien lähettäminen myöhään illalla tai yöllä alkaa tuntua normaalilta, jos esimies ja muutkin lähettelevät viestejä näihin aikoihin.

Ihmisten sietokyvyssä ja levon tarpeessa on suuria eroja. Aro suosittelee suhtautumaan kriittisesti haastatteluihin, jossa johtajat kertovat olevansa aina käytettävissä ja työpaikalla jo aamuseitsemältä.

– Vaikka he näyttäisivät tekevän paljon töitä, emme voi tietää, miten he oikeasti elävät, hän huomauttaa.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Tilanne voi altistaa työholismiin. Aro sanoo, että työkomennukselle ulkomaille lähetetyn toimenkuva voi olla laaja, eikä hänellä välttämättä ole konkreettisia rajoituksia työnteolle. Kun tehtävää on yllin kyllin ja muuta sosiaalista elämää ei ole, ihminen voi upota työhön.

Samasta syystä sinkut saattavat ajautua työnarkomaaneiksi: kotiin ei ole kiire, kun kukaan ei odota.

– Vaikka yksinhuoltajalla olisi alttius työnarkomaniaan, hän ei pääse toteuttamaan sitä, koska lapset on haettava hoidosta, Aro kuvaa.

Työn sankarista voi
tulla kallis työntekijä

Työn sankari voi olla työnantajan näkökulmasta sankari, mutta asiantuntijoiden mielestä vain hetkellisesti.

Haastatellut korostavat, että on aivan tervettä tehdä työtä hyvin intohimoisesti ja paljonkin, mutta lepo ja palautuminen kiivaiden rupeaminen välillä on tärkeää.

Hakasen mukaan työholistin yhteys omaan terveyteen on usein heikompi kuin muiden.

– Työnarkomaniassa olennaista on palautumisen häiriintyminen.
Työnarkomaani on tottunut ylivireään tilaan, Hakanen sanoo.

Työriippuvainen ei piittaa kehon vinkeistä, mikä usein johtaa unihäiriöihin ja jopa vakavaan työuupumukseen. Perkka-Jortikka arvioi, että suomalaisten valtava masentuneisuus on yhteydessä tähän.

Sekä taloudellisista että inhimillisistä syistä esimiesten ja työkavereiden pitäisi puuttua ylettömään työntekoon. Toisaalta he eivät välttämättä tiedä todellisuutta, sillä tekniikka mahdollistaa monen työn ajasta ja paikasta riippumatta.

Asiantuntijoiden mukaan järkevä esimies puntaroi työholistin kanssa hänen työtehtävänsä ja työaikansa ja sovittaa ne yhteen. Hakanen huomauttaa, että holisti voi tarvita terapiaa, jotta hän ymmärtää pakonomaisen uurastuksensa syyt.

Työnarkomaani alistaa koko elämänsä työlle, mikä usein vaurioittaa suhteita läheisiin. Ankara työnteko on usean avioeron takana ja moni tehotykki katuu, että ei aikanaan ollut lastensa kanssa.

Tunne itsesi ja
aseta omat rajat

Yhteiskuntamme on työkeskeinen ja osa työn arvostuksesta on peräisin sotaa seuranneelta jälleenrakennuksen ajalta. Keskustelu työurien pidentämisestä ja työn tehostamisesta tukee tätä mallia. Perkka-Jortikan mielestä myös rentoutumisen, laiskottelun ja työn ulkopuolisen elämän tärkeyttä pitäisi korostaa.

– Saksanopettajani aikoinaan toisteli, että ”laiskuus on hyve”, mikä oli kauhistuttavaa puhetta siihen aikaan maailmassa. Myöhemmin olen oivaltanut lauseen viisauden.

Haastatellut painottavat, että työ on hyvä asia, mutta he suhtautuvat kriittisesti siihen, että yhteiskuntaa viedään eteenpäin pelkästään talouden ehdoin. Hakasen mielestä työelämää pitäisi kehittää positiivisesti innostaen.

– Pakot ja uhat eivät enää toimi, hän sanoo.

Hyvästä johtajuudesta ja työn, perheen ja muun elämän yhteensovittamisesta on puhuttu paljon ja Hakasen mukaan on hyviäkin esimerkkejä. Perkka-Jortikan mielestä jokaisen pitää silti itse pitää puolensa.

– Jokaisella on oikeus eri elämänvaiheessa vähän erityyppiseen jaksamiseen. Joskus jaksaa suorittaa, joskus ei. Omien rajojen tunteminen vaatii hyvää itsetuntemusta.

Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Kommentit (133)

Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 14
EdellinenSeuraava

Anonyymi
1% eliitistä puhuu nimikkeellä maa orja ei työnarkomaani.
1% eliittille olette velkaa korolla työnarkomaanit, maa orjat ja maksatte mikäli kykenette velkanne korkoineen.
Hauska kolumni, näitä on netti täynnä.


Otahan nyt ne lääkkeet tai pyydä ainakin pääsyä avohoidosta suljetulle osastolle. Siellä osaavat auttaa.
Anonyymi: Nimetön 11.5.2012 6:15

Anonyymi
1% eliitistä puhuu nimikkeellä maa orja ei työnarkomaani.
1% eliittille olette velkaa korolla työnarkomaanit, maa orjat ja maksatte mikäli kykenette velkanne korkoineen.
Hauska kolumni, näitä on netti täynnä.

Otahan nyt ne lääkkeet tai pyydä ainakin pääsyä avohoidosta suljetulle osastolle. Siellä osaavat auttaa.



ei täällä pääse lääkekaapille, mikä neuoksi maa orja?
Anonyymi: ota sinä velkaa ja m 11.5.2012 6:15

Anonyymi
Ihminen syntyy työn orjaksi. Vain työ vapauttaa ihmisen kuten ne tunnetut lauseetkin vahvistaa.
1. otsa hiessä sinun on leipäsi ansaittava
2. arbeit macht frei
3. työnorjat sorron alta nouskaa
Kyllä se lopullinen vapautus työstä lopulta tulee kun päädymme sinne punaisen "mullan alle".
Anonyymi: Höplä Uuno tuntee nä 11.5.2012 6:15

Anonyymi
"Pakot ja uhat eivät enää toimi, hän sanoo."

Väärin sanottu. Kyllä ne työn orjat on ennenkin totelleet kunnon piiskausta. Jos työn orja ei tottele niin hän ei ole saanut riitävän kovaa piiskausta. Ei muuta kuin työsopimuksiin kunnon sanktiot.
Anonyymi: Pölhö Kustaakin tämä 11.5.2012 6:16

Anonyymi
"Kasvuympäristö vaikuttaa. Hakanen sanoo, että monessa suomalaisessa kodissa on korostettu, että työ on ihmisarvon mittari ja sillä ansaitaan paikka maailmankaikkeudessa."

Voi surku näitä suomalaisia koteja. Kyllä monet ovat aivopestyjä tällä alisteisen työn eli orjuuden opilla.
Anonyymi: x 11.5.2012 6:23

Anonyymi
On tehtävä työtä, että pystyy asumaan, syömään ja käymään töissä. Voiko tuota kutsua työnarkomaniaksi?

Unohdin, että voishan sitä kiertää luukulta toiselle, mutta luulen että sekin kävisi työstä.
Anonyymi: Että sillee 11.5.2012 6:24

Anonyymi
Koko elämä on tietynlaista työtä, sama se kenelle sitä teet. Itsellesi tai muille. Jos nautit siitä mitä teet, niin anna palaa!
Anonyymi: Perfektionisti ja ty 11.5.2012 6:25

Anonyymi
En tunnista itseäni tästä. Minimoin työhön käyttämäni ajan ja teen aina vain vähimmäissuorituksen.
Anonyymi: Rento 11.5.2012 6:29

Anonyymi
Suomessa ihmisarvo kanta-asukeilla suoraan verrannollinen palkkaan ja ansiotyöhön.

Vain ma-mut toivotaan olevan vapaana ja annetaan keskivertopalkkaa vastaavat tuet ja avut, ettei koskaan edes halua yrittää mitään.

Jopa kerjälisille ja laittomille maassaolijoille ilmainen terveydenhoito, köyhillä ja sairailla työttömillä suomalaisilla jää terveyskeskuskäynnit väliin, kun ei ole rahaa.
Anonyymi: kenelle kaikki on ai 11.5.2012 6:34

Anonyymi
Teen vuodesta 7 kuukautta töitä kolmen muun työntekijän kanssa. Joka päivä 12 tuntia töitä. Itse osaan pitää viikonloput vapaana, mutta muutama tyyppi tekee yleensä koko seitsemän kuukauden ajan putkeen. loput viis menee kiertäen palloa ja nostaen liitolta masseja. Omalla tavalla ärsyttävää, mutta rahaa tulee ja loma on viis kuukautta..
Anonyymi: alibaba 11.5.2012 6:35
Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 14
EdellinenSeuraava
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti Yöaikaan lähetetyt kommentit päätyvät toimituksen tarkistettavaksi. Kommentit tarkistetaan ja hyväksytään seuraavan päivän aikana. Muina aikoina viestit ovat jälkimoderoinnissa.
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Asiakastieto

Yhteistyössä