Kirjaudu ▼
 

"Ihmiset ovat alkaneet riistää itseään"

Heini Karjanmaa
"Ihmiset ovat alkaneet riistää itseään"
Kahdeksan tuntia työtä, kahdeksan tuntia virkistystä, kahdeksan tuntia lepoa! Näin vaadittiin takavuosina vappumarsseilla. Tavoite ei ole kuitenkaan toteutunut täysin, sanovat suomalaisten ammattiliittojen keskusjärjestöjen asiantuntijat. Paikoitellen tilanne on jopa heikkenemässä, sillä monessa ammatissa työ seuraa aina tekijäänsä.
Johannes Niemeläinen
1.5.2012 06:01
228

Kahdeksan tuntia työtä, kahdeksan tuntia virkistystä, kahdeksan tuntia lepoa! Näin kuului työväenliikkeen iskulause takavuosien vappumarsseilla.

Kahdeksantuntisen työpäivän puolesta osoitettiin mieltä jo 1880-luvulla Yhdysvalloissa ja ympäri Eurooppaa.

Tavoite on toteutunut – teoriassa. Näin sanovat suomalaisten ammattiliittojen keskusjärjestöjen edustajat.

8+8+8
rapautumassa

Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK:n edunvalvontajohtaja Nikolas Elomaan mukaan perusajatus 8+8+8-mallista on edelleen voimassa. Työt kun eivät jakaudu tasaisesti.

– Hirveästi on ihmisiä, jotka tekevät yli kahdeksan tuntia töitä ja on ihmisiä, jotka eivät saa millään kahdeksaa tuntia täyteen. Tämähän se surku tietysti on. Toiset uupuvat työmääränsä alle ja toiset kärsivät siitä, että töitä ei ole ollenkaan, Elomaa sanoo työväenliikkeen pitkäaikaisen tavoitteen toteutumisesta.

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n talouspoliittisen asiantuntijan Ralf Sundin mukaan 8+8+8-malli on oikeastaan rapautunut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana, vaikka ajatus kahdeksantuntisesta työpäivästä on toteutunut keskimääräisesti "vallan hyvin".

– Salakavala juttu on, että osalla palkansaajista tämä on kulkemassa toiseen suuntaan.

Samaa mieltä on korkeasti koulutettujen palkansaajien työmarkkinakeskusjärjestö Akavan työelämäasioista vastaava johtaja Maria Löfgren. Periaatteessa työpäivät kestävät kahdeksan tuntia, mutta käytännössä työt seuraavat minne ikinä työntekijä meneekin.

– Tämä johtuu osin siitä, että ihmiset ovat koko ajan tavoitettavissa, kun tekniikka mahdollistaa sen.

"Uusia alistamisen
muotoja"

Ajattelua, kirjoittamista sekä tiedonkäsittelyä vaativa työ on lisääntynyt  kahdenkymmenen viime vuoden aikana. Samalla tekniikka on kehittynyt niin, että työsähköpostit voi katsoa älypuhelimen näytöltä milloin tahansa. Ongelmat koskevat erityisesti it-aloja.

STTK:n Sundin mukaan ihmiset ovat alkaneet riistää itseään, kun töitä voi tehdä missä vain.

– Kotona on netti auki ja tehdään töitä. Ja aamulla ennen töihin lähtöä katsotaan sähköpostit ja vastataan niihin.

Löfgrenin mukaan syytä on työnantajassa mutta myös työntekijöissä.

– Monesti työnantaja antaa ymmärtää, että on oltava tavoitettavissa, ja näin sitten tapahtuu. Tämä on korkeasti koulutetuilla työtehtävien luonteesta johtuen tämän päivän ongelma.

Yksi osa ongelmaa on, että harmaista ylitöistä ei makseta korvausta. Perusperiaate on se, että työstä maksetaan aina palkka, Ralf Sund sanoo.

– Se tuo uusia alistamisen muotoja, että ihmiset pannaan tsemppaamaan mahdollisen ylennyksen tai pysyvän työsuhteen toiveessa.

Edunvalvonnan
harmaalla alueella

Ongelmat vaihtelevat aloittain. Esimerkiksi perinteisillä tehdastyöpaikoilla työaikaa on helpompi mitata kuin tietotyöläisillä. SAK:laisilla työpaikoilla ongelmana on työn riittäminen kaikille, STTK- ja akavalaisilla aloilla suurempi haitta on työn ja vapaa-ajan rajan hämärtyminen.

Työpäivän aikana ei jää aikaa ajattelu- ja kirjoitustyölle, kun kokoukset ja paikasta toiseen siirtyminen vievät aikaa. Tällöin työt viedään kotiin.

– Tai vastaavasti voi joutua jäämään työpaikalle roikkumaan ilman, että esimiehen kanssa olisi sovittu mistään ylitöistä, Maria Löfgren sanoo.

– Kaikki deadlinet ja määräajat ohjaavat ihmisten toimintaa, kun on pakko saada jotain tehtyä tiettyyn määräaikaan mennessä. Jos työpäivä ei riitä, sitä jatkaa työtä varsinaisen työajan päättymisen jälkeen.

Työn ja vapaa-ajan sekoittuminen on ongelmallista edunvalvonnan näkökulmasta.

– Ihmiset sanovat, että saavat tehdä mitä itseään huvittaa. Totta kai saa, tästä ei ole kysymys, vasemmistoliiton entinen puoluesihteeri, nykyinen STTK-toimija Sund sanoo.

– Tästä syystä se on perinteisen ay-liikkeen edunvalvonnan harmaalla alueella, hän kuitenkin toteaa.

Sundin mukaan muutosta ongelmaan voi saada aikaan valistamalla kärsivällisesti sekä työntekijöitä että työnantajia.

"Kynttilä palaa
molemmista päistä"

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Jos työpäivät venyvät ylipitkiksi, se käy rassaamaan pidemmän päälle.

– Sitä polttaa tavallaan kynttilää molemmista päistä, ei ihminen kuitenkaan mikään robotti ole, Akavan Löfgren sanoo.

Samaa mieltä on STTK:n Sund. Hänen mukaansa työnantajia pitäisi muistuttaa, että työntekijöiden palaminen loppuun käy kalliiksi myös työnantajille.

Työtä pitäisi saada jaettua tehokkaammin useammille ihmisille.

– Siinä mielessä työ jatkuu, SAK:n Nikolas Elomaa sanoo.

Työssä jaksamista
ja hyvää johtamista

Kahdeksan tuntia työtä, kahdeksan tuntia virkistystä, kahdeksan tuntia lepoa! Tavoite on siis toteutunut vain osittain.

– Se on varmaan teoriassa kohtuullisen hyvin toteutunut, mutta käytännössä se menee näistä asioista johtuen överiksi, Akavan Löfgren sanoo.

Valtaosa suomalaisista kokeekin ay-jäsenyyden tarpeelliseksi. SAK:n, STTK:n ja Akavan tutkimusyhtiö TNS Gallupilla teettämän tuoreen tutkimuksen mukaan 92 prosenttia suomalaisista kokee, että palkansaajien on nykyaikana vähintäänkin melko tarpeellista järjestäytyä ammatillisesti.

Perinteisesti ammattiyhdistysliikkeen edunvalvonta on keskittynyt kahden asian ympärille. Toisaalta on ajettu kohtuullista työaikaa, toisaalta sitä, että palkat ovat riittävät.

Näiden rinnalle nousee työssä jaksamisen ja hyvän johtajuuden teemat, STTK:n Ralf Sund sanoo.

– Unohtamatta kahta edellä mainittua tulee kokonaisvaltaisempi ajatus itsensä kehittämisen tarpeellisuudesta, pitkäkestoisesta jaksamisesta.

– Tämä ei liity suoraan työaikaan eikä rahaan.

STTK:ssa uusi 8+8+8 -iskulause voisi kuulua: Aikaa jaksaa, aikaa kehittyä, aikaa johtaa!

Vanhat iskulauseet
pätevät

Akavassa kahdeksan tuntia työtä, kahdeksan tuntia virkistystä, kahdeksan tuntia lepoa on vaihtunut pätkätyösuhteiden vakinaistamiseen. Maria Löfgren sanoo, että työ- ja virkasuhteiden pätkimiset ilman laillista perustetta ovat ongelma.

– Me lähdemme siitä, että vakituinen työsuhde on pääasiallinen työn teettämismuoto.

– Usein määräaikaisia työsuhteita käytetään, koska ei haluta sitoutua työntekijään ja halutaan kiertää irtisanomissuojaa.

SAK:n Nikolas Elomaa puolestaan sanoo, että yksi tärkeä teema nykyään on harmaan talouden torjunta. Myös SAK:ssa keskitytään epätavallisiin työsuhteisiin.

Elomaan mukaan on ryhmiä, joiden oikeus työsuhteeseen ei ole yhtä suuri kuin muilla.

– [Nämä] ryhmät ovat heikommassa asemassa kuin ne, joilla on vakituinen työsuhde.

Elomaan mielestä keskeinen ongelma on kuitenkin työn riittävyys. Hänen mukaansa on paljon niin SAK- kuin akavalaisiakin aloja, jotka kärsivät huonosta työtilanteesta.

Iso kuva on samanlainen keskusjärjestöstä riippumatta, ja silloin palataan Kahdeksan tuntia työtä, kahdeksan tuntia virkistystä, kahdeksan tuntia lepoa! -tavoitteeseen, Elomaa sanoo.

Kenties iskulause kuuluu myös tulevien vuosien vappumarsseilla.

Copyright Creative Commons Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy

Kommentit (228)


Anonyymi
Minua herätteli yöllä entinen esimies laittamalla tekstiviestejä uusista ideoistaan. Jos en ollut vastannut klo 6.00 mennessä alkoi soittelemaan, vaikka kerroin olevani silloin aamiaispuuhissa pienen lapseni kanssa. Esimies itse kärsi unettomuudesta ja ajatteli, ettei muidenkaan tarvitse nukkua. Lopulta kyllästyin ja pyysin apua luottamusmieheltä (koska suora puhe ei auttanut). sain häirinnän loppumaan, mutta jouduin mustamaalatuksia ja seuraavissa YT:ssä pihalle.

Kuulostaa suorastaan sairaalta. Otan osaa, ja toivottavasti löysit toisen työn. Tuollaisella ihmisellä, jota kuvailit, lienee harkintakyky hakusessa unettomuuden vuoksi tai mahdollisesti jonkinlainen mielenterveyden ongelma. Vauhdikas tapa samantien jakaa yöllisiä ideoita viittaa myös tähän. Tiedän vain yhden ihmisen, joka teki tällaista, ja hänellä diagnosoitiin masennus.

Eihän kukaan järkevä, levännyt, eheä suomalainen esimies ota alaisiinsa puhelimella yhteyttä keskellä yötä, ellei kyse ole todellisesta hätätilanteesta (IT-järjestelmä kaatuu sairaalassa, tehtaassa syttyy tulipalo tms.) Muita syitä ei kyllä oikein voi kuvitella.
huh 1.5.2012 9:40

Anonyymi
Aina riittää näitä että kyllä sitten kuolinvuoteella tajuatte että ei kannattanut tehdä aina toitä jne. Minäpä totean kuolinvuoteella että onneksi tuli tehtyä paljon ja pitkään töitä. Se oli kivaa ja parasta maailmassa. Onneksi sitä riitti. Te joilla on omasta mielestänne jokin hienompi ja oikeampi elämä, lopettakaa sillä ylvästely ja sen tuputtaminen.
kale 1.5.2012 9:40

Anonyymi
a) jotkut pitävät työstään
b) on huomattavasti halvempaa palkata joku tekemään 10 tunnin päivää 5000? palkalla, kuin palkata 2 tekemään 5 tunnin päivää 2500? palkalla.
Bloob 1.5.2012 9:42

Anonyymi
"ihminen elää työstä ei työlle eikä yritykselle"

Valittu nimimerkki osoittaa sen mistä tässä on kysymys. Miksi ihminen tekee työtä? Miksi ihmisen pitäisi hyödyttää toisia (esim. yrityksen omistajia) loputtomasti? Ottamalla asiat omaan hallintaan ihmiselle jää aikaa itselleen ja perheelleen. Ei kaikkea aikaa tarvitse käyttää yritykselle.


En ymmärrä mikä on pointtisi. Ihmistenkö ei tarvitsisikaan tehdä työtä elantonsa ja hyvinvointinsa edestä? Me kaikki voisimme olla loisia?
Varmaan menisi hyvin 1.5.2012 9:43

Anonyymi
Työ tekee vapaaksi.
1939 1.5.2012 9:47

Anonyymi
Vuorotyö lyhentää elinaikaasi tutkitusti.
Vatsavaivat ovat yleisiä, ja suomalaisten tutkimusten mukaan vuorotyöläisillä on tavallista suurempi vaara sairastua sepelvaltimotautiin.
Yötyö on kaikkien tutkimusten mukaan haitallista, ja se on monen sairauden ja myös ennenaikaisen kuoleman riskitekijä.

Lisäksi vuorotyöhön liittyy monia muita tekijöitä, kuten ravitsemukselliset tekijät ja vaikutus sosiaaliseen elämään. Kaikki nämä liittyvät toisiinsa.
Lääkäri 1.5.2012 9:47

Anonyymi
Narsismi ja työnarkomania. Työ taakse moni kyvytön ja viisaudeltaan suppea (voi olla kyllä nokkela) yrittää piiloutua isoa vastuuta. Työ luo tarpeellisuuden tunnetta ja pönkittää itsetuntoa.

Samalla ihminen itse henkisesti käpristyy, köyhtyy ja ajaa itsensä loppuun. Tuskissaan ihminen tarvitsee lisää työtä tai valtaa.

Pahinta tässä on se, että myös tulevat polvet eli lapset ja nuoret joutuvat tässä uhreiksi. Ehkä nyt on jotain ainakin hetkellistä heräämistä tähän ongelmaan mutta kehitys on kuitenkin pitkällä pahenemassa nyky arvoilla ja politiikalla. ja pahoinvointi äärikehitys tulee vain lisääntymään.
Perus-hogan 1.5.2012 9:56

Anonyymi
Työ ihmisen tuo tekijälleen mielen niin iloisen". Onneksi saan tehdä noin 8 tuntista mielenkiintoista työtä päivässä, pari tuntia työmatkoja ja valmistella luentoja ym.asioita kotona pari tuntia ja hoitaa kotityöt opiskellakin välillä ja urheilla ja levätäkin. Ja olen ajatellut ottaa sivutyön vielä kun opiskelun saan loppuun. "Ja kun et sitä palkan vuoksi tee työ riemulla palkitsee".
vapaus tehdä ja läht 1.5.2012 10:01

Anonyymi
Ihminen on oman itsensä yritys.

Yrityksellä ei ole moraalia. - Wahlroos.

Yrityksen on tehtävä voittoa (ITSELLEEN).
Pidetään opit mieles 1.5.2012 10:03

Anonyymi
"Ja kun et sitä palkan vuoksi tee työ riemulla palkitsee".


Jep jep olet Etelärannassa pomona?
Nimetön 1.5.2012 10:03
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Asiakastieto

Yhteistyössä