Kokouksessa rakennetaan auktoriteettisuhteita puheen avulla
Kokouksissa ei vain välitetä tietoa, vaan myös rakennetaan kokoukseen osallistujien välisiä auktoriteettisuhteita. Kokoukseen osallistujien puhe sisältää pieniä kielellisiä vihjeitä siitä, miten puhuja asennoituu puheenaiheeseen ja siihen, mitä puhuja olettaa muiden osallistujien tietävän.
Taloussanomat julkaisee tutkimusmaailmasta-sarjassa Aalto-yliopiston tutkijoiden ja professoreiden kirjoituksia ajankohtaisista aiheista.
Tutkimustulosten mukaan puhujat vihjaavat kuulijoille suomen liitepartikkelilla -han/-hän, miten heidän puheenvuoronsa on tulkittava. Liitepartikkelin avulla puhujat voivat esittää puheenaiheen itsestään selvänä ja yhteisesti jaettuna.
Tulosten mukaan puhujat käyttävät -hAn-lausumia kokouksissa mm. ohjatessaan keskustelua ja toimintaa haluamaansa suuntaan, esiintyessään johdon äänenä, puhuessaan keskinäiset tiedolliset ja hierarkkiset suhteensa näkyviksi sekä sitoessaan keskustelunaiheen organisaation muuhun toimintaan ja strategisiin kysymyksiin.
Tutkimuksen mukaan kokouksessa käydään jatkuvaa neuvottelua siitä, mitä osallistujien oletetaan tietävän: onko tieto joko yhteisesti jaettua tai itsestään selvää tai yhteisesti jaettua siitä hetkestä lukien, kun tietävä osapuoli tekee sen yhteiseksi. Lisäksi osallistujat osoittavat kenellä on kulloinkin oikeus arvioida puheenaihetta ja miten aihe liittyy organisaation toimintaan.
Strategiaa ymmärrettäväksi
myös suorittavalla tasolla
Kokousten osallistujat hyödyntävät kannanottojen ja tiedonantojen yhteydessä rakentuvia auktoriteettiasemiaan keskustellessaan yksikkönsä toiminnan ja voimavarojen kohdentamisesta sekä työyhteisönsä tapahtumista. Tietävät osapuolet huolehtivat siitä, että muilla osapuolilla on riittävästi tietoa puheenaiheen käsittelemiseksi tai että heidän oma kannanottonsa saa painoarvoa. Siten osallistujat rakentavat yhteistä ymmärrystä puheenaiheesta.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
Väitös tuo uuden näkökulman mikrotason strategiakäytäntöjen tutkimukseen. Siinä osoitetaan, että kokouskeskustelijat viittaavat kannanotoissaan ja tiedonannoissaan strategisiin kysymyksiin.
Tutkimuksen mukaan suorittavan tason työntekijät eivät tee työtään organisaation muusta toiminnasta irrallaan, vaan heijastavat organisaation tavoitteita omaan työhönsä. Lisäksi osoitetaan, että strategista toimijuutta ja strategian merkitykselliseksi tekemistä on kaikkialla organisaatiossa, myös suorittavalla tasolla.
Marjukka Lehtisen väitöstilaisuus on perjantaina.
