Kirjaudu ▼
 

HS: Työelämä pelottaa opiskelijoita

Lehtikuva
HS: Työelämä pelottaa opiskelijoita
Moni opiskelija pelkää, ettei pärjää työelämässä, kirjoittaa Helsingin Sanomat. Epäusko omiin kykyihin haittaa myös työnhakua.
25.3.2012 10:25
Taloussanomat
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Helsingin yliopiston opintopsykologin Johanna Mikkosen mukaan työelämässä pärjääminen pelottaa opiskelijoita alasta riippumatta.  Erityisesti vaikeudet opinnoissa saavat miettimään, pärjääkö sitten töissäkään.

Opiskelijat myös vaativat itseltään liikaa. Moni kuvittelee, että heti ensimmäisenä työpäivänä pitäisi olla valmis asiantuntija. Omia taitoja pidetään todellista heikompana, eikä uskalleta hakea omaa osaamista vastaaviin työpaikkoihin.

Kun itsetunto on kovilla, nuori vertaa itseään yksittäisiin menestyjiin ja vähättelee itseään. 

Epäonnistuminen kesätyöpaikan saamisessa voi  johtaa jopa kaveriporukasta eristäytymiseen.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

– On selvää, että ihminen on hyvin haavoittuvainen astuessaan työelämään, Helsingin Kluuvin te-toimiston urapsykologi Liisa Jaakkonen sanoo Helsingin Sanomille.

– Jos jää työttömäksi kymmenen vuoden työkokemuksen jälkeen, on jo  monia myönteisiä kokemuksia työelämästä ja näyttöä omasta osaamisesta.

25.3.2012 10:25
Taloussanomat
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Kommentit (116)


Anonyymi
Levottomuudet Kreikassa ja muualla Vetelä-Euroopassa kauhistuttavat kataistrofihallitusta, mutta armaassa kotimaassa ei haluta nähdä (kyetä näkemään) samanlaista kehitystä, vaikka se on tulossa. Jokainen askel, jolla parannetaan muiden maiden asemaa huonontaa omien kansalaisten tilannetta ja tuo ennalta arvaamattomat tapahtumat yhä lähemmäksi.
Anonyymi: Se on myöhäistä ryki 25.3.2012 12:33

Anonyymi
Nuorten itseluottamusta koetellaan jo Kelan takaisinperintäkirjeillä ja työkkärien ehdollistavalla harkintavallalla.
Asumistukia ei muuten peritä takaisin vaikka et olisikaan oikeutettu niihin...
Anonyymi: Kuukauden asuminen m 25.3.2012 12:36

Anonyymi
Ikinä en töitä enää tee. Elämä ön muutakin kun työtä ja sitä sairasta työelämää.
Anonyymi: onneksi elämässä muu 25.3.2012 12:38

Anonyymi
Ihmekö tuo. Päivät pääksytysten kuulemme, miten työelämässä uuvutaan, masennutaan, alkoholisoidutaan, kiusataan.... TES:in mukaista palkkaakaan ei saa tappelematta.. Entäpä lomat? Viikkotyötuntimäärät? Ennen 40 h, nyt 10-30 h....

1980-luvun alun työtahtiin verrattuna nyt vaaditaan ainakin kaksinkertaista työsuoritusta, ja sitä analysoi työpaikallasi virkamiesarmeija hallinnossa. Muista vielä hymyillä ja olla positiivinen. :-D

Vielä parikymmentä vuotta sitten riitti, kun muisti hortoilla työpaikalleen aamuksi... "Parhaimmat" tulivat sinne lähes suoraan kapakasta. Tuolloin sai jo 20 vuoden jälkeen "hyvän miehen tai naisen" mitallin, kun oli "muistanut eksyä tarpeeksi useasti työpaikalleen"...
Anonyymi: Keppijumppaa ja pölh 25.3.2012 12:43

Anonyymi
minä pelkään että iso paha pölypunkki hyppii silmille sängyn alta.


Älä huoli, voit vielä eheytyä kokoomuslaisuudestasi.
Anonyymi: Nimetön 25.3.2012 12:43

Anonyymi
"Tenavat pysyköön lastentarhoissaan tekemässä tutkintoa tutkinnon perään."



- Ei suinkaan ! Päinvastoin, tuota systeemiä pitää sekä karsia että kiristää. Yksi korkeakoulupaikka kustantaa veronmaksajille reilusti yli 10.000 e/vuosi, ja yksi tutkinto maksaa kertaluokkaa 30.000-300.000 euroa. Kalleimmassa päässä on mm. komeljantt.."näyttelijöiden" koulutus.

- Korkeakoulutus pitäisi laittaa välittömästi maksulle, 500-1.000 euroa per lukukausi. Näin saataisiin tyhjäntoimittajia ja kaljabilehileitä ulos systeemistä. Samalla tarpeettomimmat "oppituolit" häviäisivät henkilökuntineen pois resursseja suotta kuluttamasta.

- Lukukausimaksun opiskelija esim. tienaa kepeästi kolmessa viikossa joulu- ja kesälomien aikana, joten se ei ole mikään kynnyskysymys kenellekään. Yliopistojen ylioppilaskunnatkin ovat kautta aikain perineet satoja rahoja per lukuvuosi, epämääräisen tarkoituksellista pakkojäsenyydestään.

- Sitäpaitsi meillä on opiskelijoille opintolainajärjestelmä, opintoraha, asumistuki, opiskelija-asunnot, tuettu ruokailu, matkaliput -50% jne. Näiden piirissä mieluusti oleillaan valmistumatta. Tästä on tultava loppu.

- Seuraavan tason tutkinnon opiskelusta vähintään tuplamaksu, samoin toisen tutkinnon suorittamisesta. Ulkomaalaisten maksut vähintään 5x. Tällä hetkellä koulu- ja korkeakoululaitos Suomessa jopa haalii muka-opiskelijoita ulkomailta että opiskelijamäärää ja määrärahoja saataisiin keinotekoisesti isonnettua.

- Ylemmän opetuksen resursseissa on kertaluokkaa 0,3-0,5 miljardin euron kupla joka tulee kansakunnan edun nimissä puhkaista. Tavoite "koko ikäluokan korkeakouluttamisesta" on absurdi, tarpeeton ja kestämätön.

- Suomi ei tarvitse esim. tuhansia sosiaali- ja kehitysapuasiantuntijoita keräämään maailman köyhälistöä veronmaksajien elätettäväksi, eikä toisaalta ole järkeä kouluttaa "akateemisesti koulutettua" väkeä julkishallinnon paperinpyörittämiseen tai lopulta Siperian Walinnan kassoiksi.
Anonyymi: KARSIMISVARAA ON 25.3.2012 13:16

Anonyymi
Mitä vähemmän ihmisiä töissä, sen parempi suomalaiselle. Ihmisviha on suomalaisuutta.
Anonyymi: väsyneet toimitetaan 25.3.2012 13:20

Anonyymi
'Moni kuvittelee, että heti ensimmäisenä työpäivänä pitäisi olla valmis asiantuntija.'
virhe artikkelissa: siis pitää olla juniorina seniori. Aloittelijoita on liikaa ja aivan tarpeeksi.
Muistuu mieleen 90-lama kun suuriikäluokka(SIR) hylki 70synt työhaastattelussa. Nyt sitten SIR joutuu jaksamaan pitempään töissä että 70-2000synt saisivat päivärahaa ja palkattomia harjoittelupaikkoja. Se tilastoarvo 40-vuotiaan 3200e/kk on vain osan tili.
Anonyymi: rivi 1: EI, rivi 2: 25.3.2012 13:22

Anonyymi
Kyllähän se pelottaa, kun on saanut 500 ?/kk vastikkeetonta rahaa "itsensä kehittämiseen". On voinut opiskella kreikkalaista filologiaa, valmistumatta mihinkään konkreettiseen.

Kyllä itseään kunnioittavan nuoren tulisi jo opiskeluaikoina tehdä töitä, olivatpa ne kuinka vaatimattomia tahansa, ei kaikki työt ole 0-palkalla. Siivoutöitä, kassatöistä maksetaan ihan käypäsiä palkkojakin. Näillä palkoilla pärjäävät monet jo ammattissa olevat.

Esimerkiksi rakennusinsiinöriksikin opiskelevan, kannattaisi hakeutua kirvesmiesporukkaan, jossa rakennetaan taloja alusta loppuun. Tällöin tulisi käytännön vertailukohtia. Jos ollaan vaan tietokoneen ääressä, ja luetaan sen sapluunan mukaan mitä koulussa annetaan, ovat kyvät ja taidot vielä kovin keskeneräisiä.

Perustyöt eivät ole Suomesta minnekkään hävinnet, vaikka tekijät ovat kouluissa ja kortistossa.
Anonyymi: Vaasan ekonomi 25.3.2012 13:22

Anonyymi
Hyvä, että pelottaa. Rittää töitä meille täysi-ikäisille. Tenavat pysyköön lastentarhoissaan tekemässä tutkintoa tutkinnon perään.


Älä huoli, ei me pskaduuneja tehdä. Täällä yliopistolla on niin hyviä juhlia että ei huvita, viitsi eikä jaksa herätä aamuisin, on niin hyvät etuudet. Joten jaksa sinä vain raahautua töihin joka aamu.
Anonyymi: ikiopiskeijahippi 25.3.2012 13:24
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti Yöaikaan lähetetyt kommentit päätyvät toimituksen tarkistettavaksi. Kommentit tarkistetaan ja hyväksytään seuraavan päivän aikana. Muina aikoina viestit ovat jälkimoderoinnissa.
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Asiakastieto

Yhteistyössä