Sinkku joustaa aina – nyt kesälomia jaettaessa
Heini Karjanmaa
Perheellinen jyrää ja sinkku joustaa, kun työpaikalla valitaan kesäloman ajankohtia. Joillain työpaikoilla perheellisten etuajo-oikeus on automaattista, mutta joskus kyse on myös sinkkujen liiasta joustosta. Pitääkö perheen vaikuttaa työpaikan käytäntöihin?
Yksinelävien heikommasta taloudellisesta asemasta on puhuttu pitkään. Asuminen on kalliimpaa ja taloudelliset shokit, kuten hetkellinen työttömyys, vaikuttavat aina sataprosenttisesti koko kotitalouteen.
Työpaikoilla päätetään ensi kesän lomista työnantajien ja henkilökunnan kesken lähiviikkoina. Kenties merkittävin kamppailu käydään kuitenkin työntekijöiden kesken, ja siinä sinkkuja vaanii uusi karikko. Heiltä odotetaan paljon muita parempaa joustokykyä lomien ajankohdista päätettäessä. Asiantuntijoiden mukaan ongelma on todellinen.
– Yksinelävillä ei ole aina yhtäläisiä mahdollisuuksia valita kesälomansa ajankohtaa. Voi myös olla, että yksinelävät ovat arkoja esittämään vahvasti omia toiveitaan, jos työpaikan kulttuurissa perheelliset valitsevat yleensä lomansa ensimmäisenä, Suomen Yksinelävät ry:n puheenjohtaja Raija Eeva sanoo.
Myös ammattiyhdistysliikkeen puolella ongelma on havaittu.
– Tällaista keskustelua on ruvettu käymään työpaikoilla. Joissain työpaikoissa voi olla automaattisesti niin, että ne, joilla ei ole perhettä, joutuvat joustamaan enemmän ja heiltä myös odotetaan sitä, Akavan työelämäasioiden johtaja Maria Löfgren sanoo.
Lomia jaettaessa
perheellisillä on ylivoima
Kun lomia jaetaan työpaikalla, perheelliset ottavat usein aivan luonnostaan paikkansa ykkösketjussa. Heidän logiikkansa on, että yksinelävät voivat joustaa, kun heillä ei ole lasten tai puolison lomiin liittyviä velvoitteita. Asetelma juontaa juurensa perhekeskeiseen yhteiskuntaan.
– Perheellinen perustelee usein lomatoivettaan sillä, että haluaa yhteistä aikaa perheensä kanssa. Kun hän sanoo haluavansa yhteistä loma-aikaa puolison kanssa, yksinelävän on vaikea sanoa vastaan. Tämä liittyy meidän kulttuuriin ja voimakkaisiin perhearvoihin, joita on tässä tilanteessa vaikea vastustaa, Raija Eeva sanoo.
Hänen mukaansa perheellisillä on yksineläviin verrattuna tietynlainen valta-asema ja henkinen yliote lomia valittaessa. Myös Akavan Maria Löfgren tunnistaa asetelman.
– Ei voi aina laittaa toisten lomatoiveiden kanssa vastakkain sitä, että itsellä on pieniä lapsia tai puolison loma, joka määrää oman loman ajankohdan. Pitää muistaa, että perheettömilläkin on omat oikeutensa, hän sanoo.
Yhdenvertainen kohtelu edellyttää
joustamista myös perheellisiltä
Sekä Raija Eeva että Maria Löfgren ovat yhtä mieltä siitä, että tilanteen parantamiseksi myös perheellisten on kannettava kortensa kekoon. Jos puolisolla on omista töistään aina tietty kuukausi lomaa, saattaa pariskunnan toinen osapuoli yrittää vaatia oman lomansa sijoittuvan aina tuohon ajankohtaan.
Asiantuntijoiden mukaan keskustelukulttuuri työpaikoilla on jo muuttumassa, mutta muutos tulee hitaasti.
– Yhdenvertainen kohtelu lähtee aina työn tekemisen olosuhteista ja työn vaatimuksista. Tasapuolinen kohtelu edellyttää, että jos joustetaan, niin joustetaan sitten kaikkien tarpeiden mukaan, Löfgren sanoo.
Hänen mukaansa varsinaisia riitoja lomien sopimisesta ei ole kuulunut kattojärjestölle asti. Se viestii siitä, että erimielisyydet on pystytty ratkaisemaan pitkälti työpaikoilla. Yksineläviä edustavan Eevan mukaan joillain työpaikoilla tilanne otetaankin jo huomioon.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
– On työpaikkoja, jotka tiedostavat sekä yksinelävien että perheellisten aseman. Sen kautta keskustelusta tulee tasa-arvoisempi. Lomien jakaminen edellyttää vastavuoroisuutta, hän sanoo.
Eevan mukaan myös perheellisten on varauduttava välillä hankaliin järjestelyihin, jotta työyhteisön kaikkien jäsenten asema on yhdenvertainen. Puolison tietylle ajankohdalle määrätty loma ei saisi vaikuttaa perhesiteen yli aiheuttaen ongelmia toisen työpaikan ihmisille.
– Joskus joutuu varmasti joustamaan omistakin tarpeistaan ollakseen oikeudenmukainen työyhteisöään kohtaan. Joku vuosi voi käydä niinkin, ettei yhteistä lomaa puolison kanssa ole, Eeva sanoo.
Laki ei määrää
juuri mihinkään
Suomen laki ei puutu työntekijöiden lomien pitämiseen kovinkaan vahvasti, vaan asioiden on luotettu ratkeavan pitkälti työpaikkakohtaisesti.
Laki määrää ainoastaan, että työnantajan on annettava työntekijän pitää lomaa niin sanotulla lomakaudella, eli huhtikuun ja elokuun välisenä aikana. Joissain työehtosopimuksissa voi olla alakohtaisia tarkennuksia, mutta yleisesti työnantaja voi jopa määrätä loman pidettäväksi tiettynä ajankohtana.
– Loma voi mennä viime kädessä työnantajan sanelunkin mukaan. Aikataulu pitää kuitenkin olla tiedossa riittävän aikaisin, Akavan Löfgren sanoo.
– Näinhän se lain mukaan menee. Tietysti hyvään työkulttuuriin kuuluu keskusteleva ote, se on tärkeää työilmapiirin kannalta, yksineläviä edustava Eeva sanoo.
Kumpikin asiantuntija peräänkuuluttaa suomalaisilta työmarkkinoilta yhteistä sopimista riitelyn sijaan. Niin perinteinen työelämä kuin perhemallikin ovat jo pitkään olleet murroksessa, ja siitä selvitään kolhuitta vain avoimella keskustelulla.
– Jokaisella työntekijällä on oma elämäntilanteensa ja yksilölliset tarpeensa, sitähän tämän päivän työelämä on, Akavan Löfgren sanoo.
– Tämä on sen tyyppinen asia, että ihmiset ymmärtävät kaikkien kannalta hyvän lopputuloksen palvelevan parhaiten myös loman tarkoitusta, hän sanoo.
Yksinelävien Raija Eevan mukaan epäreilun lomajaon johdosta pahoitettu mieli voi myrkyttää työpaikan tunnelman.
– Jos ei ole hyvää keskustelua lomista, se aiheuttaa kurjaa työilmapiiriä, hän sanoo.
