Kirjaudu ▼
 

Kiusaajan työkalupakki on kiero: eristä ja mitätöi

Heini Karjanmaa
Kiusaajan työkalupakki on kiero: eristä ja mitätöi
Työpaikkakiusaaminen näyttää yleistyneen, ja siitä puhutaan yhä vapaammin – ainakin ennen AKT-Ahde-kohua. Mutta miten suomalainen kiusaa ja mihin kaikkeen oikein pitäisi varautua?
Elina Ranta
6.3.2012 06:01
312

Auto- ja kuljetusalan työntekijäliiton (AKT) viestintäpäällikkö Hilkka Ahde ei ole yksin kiusaamiskokemuksineen.

Työterveyslaitoksen (TTL) tutkimuksen mukaan noin 140 000 henkeä sanoo kokevansa kiusaamista työpaikalla. Määrä näyttää vain kasvavan.

Ahde onkin antanut yleiselle ja kipeälle ongelmalle kasvot. AKT on kieltänyt työpaikkakiusaamisen tiedotteessaan.

Työelämätutkijat arvelevat, että kiusaamisen yleistyminen ja Suomen huono sija eurooppalaisissa vertailuissa saattaa osittain selittyä sillä, että työpaikkakiusaaminen on nykypäivänä paljon esillä mediassa.

Työelämäkeskustelussa on annettu lupa puhua aiheesta, vaikka voidaan kysyä, ollaanko sitä Ahde-tapauksessa viemässä pois, TTL:n johtava asiantuntija Maarit Vartia-Väänänen sanoo.

– Varmasti ne ihmiset, jotka miettivät viedäkö asiansa työsuojeluviranomaisille, miettivät nyt kolme kertaa kannattaako tehdä ilmoitusta.

Sosiaalinen eristäminen
tehokasta kiusaamista

Työpaikkakiusaaminen ilmenee monin, usein juridisesti vaikeasti todistettavin tavoin. AKT:n puheenjohtajan Timo Rädyn esimerkiksi kerrotaan olleen vuosia puhumatta Ahteen kanssa.

– Yleisesti ottaen puhumattomuus ja eristäminen ovat yksi selvä epäasiallisen kohtelun muoto. Työpaikat ovat sosiaalisia ympäristöjä, ja eristäminen on varsin tehokas kiusaamisen muoto – tiedotuspäällikön tapauksessa tietysti myös tehokas tapa estää työn tekeminen, Tehyn edunvalvontajohtaja Jukka Maarianvaara sanoo.

– Sosiaalisesta eristämisestä ihmiset puhuvat paljon. Jokainen haluaa tulla hyväksytyksi, myös työelämässä. Tällainen "ignorointi" on voimakas viesti siitä, että ihmistä ei hyväksytä, ja tähän ihminen sitten peilaa itseään. Usein puhutaan myös mitätöinnistä, alentamisesta, esimerkiksi työn vähättelystä. Vähemmän on suoraa haukkumista ja pilkkaa, vaikka sitäkin tietysti tapahtuu, Vartia-Väänänen  kuvaa.

– Epäasiallisen kohtelun osalta todistamisen tekee vaikeaksi se, että kokemukset ovat aina subjektiivisia. Kun meille tulee yhteydenottoja tai Avit (aluehallintovirastot) alkavat niitä selvittää, tilanne on usein mennyt jo todella pitkälle ja kyseessä on hyvin monimutkainen vyyhti, Maarianvaara sanoo.

Ilmapiirin tulehtuminen
lisää vääriä tulkintoja

Tehyn Maarianvaaran mukaan työilmapiiri saattaa mennä niin tulehtuneeksi, että kaikki normaali työnjohdollinen toiminta tulkitaan häirinnäksi.

– Liiton näkökulmasta auttaminen on vaikeaa, jos ei ole käyttää juridisia pelimerkkejä. Hirveän vaikeita nämä ovat Aveillekin selvittää. He voivat kuitenkin puuttua viranomaiskeinoin ja tehdä käyntejä työpaikoille. Jos poliisitutkintaa halutaan, pitää olla konkreettista faktaa todisteena, Maarianvaara sanoo.

TTL:n Vartia-Väänänen painottaa, että yhdessäkään työpaikassa tilanne ei saisi jatkua vuosia, kuten AKT:ssa, jossa ongelmia ei ole selvitetty kunnolla. Vuosikausien puhumattomuutta on vaikea ymmärtää.

– Aika usein olen kuullut, että toi on aika lapsellista. Ongelmaa pitää jokaisessa työpaikassa selvittää heti, kun se on syntynyt. Ahteen tapauksessa se olisi ollut hallituksen vastuulla. On hyvä, että laki antaa mahdollisuuden viedä asiat viranomaisille, jos työnantaja ei tee näin.

Naiset ilmoittavat
kiusaamisesta usein

Työolobarometrin mukaan henkinen väkivalta ja työpaikkakiusaaminen näyttävät lisääntyneen. Viime vuonna osuus oli 29 prosenttia, kun se 2010 oli 24 prosenttia. Se on kuusi prosenttia suomalaisista palkansaajista.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Suomi on kunnostautunut kiusaajien maana lisäksi eurooppalaisvertailuissa. Vuonna 2005 Suomi oli ykköskiusaaja Euroopassa, 2010 kuudentena. Voi olla, että Suomen surkeaa asemaa selittävät ainakin osittain tilastointiin ja maiden työkulttuureihin liittyvät seikat.

TTL kerää parhaillaan aineistoa uuteen Työ ja terveys -tutkimukseen 2012. Vartia-Väänäsen mukaan alat, joilla kiusataan eniten, ovat säilyneet samoina.

– Nämä alat, jotka systemaattisesti nousevat esille, ovat sosiaali- ja terveydenhuolto, opetusala ja kuntasektori ylipäänsä. Tilanne on pysynyt samanlaisena. Sitten ovat nämä kuuluisat seurakunnat, joissa työpaikkakiusaamista esiintyy myös.

Kiusaaminen on julkisella sektorilla selvästi yleisempää kuin yksityisellä. Kiusaaminen on kuitenkin lisääntynyt yksityisellä sektorilla vähintään yhtä paljon kuin julkisella puolella.

Kiusataanko naisia
– vai puhuttaako kiusaaminen

Naisten mielestä kiusaamista on paljon enemmän kuin miesten mielestä. Viime vuonna miehistä 22 prosenttia, naisista jopa 36 prosenttia kertoi työpaikallaan esiintyvän kiusaamista. Vartia-Väänänen ei osaa sanoa, kiusataanko naisia enemmän vai ovatko naiset herkempiä huomaamaan kiusaamista.

– En osaa vastata, mutta tämä on pohdiskelun paikka. Onko miehillä korkeampi kynnys tuoda esille ongelmaa? Sota-ala ja opetus ovat kaikki ihmissuhdeammatteja. Niissä puhutaan paljon ja osataan viestiä asioista puhumalla. Se voi alentaa kynnystä ottaa ongelman esille, Vartia-Väänänen sanoo. 

Miten kiusaaminen
näkyy työpaikoilla?

Tutkijat puhuvat mieluummin työpaikan henkisestä väkivallasta kuin "työpaikkakiusaamisesta".

– Keskustelua haittaa se, että käytössä on niin monta termiä. Työpaikkakiusaaminen ei ole lakitermi. Työturvallisuuslain 28 pykälässä puhutaan "häirinnästä ja muusta epäasiallisesta kohtelusta", mutta se on mielestäni kyllä aika lievä ilmaus.

– Jokainen joutuu joskus työpaikalla epäoikeudenmukaisesti kohdelluksi, mutta henkisestä väkivallastahan on kyse, kun puhutaan tällaisesta jatkuvasta ja toistuvasta kiusaamisesta.

Työpaikkakiusaamista on, kun työntekijän työ mitätöidään, häntä uhkaillaan tai painostetaan tai puhutaan pahaa selän takana. Kiusaaminen voi näkyä kohtuuttomien töiden teettämisenä, huutamisena tai nöyryyttämisenä.

Kiusattu leimataan mielenterveysongelmaiseksi, ja häntä nöyryytetään ja eristetään muusta työporukasta. Kun kierre jatkuu, herkkyys nähdä kiusaamista ja pahanpuhumista kasvaa. 

Työturvallisuuslaki määrää, että työnantajan on puututtava toistuvaan epäasialliseen kohteluun työpaikalla. Jos työnantaja ummistaa silmänsä ongelmilta, hän rikkoo lakia.

Copyright Creative Commons Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy

Kommentit (312)


Anonyymi
Narsisti käyttää häikäilemättömästi ihmisiä hyväkseen. Yleensä narsisti valitsee uhrin (yleensä perhe, esim. vaimo) ja pikkuhiljaa alistaa tämän täysin tahtoonsa. Alistamistapoja ovat mm. haukkuminen, väkivalta ja uhkaileminen. Lopulta uhri tuntee itsensä niin huonoksi, että ei ymmärrä hakea apua, vaikka suhteessa olisi väkivaltaakin. Uhri saattaa tuntea ansaitsevansa väkivallan.

Ulkopuolisten on erittäin hankala huomata narsistiutta, sillä narsisti osaa näytellä ja tarvittaessa esittää hyvinkin miellyttävää ja empatiakykyistä. Usein narsisti myös vierittää pahat tekosensa uhrin syyksi. "Hän yritti tahallaan ärsyttää, joten pinna katkesi. Olen hyvin pahoillani ja pyysin anteeksi. Hän on itsekäs, eikä anna anteeksi." Näin uhri on jälleen syyllinen.
Psykopaatin uhri 6.3.2012 15:22

Anonyymi
Ehkä meidän tosi rikollisten elämä on helpompaa.
Kaikki ovat aseistettuja joten henkistä vittuilua ei harrasteta.Kohteliaita ollaan toisillemme.
alan mies 6.3.2012 15:26

Anonyymi
Olen seurannut monenlaista tp-kiusaamista elämässäni eikä se aina ole tullut pomon puolelta. On myös työntekijöitä jotka eivät tee tehtäviään, viivyttelevät niiden teossa, luistavat töistä juuri silloin kun tietävät että kiireen vuoksi olisivat välttämättömiä. Haluavat kaikin tavoin osoittaa, että sinä et ole minun pomoni. Itse asiassa on ihmisiä jotka eivät hyväksy lainkaan että heillä olisi joku pomo. Muut samaan kastiin kuuluvat lyöttäytyvät heti tähän seuraan.
Sitten on pomoja jotka käyvät kurkistamassa olan yli, että mitä sinä oikein teet tai kurkistelevat oven raosta tehdäänkö huoneessa töitä vai mitä.
Työmoraali on luiskahtanut pahasti alamäkeen niin puolin kuin toisinkin. Työpaikan ilmapiirin huonontamisella ajat vain itsesi harmeihin ja mahdollisesti jopa työttömäksi.
Sopu sijaa antaa 6.3.2012 15:35

Anonyymi
Esimies ei voi delegoida esimiesvastuutaan toiselle, vaikka Räty sillä koettikin sälyttää syyn pois itseltään. Lain edessä esimies vastaa aina itse. Huvittavaa myös että Räty ei kertonut kuka hänen puolestaan sitten hoitaa nämä esimiestehtävät - samalla kun hän itse nostaa johtajan palkkaa, joka maksetaan pääosin verovaroista.
Pelkkää sumutusta ja 6.3.2012 15:42

Anonyymi
Kun näitä kommentteja lukee, niin tuleepa mieleeni että Ei saakeli, miten sairaassa työyhtesössä me elämme täällä... Mikä V:meitä vaivaa?

Miksi Suomalainen työkulttuuri on mennyt tähän?

Aivan uskomatonta skeidaa... Surullista myös. Koska samaan aikaan kun pahaolo töissä kasvaa, urat pitenee...

Nuuf, nuuf, Haistaako muut palavan ruudin käryä?
Jaakko. 6.3.2012 15:52

Anonyymi
Sijaisia, määräaikaisia, kausityöläisiä ym. on helppo kiusata. Pimitetään tietoa, teetetään ylimääräistä, ei auteta, mitätöidään työtä yms. Valittaa ei voi, koska silloin ei ole porukkaan sopiva. Sitäpaitsi "valittajasta" pääsee helposti eroon kun ei jatka määräaikaista työsopimusta tai valitsee toisen kausityöntekijän seuraavalla kerralla. Näin pomon ei tarvitse muuten vaivautua työilmapiirin parantamiseksi. Puskaradio vain on levittänyt tietoa, että huono henki tuppaa säilymään, vaikka porukka vaihtuukin.
Nimetön 6.3.2012 15:58

Anonyymi
Sijaisia, määräaikaisia, kausityöläisiä ym. on helppo kiusata. Pimitetään tietoa, teetetään ylimääräistä, ei auteta, mitätöidään työtä yms. Valittaa ei voi, koska silloin ei ole porukkaan sopiva. Sitäpaitsi "valittajasta" pääsee helposti eroon kun ei jatka määräaikaista työsopimusta tai valitsee toisen kausityöntekijän seuraavalla kerralla. Näin pomon ei tarvitse muuten vaivautua työilmapiirin parantamiseksi. Puskaradio vain on levittänyt tietoa, että huono henki tuppaa säilymään, vaikka porukka vaihtuukin.


Hei, käsi sydämelle. Oletko ollut luomassa hyvää työilmapiiriä tai myrkyttämässä sitä ?
Jumala 6.3.2012 16:06

Anonyymi
Kun näitä kommentteja lukee, niin tuleepa mieleeni että Ei saakeli, miten sairaassa työyhtesössä me elämme täällä... Mikä V:meitä vaivaa?

Miksi Suomalainen työkulttuuri on mennyt tähän?

Aivan uskomatonta skeidaa... Surullista myös. Koska samaan aikaan kun pahaolo töissä kasvaa, urat pitenee...

Nuuf, nuuf, Haistaako muut palavan ruudin käryä?


Monelle työpaikan valtapelit alistamisineen ovat työpäivän tärkein sisältö, jonka rinnalla itse työ on toissijainen juttu ja välttämätön tylsä paha.
Draamaa ja ajanviete 6.3.2012 16:21

Anonyymi

Hei, käsi sydämelle. Oletko ollut luomassa hyvää työilmapiiriä tai myrkyttämässä sitä ?


Olen ollut luomassa sitä, Joka ikinen kerta kun kuulen kollegani puhuvan toisesta kolleegastani paskaa tämän ollessa poissa paikalta, puutun asiaan ja totean. "Hei lopetappas tuo, et varmaan itekään tykkäisi jos sinusta tuolleen puhuttaisiin kun olet sairaana"

Se on tasan 0,5 sec ja kaveri pitää turpansa kiinni ja aihe vaihtuu. Mutta jos siihen ei kukaan puutu heti, niin se yltyy ja muuttuu tavaksi!

Alkaa Akkamainen käytös ja joudun ostamaan hamekangasta kaverille pysäyttääkseni kiusaamisen kierteen. Tehokas tapa muuten, suosittelen kokeilemaan.. "Meillä on tapana puhua asiat kasvotusten niin kuin miehet. Eikä selän takana, niinpä ojennankin sinulle tämän Hamekankaan, akkamaiselle miehelle."
Karlos 6.3.2012 16:22

Anonyymi
Ehkä alkaa puhaltaa raikkaampi tuuli monilla työpaikoilla kun kiusaamista puidaan julkisesti.

Moni kiusattu saattaa jopa saada apua ja tukea sen vuoksi.

Mutta pitääkö sen tähden uhrata ihmisiä vielä vuonna 2012.

Ihmettelen jos Räty vielä haluaa jatkaa virassaan, vaikka olisi syytönkin.

Koko Suomelle tulee häpeätahroja.

Ja voi Demareita, puhumattakaan edunvalvojista, liitoista, joiden uskottavuus on kadonnut jo.
Syntyykö tästä jotai 6.3.2012 16:22
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Asiakastieto

Yhteistyössä