Tällaisia ovat rasittavimmat työkaverit

Palaat hiihtolomalta töihin iloisin mielin ja rentoutuneena. Mutta ei aikaakaan kun se alkaa: työpaikkasi piina-Petteri tai piina-Pirkko saa huutoraivarin, käärmeilee takanasi tai valittaa jokaisesta pikkuasiasta. Työpäiväsi on samantien pilalla. 

Hallitusti kohti hankalaa käytöstä -kursseja ympäri Suomea pitävä ja työyhteisöjä konsultoiva Katriina Perkka-Jortikka sanoo, että hyvin monet kokevat rasittavimmaksi työkaveriksi tai pomoksi huutajan, joka raivoamisellaan terrorisoi koko työyhteisöä.

– Ihmiset alkavat varoa tällaista henkilöä, jotteivät vain ärsyttäisi häntä. Huutaja on kuin päivähoidon kiukuttelija. Hän käyttää oudolla tavalla valtaa, kun muut varovat ja eivät pääse huutajan lailla esiin. Tämä on pois luovasta työpanoksesta – eivät ihmiset viihdy sellaisessa työyhteisössä, jossa pitää olla varpaillaan, Perkka-Jortikka sanoo.

Perkka-Jortikka käyttää huutajasta usein myös nimitystä tankki.

Myös muut vihamieliset ja aggressiiviset tyypit tekevät työpaikalla viihtymisestä usein hankalaa. Sala-ampuja tai käärme on henkilö, joka juoruilee ikäviä toisten selän takana, pui jatkuvasti negatiivisia asioita ja vie niitä eteenpäin työyhteisössä sekä kalvaa toiminnallaan pohjaa työtyytyväisyydeltä.

Sala-ampujan ja huutajan läheinen serkku on räjähtäjä, joka saattaa huutaa, saada itkukohtauksia tai pitää mykkäkouluja.

Kaikkitietävyys
ärsyttää

Kovin moni ei myöskään pidä työpaikan besserwisseristä – eli kaikkitietävästä työkaverista tai pomosta. Tähän hankaluuteen on kaiken lisäksi melko vaikeaa puuttua.

– Silloin kun besserwisser on oikein hankala, se on todella hankalaa myös työyhteisölle.

Jotkut eivät voi sietää ainaista valittajaa, joka valittaa aina kun tilaisuus tulee, mutta jolla harvoin on itsellään tarjota mitään ratkaisuja asioihin. Lähellä häntä on pessimisti. Perkka-Jortikan mukaan valittajat voivat tehokkaasti torpedoida esimerkiksi kokouksia valitusvirsillään ja pessimismillään.

– Kokousten vetäjän tulisi pystyä viemään asioita eteenpäin valittajasta huolimatta.

Perkka-Jortikan mukaan pessimisti voi joskus olla esimerkiksi taloushallinnon päättäjänä hyvä juustohöylä. Ein-sanojille ei kuitenkaan saa antaa täydellistä valtaa, vaan Perkka-Jortikan mukaan olisi hyvä luoda työpaikalle toimintatapoja, jotka pakottavat pessimistitkin miettimään uudistuksia ja toimintojen kehittämistä.

Simpukka
suututtaa

Joitakin saattaa rasittaa työpaikan hiljaisin kaveri. Se, joka ei pukahdakaan ja kieltäytyy täysin vuorovaikutuksesta. Perkka-Jortikan mukaan tällaiset simpukat voivat olla työyhteisön kannalta hyvinkin hankalia. Puhumattomuus voi olla myös vallankäytön muoto.

Työyhteisössä voidaan kokea ärsyttäviksi tyypeiksi myös esimerkiksi kaikkien mielistelijän ja leveilijän.

– Mielistelijä on hankala silloin, kun hänen kanssaan tehdyt sopimukset eivät pidä. Hän kyllä lupaa, mutta mitään ei tapahdu. Hän saattaa rajattomasti haluta lyhyen aikavälin mielihyvää toisten miellyttämisestä, eikä mieti saako asiat tehtyä ja aikooko ylipäätään edes tehdä niitä. Hän livistää vastuusta.

Auervaaramainen leveilijä laittaa usein hurmausvaihteen päälle. Hän ei välttämättä pysy totuudessa ja työtkin saattavat jäädä vähemmälle.

Kestokyvyssä
on eroja  

Ketä kukakin pitää hankalana työtoverina saattaa vaihdella paljonkin. Temperamenttieroja löytyy. Monet ihmiset saattavat Perkka-Jortikan mukaan sietää kovaakin puhetta tai kaksimielisyyksiä työtovereiltaan, kun taas toiset eivät siedä niitä lainkaan.

– Kyseessä on aina vuorovaikutustilanne.

Vaikeinta on yleensä silloin, kun se hankala tyyppi työpaikalla onkin esimies. Asema vaikuttaa.

– Hankalasti käyttäytyvä johtaja on todellinen aikapommi, sanoo Perkka-Jortikka.

Alaisen saattaa olla vaikea valittaa pomolleen, joten Perkka-Jortikka kehottaa viestimään asiasta hankalan johtajan kollegan, johtajan johtajan tai ulkopuolisen tahon avulla.

Välitön palaute
on paras 

Perkka-Jortikan mukaan erilaiseen hankalaan käytökseen kannattaa puuttua heti.

– Välitön palaute on yleensä tehokkain. Ihmisen mieli on sellainen. Palaute ei ole enää yhtä merkityksellinen, jos se annetaan vaikkapa parin viikon kuluttua tapahtuneesta.

Tosin esimerkiksi työkaverin huutaessa raivoissaan tai itkiessä hillittömästi ei palautetta kannata antaa aivan heti, vaan vasta, kun henkilö on hieman rauhoittunut.

– Pitäisi pyrkiä keskustelemaan henkilön kanssa asiallisesti ja ilman moitetta, jotta ei tule nolaamiskokemusta. Kannattaa keskustella kahden kesken ilman yleisöä ja kysyä, että onko hän itse tietoinen käytöksestään ja siitä, mitä se aiheuttaa.