Anteeksi, unohdin kaiken – pätkiikö sinullakin töissä?

En muista henkilöä, jonka kanssa juuri juttelin, en kirjan nimeä, jonka viimeksi luin. Ajanvaraukset unohtuvat, ellei kalenterin lisäksi puhelin hälytä. Tavarat jäävät kotiin, perjantaina ei muista, mitä tiistaina teki, noloja hetkiä ja selittelyjä.

Samalla, kun työ painottuu kaikkialla yhä enemmän tietotyöhön, terveiden työikäisten muistiongelmat ovat lisääntyneet huolestuttavan paljon.

Kun ruuhkavuosia elävät, erityisesti tietotyöläiset tai lapsiperheiden vanhemmat päivittävät kuulumisia, keskustelu kääntyy jossain vaiheessa huonomuistisuuden päivittelyyn. Myös Työterveyslaitoksessa teema on tuttu.

– Monet ovat selvästi huolissaan siitä, että oma muisti on niin hirveän huono. Asia tulee jatkuvasti esille ihmisten kanssa keskustellessa sekä koulutus- ja luentotilanteissa. Ihmiset tunnistavat tämän, erikoistutkija Virpi Kalakoski Työterveyslaitokselta (TTL) sanoo.

Muistiongelmat ovat paitsi todellisia, hyvin usein kuvitelmia keskimääräistä paljon heikommasta muistista. Se vahvistaa myös oireita: jos stressaa muististaan, asiat katoavat tehokkaasti päästä.

– Hyvin usein ihmiset kokevat valtavan helpottavana, kun kuulevat, että ongelma ei koske vain minua vaan on yleinen ja normaali ilmiö aivojen toiminnan kannalta, Kalakoski sanoo.

Ihmisen työmuisti
on kuin Windows 1.0

Yleensä muisti pätkii tai ajatus harhailee, koska työ kuormittaa, työympäristössä on liikaa keskeytyksiä ja arjessa on liikaa päällekkäisiä töitä. Perusongelma on ihmisen työmuisti, joka on tiedonkäsittelyn pullonkaulana.

Tieto hiipuu työmuistista parissakymmenessä sekunnissa, ellei sitä kerrata. Työmuisti ei pysty käsittelemään montaa asiaa yhtaikaa ja kuormittuu, kun huomio täytyy suunnata pois varsinaisesta tehtävästä. Jos aivot olisivat tietokone, ne olisi nakattu jo aikaa sitten kaatopaikalle.

– Oppiminen vaatii valtavasti työstöä ja toistoa, mikä työnantajankin pitäisi muistaa. Tietotyö on lisääntynyt joka alalla. Pitää ratkoa ongelmia, kommunikoida ja omaksua uusia tietojärjestelmiä. Ei ymmärretä tällaisia lajityypillisiä reunaehtoja eli ihmisen aivojen toimintaa.

Kalakoski pitää ongelmallisena sitä, että nykypäivän työelämässä ei välttämättä korostu paljon puhuttu elinikäinen oppiminen, oman osaamisen päivittäminen, vaan ainoastaan organisaation tietojärjestelmien ja työtehtävien muutosprosesseihin liittyvän tiedon omaksuminen.

Lisäksi ongelmana ovat Kalakosken mukaan tietojärjestelmät, jotka kuormittavat työntekijöitä. Erityisesti julkisissa organisaatioissa hankintaprosessit voivat olla sellaisia, että ne eivät johda työn sujuvoittumiseen ja helpottumiseen.

Muistin pätkiminen
"naistentauti"?

Muistin pätkiminen on erityisesti naisten keskuudessa tyypillinen puheenaihe. Ainakin monien arkihavainto tukee näkemystä, että asia vaivaa erityisesti perhevapailta työelämään palaavia naisia.

Syy saattaa olla siinä, että muistiongelmat on tyypillisiä raskausaikana. Siitä putki jatkuu univajeen takia pikkulapsivuosille. Kun vanhempi – mies tai nainen – palaa pöllämystyneenä työelämään, muistettava määrä asioita moninkertaistuu. Mitä enemmän perheen arkiasioiden hoitoa, sitä enemmän pirstaleista, työasioista hajottavaa kuormitusta. Mitä pidempi "hukkaputki", sitä vaikeampaa voi olla luottaa omiin kykyihinsä vaativissa tehtävissä.

– Muistettavien asioiden määrä on ihan mieletön. Pitäisi melkein saada sihteeri avustamaan. Monet jotka ovat kotona ja palaavat töihin, joutuvat myös oppimaan paljon uutta, mitä ei tule huomanneeksi, ja se saattaa lisätä tunnetta, ettei opi eikä muista, TTL:n Kalakoski sanoo.

Terveyskuurille ja
työterveyslääkärille

TTL:n tutkimuksen mukaan vajaalla viidesosalla työikäisistä on muistioireita ja keskittymisvaikeuksia. Toisella kysymyksenasettelulla lukema saattaisi olla isompikin, TTL:n Kalakoski arvelee.

Asioiden toistuva unohtelu koskettaa joka tapauksessa satojatuhansia ihmisiä.

– Alle 60-vuotiailla muistisairauksia on vain 0,25 prosentilla väestöstä. Voi olla, että ihmiset miettivät muistiongelmia aiempaa enemmän, koska tietoisuus muistisairauksista on kehittynyt, dosentti Tuomo Hänninen Kuopion yliopistollisesta sairaalasta kertoo.

Muistioireiden takaa voi myös löytyä masennusta. Alkoholin liikakäyttö heikentää muistia. Liikunta ja terveet ravintotottumukset puolestaan parantavat muistia. Jos muistiongelmat vaivaavat pahasti mieltä, tilannetta kannattaa selvittää työterveyshuollossa. 

Hännisen mukaan ensimmäiseksi rajataan pois tietyt puutostilat, kuten foolihapon tai B12-vitamiinin puute. Joskus kilpirauhasongelmat voivat olla muistihäiriöiden taustalla. Myös jotkut yleissairaudet voivat lisätä muistihäiriöitä.

– Työuupumus ja pakkotahtisuuden lisääntyminen on nykyajan ilmiö, joka näkyy sairaalapuolella. Että muisti on kovilla ja työssä selviytymisen kanssa on vaikeuksia tai sitten kotona unohtelee asioita, Hänninen sanoo.