Paha valinta: vuokrarengiksi vai pakkoyrittäjäksi?

"Epätyypillisiä työsuhteita" eli määräaikaisuuksia, vuokratyötä ja toiminimiyrittämistä tekee ehkä jo kolmannes kaikista töissäkävijöistä. Joillain yksittäisaloilla suhdeluku on vielä suurempi.

Ensi vuonna yhä useammille eri alojen ammattilaisille tullaan ehdottamaan vakityösuhteesta luopumista. Kunnat ulkoistavat toimintojaan, suuryritykset siirtyvät käyttämään alihankkijoita, ja yt-neuvotteluissa työsuhteen muuttamista esitellään helposti potkujen korvikkeena.

Kunnissa on patistettu yrittäjyyteen; työttömyyskortistoon putoamisen sijaan kunnan palkollinen voi jatkaa siivousurakointia, kunnossapitotyötä tai remonttihommia oman toiminimen kautta. Tai vanhainkodin työntekijät voivat perustaa kimpassa palveluyhtiön.

Nokian kaltaiset isot firmat puolestaan suosivat externaalien eli alihankkijoilta lainattujen tai henkilöstövuokrausfirmoilta saatujen työntekijöiden käyttöä.

Jos pomo tulee heti joulun jälkeen puhumaan tällaisista tulevaisuudennäkymistä, kumpi on armeliaampi vaihtoehto?

Yrittäjäksi ryhdytään
ilman pakkoa

Puheet yrittäjäksi pakottamisista eivät oikein vastaa sitä kuvaa, mitä yrittäjyyden mainostajilla touhusta on.

– Ei voi kiistää etteikö joku olisi joskus pakolla ryhtynyt yrittäjäksi, aina löytyy esimerkki. Mutta 95 prosenttia yrittäjistä on yrittäjiä omasta tahdostaan, sanoo Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala.

Joten valitse mieluummin yrittäjyys, ja unohda vuokrarengiksi meno.

– En asettaisi vastakkain vuokratyötä ja yrittäjyyttä, Kujala sanoo. Vuokratyö ei kunnissa hänen mielestään kilpaile yrittämisen kanssa, koska vuokratarjontaa ei edes ole kovin paljon.

Kujalan mukaan yrittäjäksi siirtymisen etuina ovat vapaus ja vastuu omasta työstä. Siihen liittyy myös työn tekemisen mielekkyys.

Ja hui kamala, yksi tai kaksi tuhansista yrittäjistä voi jopa vaurastua työllään.

– Jos yrittäjyyden takana on vakaa harkinta lähteä tavoittelemaan palkitsevampaa elämää, niin miksi syyllistää ihmisiä näistä valinnoista? Mitä pahaa voi olla siinä, että ihminen haluaa tehdä työtä, pärjätä elämässään ja elättää perheensä, Kujala kysyy.

Vuokrattuna pääset
rutiineista helpommalla

Yrittäjänä olo vaatii silti perehtymistä ja ylimääräistä vaivannäköä. Se ei sovi kaikille, sanoo puolestaan ihmisvuokrauksen ammattilainen.

– Täytyy hankkia omat kirjanpitopalvelunsa tai käyttää aikaansa näiden taitojen opetteluun. Työnantajamaksutkin pitää hoitaa itse, muistuttaa henkilöstövuokrausyhtiö Sihdin toimitusjohtaja Jukka-Pekka Annala.

Yrittäjän sosiaaliturvakin on heikompi kuin palkansaajalla.

– Jos kärjistäisi, niin henkilöstövuokrausyhtiön työntekijän tarvitsee vain kuukausittain vilkaista tiliään, että palkka on tullut. Muuta paperisotaa ei ole sen enempää kuin muissakaan palkkatöissä, Annala mainostaa.

Joten anna itsesi vuokraajalle, ja luota siihen että tämä etsii sinulle sopivan duunipaikan myös ensi kuussa. Eikä riistä mahdottomasti.

– Valtaosa henkilöstövuokrausalan huonosta maineesta on peräisin 1980-luvulta. Sen ajan tavoissa ei tosiaan aina ollut kehumista. Nyt alan isot yritykset osaavat toimia ammattitaitoisesti, Annala uskoo.

Hänen mukaansa nykyään vuokraajafirmankin etuna on pitää ihmisensä mahdollisimman pysyvästi töissä, eikä pätkiä pestejä epämääräisesti ja varoittamatta.

Vuokralainen ja yrittäjä
voivat olla alempaa kastia

Yksi ongelma, josta työelämässä ei ole päästy kokonaan eroon, on tilaajayritysten käytös. Vuokratyöntekijöihin tai toiminimiyrittäjiin on työpaikoilla asennoiduttu kehnommin kuin omaan vakkariväkeen.

Jos siirryt alihankkijaksi vanhaan työnantajafirmaasi, voit joutua entisten työkaverien kahviporukoiden ulkopuolelle.

– Tämä on asia, mitä ollaan työehtolainsäädännöllä onneksi panemassa kuntoon. Vuokratyöntekijöille on annettava samat edut kuin muillekin työntekijöille, ja heidän kohtelunsa on oltava yhtä reilua kuin muidenkin, Sihdin Jukka-Pekka Annala sanoo.

Työmarkkinajärjestöidenkin pitäisi katsoa peiliin.

– Mikä intressi ay-liikkeellä on tuomita ihmisiä jotka työllistävät itsensä? On vain myönteistä, että ihmiset ottavat esimerkiksi yrittäjyyden avulla vastuun itsestään ja omasta tulevaisuudestaan, sanoo Suomen Yrittäjien Anssi Kujala.

Muutenkaan vuokralaisten tai alihankkijayritysten väen kyykyttäminen ei ole kovin viisasta. Samaan tilanteeseen voi joutua kuka tahansa, milloin vain.

– Kaikki tietävät, että työelämä on vuosikymmenessä muuttunut paljon. Silti ajatellaan, että muutostarpeet osuvat aina muille, minun työni pysyy aina ennallaan, Annala sanoo.

Hänen mielestään koko "epätyypillisten työsuhteiden" käsitteestä voisi jo vähitellen luopua.

– Mikä sitten olisi se tyypillinen työsuhde tänään? Ei se ole ainakaan sitä, että ollaan 40 vuotta saman yhtiön palveluksessa, Annala sanoo.