Pörssin ainoa naispomo: Jos lapsia hankkii, ne on hoidettava

Suomisen uusi toimitusjohtaja Nina Kopola, 51, on kahden aikuisen lapsen äiti.

–  Ajattelen niin, että jos lapsia aikoo hankkia, niin kyllä ne pitää myös hoitaa.

09:34Osake

Aspocomp Group (LP)

-1,90 %

2,07

-0,04

Oral Hammaslääkärit Plc

-0,92 %

3,22

-0,03

Kosteuspyyhkeitä, kuitukankaita ja joustopakkauksia teollisuudelle toimittavan Suominen sai joulukuun alussa uuden toimitusjohtajan Kopolasta. Hän toimi aiemmin liimahartseja teollisuudelle valmistavan Dynean Euroopan liiketoimintojen johtajana.

Tekniikan lisensiaatti Kopola valittiin tehtävään, koska Suominen kaipasi kansainvälisesti kokenutta johtajaa uuteen kehitysvaiheeseen.

– Suominen osti Ahlstromin Home & Personal -kuitukangasliiketoiminnan ja sitä kautta maantieteellinen kattavuus laajeni merkittävästi. Tuotantoa tuli Pohjois-Amerikkaan, Etelä-Amerikkaan ja laajemmalti Eurooppaan. Uusi Suominen on kooltaan melkein tuplasti isompi ja hyvinkin paljon kansainvälisempi kuin vanha Suominen, jolla oli tuotantolaitokset vain Hollannissa, Puolassa ja Suomessa, Kopola kertoo.

Pörssiyhtiöitä johtaneet
vain harvat naiset 

Keskuskauppakamarin selvityksen mukaan Helsingin pörssissä noteeratuissa yhtiöissä ei ollut tänä syksynä ennen Kopolan nimitystä lainkaan naistoimitusjohtajia.

Edellisen kerran pörssiyhtiön johdossa oli nainen, kun Marina Vahtola luotsasi Oral Hammaslääkäreitä tämän vuoden kevääseen asti.

Keskuskauppakamarin mukaan yhteensä suomalaisissa pörssiyhtiöissä on toimitusjohtajana toiminut vain muutama nainen, pitkäaikaisimpana Pirkko Rantanen-Kervinen Turkistuottajissa eli nykyisessä Saga Fursissa. Tunnettuja entisiä toimitusjohtajia ovat muun muassa Marimekon Kirsti Paakkanen ja Aspocompin Maija-Liisa Friman.

Pörssiyhtiöiden hallituksissa naisten määrä on kasvanut aivan toisella tavalla kuin pörssiyhtiöiden johtoasemissa. Kopolakin on tällä hetkellä Konecranesin hallituksen jäsen.

Nina Kopola arvelee, että on useita mahdollisia syitä siihen, että naistoimitusjohtajia ei pörssiyhtiöistä löydy, voi hakea esimerkiksi lapsenhoitotauoista uralla.

– Naisethan ovat aivan yhtä päteviä kuin miehet. Järjestelmä on ehkä sellainen, että valitaan vanhasta tavasta sellaisia henkilöitä, jotka ovat tehneet pitkää uraa ja joilla on paljon näyttöjä, hän sanoo. Usein on kuitenkin niin, ainakin minun ikäpolvellani, että naiset ovat olleet miehiä enemmän kotona hoitamassa lapsia. Silloin siihen teollisuusuraan tulee pieni viive, Kopola huomauttaa. 

Syytä voi olla naisissa itsessäänkin. 

– Toisaalta naisilla on usein täydellisyyden vaatimusta. Jos on pelkoa pärjäämisestä, niin ei uskalleta innokkaasti sanoa, että kyllä minä otan tämän tehtävän vastaan.

Kopola on itse kahden lapsen äiti. Lapset ovat jo nuoria aikuisia.

– Minullakin ura oli toisessa vaiheessa, kun lapset olivat pieniä. Urani oli epätyypillinen, aloitin tutkijana ja työ ei vaatinut tuolloin niin paljon matkustamista.

Kokemusta monitehdaskompleksin
hallinnasta

Kopola toimi 1990-luvulla Neste Chemicalsissa tutkimusinsinöörinä, ja siirtyi Dynealle 2000-luvun alussa IK Investin ostaessa Neste Chemicalsin. Ennen Euroopan liiketoimintojen johtajuutta hän oli muun muassa Dynean markkinointijohtajana.

Kopolan mukaan Dynea on yrityksenä hyvin kansainvälinen ja toimii usealla mantereella.

Isoin oppi Dynealta uutta tehtävää aloittaessa on Kopolan mukaan kokemus monitehdaskompleksin hoitamisesta.

– Minulla oli Euroopassa 19 tehdasta alaisuudessani ja yksi Etelä-Amerikassa. Suomisessa on samantapainen bisneslogiikka siinä mielessä, että pieniä tehtaita on aika monessa paikassa ja molempien bisnes on välituote, josta asiakkaat tekevät kuluttajille tuotteita.

Integraatio ja
kehittäminen haasteena

Kopolan ensimmäinen haaste Suomisen johdossa on saada yrityskaupan jälkeinen integraatio onnistumaan mahdollisimman hyvin. Toinen haaste liittyy Suomisen uuteen asemaan eli globaaliin markkinajohtajuuteen vauvanhoito-, hygienia-, kodinhoito- ja teollisuuspyyhintään käytettävien kuitukangasmateriaalien valmistajana.

– Haasteena on, että miten yritystä lähdetään nyt viemään eteenpäin, kehittämään ja vahvistamaan, sanoo Kopola.

Tarkoitus on Kopolan mukaan käyttää nyt luotua johtavaa markkina-asemaa hyväksi. Suomisella on hallussaan 18 prosenttia maailmanlaajuisista pyyhintäkuitukankaiden markkinoista. Kakkosena on Kimberly-Clark, jonka osuus noin 1,5 miljardin euron markkinoista on 13 prosenttia.

– Tuoteportfoliota voidaan kehittää ja ehkä on joitain tapoja yksinkertaistaa tuotantoplatformia. On mahdollisuuksia toiminnan tehostamiseen, mutta myös kehittämiseen täytyy olla mahdollisuuksia.

Tulosparannukseen tähdätään
vankalta pohjalta 

Suominen on tehnyt viime ajat tappiota ja vienyt läpi säästöohjelmaa, johon on kuulunut erilaisia tehostamistoimia, kuten vaikkapa Nastolan tehtaan sulkeminen.

Suomisen tilinpäätöstietojen mukaan vuosi 2010 päätyi tappioille ja tappiollinen on ollut myös tammi-syyskuu 2011. Osavuosikatsauksien mukaan ongelmana ovat olleet esimerkiksi myyntikatteita syönyt kireä kilpailu ja kohonneet raaka-ainehinnat, joiden viemisessä tuotehintoihin on mennyt oma aikansa.

– Mikään ei estä yritystä parantamasta tulostaan. Nyt siihen on harvinaisen hyvät mahdollisuudet, kun on luotu vankka pohja, josta ponnistaa. Yritys on suurempi ja markkina-asema on paljon vahvempi kuin aiemmin. Jotta yritys saadaan voitolliseksi, pitää luoda uusia käytäntöjä ja käydä yritys läpi prosessi prosessilta. Näin päästään hyödyntämään niitä vahvuuksia, joita yrityksessä on ja ehkä tuomaan joitain uusiakin ajatuksia mukaan, pohtii Kopola.

Leveämpi maantieteellinen
kattavuus auttaisi taantumassa 

Mahdollinen globaali taantuma vaikuttaisi Kopolan mukaan Suomiseen samalla tavoin kuin muihinkin yrityksiin: kysyntä ja myyntivolyymit laskisivat.

– Toisaalta pohja on nyt kestävämpi, kun olemme niin monella alueella maantieteellisesti. Kaikki ei ole vain Pohjois-Euroopasta kiinni. Esimerkiksi Brasiliassa markkinat kasvavat ja Pohjois-Amerikassa on hyvinkin vankka asema.

Suomisen tulevaisuutta auttaa myös se, että taustalla oleva trendi on positiivinen. Eri tyyppisten kosteuspyyhkeiden käyttö kasvaa maissa, joissa keskiluokka vaurastuu.