Kohta se on kaikkialla – pian sinäkin teet vuokratyötä

2010-luvun loppu tulee olemaan vuokratyöläisyyden kulta-aikaa, ainakin jos henkilöstövuokrausfirmoja on uskominen.

Tällä hetkellä vuokratyövoimaa välitetään ahkerasti muun muassa teollisuuteen, sesonkipalvelu- ja toimistotyöhön.

– Monilla markkina-alueilla on nyt pulaa ammattitaitoisista asiakaspalveluhenkilöistä, myyjistä, insinööreistä, mekaanikoista, operaattoreista, asentajista sekä suorittavan työn tekijöistä, luettelee Manpowerin kehitystoiminnasta vastaava johtaja Mika Wilén.

Uutena ilmiönä vuokrafirmoissa ovat ihmiset, jotka etsivät niiden kautta lyhytaikaista kakkos- tai sivutyötä itselleen.

– He ehkä harkitsevat oman yrityksen perustamista, mutta haluavat ensin vähän tutkia markkinoita tai omia kiinnostuksenkohteitaan, sanoo vuokrausyhtiö Operarian osakas Markus Fabricius.

Lukumääräisesti eniten töitä olisi nyt tarjolla kaupan alalla.

– Kaupoilla on paljon vaihtelevia henkilöstötarpeita, ja kynnys töihinpääsyyn on varsin matala. Lisäksi jos haluaa tehdä harrastuksestaan ammatin, erikoiskaupassa siihen on aika hyvin mahdollisuuksia, kertoo StaffPointin yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja Petri Ahonen.

Mutta seuraavakin laajenemissuunta on selvillä. Henkilöstövuokrausala laskee pääsevänsä muutaman vuoden sisällä osille julkisista palveluista.

Vuokrahoitaja mummolle,
vuokraopettaja lapselle

Ensimmäisenä vuokraväkeä tulevat tarvitsemaan kuntien sosiaali- ja hoivapalvelut.

Näistä eläköityminen kiihtyy jo ennen vuosikymmenen loppua, mutta yhtä moniin uusiin vakansseihin ei kunnissa enää ole varaa. Samaan aikaan etenkin vanhustenhoidon kysyntä kasvaa.

– Todennäköisesti vuokratyövoimaa käytetään monella paikkakunnalla kotihoidon järjestämiseen, Petri Ahonen uskoo.

Vaikka kuntalaiset ja alan työntekijäjärjestöt muuten kammoavatkin ajatusta julkispalveluiden ulkoistamisesta, ostetun kotihoidon ideaa päättäjien on suhteellisen helppo myydä.

Mahdollisimman pitkään kotona asuminen on vanhukselle inhimillisempää ja usein edullisempaakin kuin laitokseen joutuminen.

– Toinen henkilöstövuokraukselle sopiva paikka, missä nyt käytetään runsaasti määräaikaisuuksia, on opetusala, Petri Ahonen sanoo.

Keikkalääkäreihin tottuneissa kunnissa ei pitkään ihmeteltäisi erikoisaineiden vuokraopettajiakaan.

Kunnan taloustoimistokin voisi budjetinlaatimisaikoina käyttää apunaan vuokrakamreereja.

– Näinhän yksityisen sektorin yrityksissä toimitaan tällä hetkellä. Kun on taloushallinnossa joku tiedetty ruuhkahuippu, palkataan hetkeksi sen ajan täsmäosaaja. En näe mitään syytä, miksi julkisella puolella ei kohta tehtäisi näin, Markus Fabricius sanoo.

Kiinteistöjen ja taajamainfran kunnostamiseen taas tulisi lähialuetta kiertävä vuokrattu remonttiporukka.

Vielä aika pientä
bisnestä

Henkilöstövuokrayhtiöiden kautta välittyy nykyään ehkä pari prosenttia kaikesta Suomessa liikkuvasta työvoimasta. Mitään valtavaa bisnestä tästä ei vastaisuudessakaan kasva, mutta vuokraus voi nousta vaihtoehdoksi tavallisille pätkätyösuhteille.

– Monilla aloilla vuokrapalveluita käytetäänkin "try and hire"–periaatteella. Katsotaan ensin vuokratyöntekijän kanssa ihan rauhassa, kasvaako työmäärä niin paljon, että tehtävään tarvitaan myöhemmin vakituista henkilöä. Tällainen tapa varmaan lisääntyy, Markus Fabricius sanoo.

– Lähes puolet meidänkin henkilöstövuokrauksen kautta työllistyvistä vakinaistetaan asiakasyrityksen palvelukseen, sanoo Mika Wilén.

Tämän syksyn työehtosopimusneuvotteluissa palkansaajajärjestöt ovat halunneet saada eri alojen vuokratyövoiman käytölle selvemmät säännöt. Vuokrafirmojen on väitetty muun muassa luistavan irtisanomisajoista, eikä vuokratyöläinen voi koskaan tietää etukäteen millaiseksi hänen kuukausiansionsa nousevat tai jäävät. 

– Esimerkiksi meidän välittämät ammattilaiset toimivat jo 125:n eri työehtosopimuksen alla. Uskon, ettei muutaman vuoden kuluttua Suomessa ole monta alaa, jolla vuokratyövoimaa ei näkyisi, Petri Ahonen sanoo.