Kirjaudu ▼
 

Työpaikoilla alkaa raju tuolileikki – oletko valmis?

Heini Karjanmaa
Työpaikoilla alkaa raju tuolileikki – oletko valmis?
Pian nähdään alkaako työmarkkinoilla raju pudotuspeli, jossa osa työntekijöistä uhkaa jäädä pysyvästi työelämän ulkopuolelle. Viimeksi lama iski puskan takaa eikä asiantuntijan mukaan työttömyyttä osata nyt torjua yhtään paremmin. Lisäksi työmarkkinoilla on nyt kaksi erityistä riskiryhmää. Tiedätkö, onko sinun työpaikkasi vaarassa?
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Eurokriisi on rantautunut Suomen työmarkkinoille. Työ- ja elinkeinoministeriön ennusteen mukaan työttömien määrä alkaa kasvaa ja saattaa nousta joulukuussa 250 000:een.

Nykyiset ja tulevat työmarkkinatoimet vaikuttavat siihen, aletaanko työmarkkinoilla pelata tuolileikkiä, josta putoajat jäävät jopa pysyvästi työelämän ulkopuolelle. Lamavuosina seuraukset olivat katastrofaaliset koko yhteiskunnalle.

– 1990-luvulla takana oli iso lama, mutta myös rakenteellinen muutos. Yritykset saneerasivat työntekijöitä irtisanomisten lisäksi eläkeputkeen ja työkyvyttömyyseläkkeelle. Nykytilannetta ei voi verrata 90-luvun lamaan, mutta selvältä näyttää, että epävarmuus kasvaa ja leviää. Se on koskettamassa huomattavaa osaa työväestöstä, työmarkkinoita pitkään tutkinut sosiologian professori Asko Suikkanen sanoo.

Myös palkansaajien keskusjärjestössä SAK:ssa työttömyyslukuja seurataan huolestuneena – siksikin että tilanne koskettaa erityisesti SAK:laisia aloja.

– Hyvin huolissamme olemme työttömyyden noususta ja työvoimapolitiikasta. Kun taantuma alkoi 2008, se kosketti erityisesti vientialaa ja metalli- ja rakennusteollisuutta. Sehän näkyi myös miesten työttömyysluvuissa. Meillä eletään tietyllä tapaa samaa jatkumoa edelleen, eli arvioimme että samat alatkin voivat olla nyt uhattuina kuin 2008–2010, työllisyysasioiden päällikkö Pirjo Väänänen sanoo.
   
Samoja virheitä
toistamassa?

Työttömyys nousi 1990-luvulla pahimmillaan pariinkymmeneen prosenttiin, yli 400 000 henkeen. Vasta 2000-luvun alussa työllisten lukumäärä kipusi nykyiselle noin 2, 4 miljoonan tasolle.

Vaikka 1990-luvun lamavuodet olivat oma lukunsa, Suikkanen näkee myös tiettyjä yhtäläisyyksiä edelliseen lamaan.

– Paperiteollisuudessa ja metalliteollisuudessa työpaikkoja siirretään ulkomaille, ja tuotantoa supistetaan. Myös 1990-luvulla tehtiin näin, eikä lähdetty etsimään uusia innovaatioita tuotantoon eikä kouluttamaan työvoimaa. Nyt näyttää olevan vähän sama ongelma edessä. Ei Suomessakaan pärjätä pelkästään sillä, että siirrytään yhä enemmän palvelutuotantoon, eikä synnytetä uutta teollista tuotantoa ja innovaatioita.

–  Esimerkiksi tietoteknologiasektorista nähdään, että edes hyvä koulutus ei enää suojele ihmistä työttömyydeltä. Se on uutta. Nyt ratkaisee se, millaisessa yrityksessä ihminen työskentelee, ja millainen perspektiivi yrityksellä ja työntekijällä on tulevaisuuteensa.

Uhkana aivopakoa ja
pitkäaikaistyöttömyyttä

Pitkäaikaistyöttömät ovat yhä vaikeammin hoidettava riskiryhmä. Heitä oli työministeriön tilaston mukaan lokakuussa yli 56 000. Toinen kesto-ongelma on nuorisotyöttömien suuri määrä. Se vähentyi vielä syyskuulle hieman enemmän kuin muu työttömyys, mutta lasku näyttää pysähtyneen.

Ministeriön luvut perustuvat ”poikkileikkaukseen” tiettynä kuukautena vähintään vuoden työttömänä olleiden määrästä. Suikkasella on kuitenkin toinen mittari: seurantaluku siitä, kuinka monta ihmistä on vuoden aikana kokenut yli puolen vuoden työttömyyttä. Heitä on yli 100 000, ja määrä on noussut.

Suikkanen uskoo, että maailman ja eurotalouden taantuma voi pitkittyessään johtaa nuorisotyöttömyyden kasvuun.

– Tämä muodostaa ongelman. Mistä löytää näille nuorille motivaatiota jos työllistymistilanne on heikko. Miten pyrkiä pitkiin koulutuksellisiin ratkaisuihin, jos puolella nuorista on vaikeuksia löytää paikkaansa työelämässä. On mahdollista, että korkeakoulutetut nuoret reagoivat tilanteeseen ja etsivät työtä muulta.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

– Nuorten työllistämistoimet ovat oikean suuntaisia, mutta eivät riittäviä. Pitäisi satsata paljon laajempaan oppisopimuskoulutusjärjestelmään. Pelkän harjoittelupaikan tarjoaminen ei riitä. Myös yritykset pitäisi saada paremmin mukaan.

SAK:n Väänänen kiittelee hallitusta kuitenkin pitkän linjan työvoimapoliittisista ohjelmista. Niitä ovat nuorten yhteiskuntatakuu ja Rakennemuutos ja työmarkkinoiden toimivuus -ohjelma. Kuntakokeilut ja palvelukeskusmallin laajentaminen koko maahan ovat myös hyviä toimenpiteitä etenkin pitkäaikaistyöttömyyden hoitamiseksi. 

– Nuorten yhteiskuntatakuu ei tosin ole toiminut täysimääräisesti niin kuin pitäisi, ja sitä pitäisi kehittää.

Nuorten ulkomailla työskentelyä tutkiva Saara Koikkalainen katsoo, että ”lähtemisen helppous” on tyypillistä nykypäivän koulutetuille, ulkomailla opiskelleille nuorille. Jos työtä ei löydy Suomesta, vaihtoehtoja on helppo etsiä ulkomailta.

Työllisyysmäärärahat
laahaavat jäljessä

SAK:ssa pidetään työllisyysmäärärahoja riittämättöminä, vaikka työministeriö sai lisärahaa.

– Työllisyysrahojen taso huolestuttaa. Kun työttömyys nousi 2008 aika rajustikin, työllisyysrahat olivat aika jälkijättöisiä. On selkeää näyttöä siitä, että jos tukitoimia ei pystytä tarjoamaan heti alussa, työttömyys pitkittyy ja uudelleen työllistyminen vaikeutuu.

Suikkanen kaipaa työvoimapolitiikkaan huomattavasti laajempaa aikuiskoulutusta.

– Suhtaudun aika kriittisesti nykyiseen investoivaan yhteiskuntapolitiikkaan. Siinä ei ole havaittavassa selkeää strategista siirtymää aktiiviseen työvoimapolitiikkaan. Meillä luotetaan siihen, että aina tulee sukupolvittainen siirtymä [joka huolehtii koulutusvajeesta].

– Työllistymisen esteitä on hyvin monenlaisia – sosiaalisia esteitä, tällaisia eksistenssin (olemassaolon) kysymyksiä, päihdeongelmia. Monia kynnyksiä alkaa nousta työttömyyden jatkuessa esille. Kapea-alainen työllistämispolitiikka ei silloin riitä, vaan tarvittaisiin hyvin yksilöllistä, pitkäjänteistä tukitoimintaa.

– Eriarvoistumiskeskustelussa keskitytään usein tuloeroihin, vaikka laajempi kysymys on, miten ihmiset näkemät ja kokevat omat mahdollisuutensa työmarkkinoilla. Tätä ei ole kunnolla tutkittu, mutta tässä mielessä ihmiset eriytyvät voimakkaasti. Emme vain kiinnitä huomiota siihen.

Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Kommentit (198)

Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 20
EdellinenSeuraava

Anonyymi
työllisyysrahat olivat aika jälkijättöisiä;

toiminta järkijättöistä-

työnantaja kierrättää ilamistyövoimaa.
Anonyymi: Nimetön 10.11.2011 6:03

Anonyymi
Pitäisi satsata paljon laajempaan oppisopimuskoulutusjärjestelmään,

MIKSI ei tehdä niin vaan käytetään
ilmaista työvoimaa vain paikkaamaan vakiduunareita?
Anonyymi: Nimetön 10.11.2011 6:05

Anonyymi
Samoja virheitä
toistamassa?

kierrätetään työttömiä
Anonyymi: Nimetön 10.11.2011 6:05

Anonyymi
Hoitajille, putkimiehille, taksikuskeille, hoitajille ja lääkäreille on aina töitä.

Suomessa on palattava perusasioiden äärelle. Ainakin vähäksi aikaa.
Anonyymi: Jarkko S 10.11.2011 6:11

Anonyymi
Hoitajille, putkimiehille, taksikuskeille, hoitajille ja lääkäreille on aina töitä. Suomessa on palattava perusasioiden äärelle. Ainakin vähäksi aikaa.


Palkan maksajaa EI vain löydy rehelliselle duunille!!!!!!!!
Anonyymi: Nimetön 10.11.2011 6:15

Anonyymi
Ei huolta, kyllä työkkärin ja terveyskeskuksen odotustilassa tuoleja riittää. Ja jos nämä loppuu niin aina kotona on sitten se tuttu palli jolle voi istuskella ja mietiskellä maailman menoa.
Anonyymi: irtisanotulla riittä 10.11.2011 6:16

Anonyymi
Olen jo kuukausia dissannut työkavereitani pomolle.Nämä hölmöt kertovat kuinka ei jaksaisi,huvittaisi tehdä töitä ja olen ystävällisesti vienyt viestin eteenpäin :)
Anonyymi: oma paikka ja bonuks 10.11.2011 6:18

Anonyymi
Nepotismi (= sukulaisten suosiminen ) ratkaisee tuolileikin.
Esim. Abloy Joensuussa.
Anonyymi: Nimetön 10.11.2011 6:25

Anonyymi
Meidän kustannustaso noussut työvaltaisilla aloilla
50% saksaan verraten euro aikana.
Suomen kustannustasolla kilpailla halpamaiden kanssa mahdollista vain pienillä marginaali aloilla
ne työllistää meillä hyvin vähän.
Nostetaanko palkkoja veroja ja hintoja,vai kokeiltaisiko vaihteeksi toisin päin.
Sitten tämä suomalainen erikoisuus arvioveroitus,
sitä ei esimerkiksi virossa ole.
Anonyymi: Yrittäjä 10.11.2011 6:31

Anonyymi
Joo istuu rennosti suu auki pallilla haulikon piippuun nojaten.
Anonyymi: tED dANGER 10.11.2011 6:31
Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 20
EdellinenSeuraava
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.

Taloussanomat - Uutiset

07:05 Kolumni Britannia repii itsensä kappaleiksi
06:01 Hyötyykö Brexitistä Helsinki vai sittenkin Lontoo? "Niinkin hassusti voisi käydä"
30.6. Maraboun ja Tobleronen omistaja teki ostotarjouksen Hersheystä – pakit tuli
30.6. Google osti 12 vuoden tuotannon norjalaisesta voimalasta, jota ei ole vielä olemassa
30.6. Ikean perustajalla on ollut tuplasti vaikea viikko – miljardien lasku
30.6. Lieksaan rakennetaan kaksi biojalostamoa – rahaa kerätään nyt joukkorahoituksella
30.6. Ilta-Sanomat Laskelma: Näin paljon voit säästää rahaa ilmalämpöpumpulla
30.6. Asuntolainojen kysyntä kuumenee – nostettiin eniten neljään vuoteen
30.6. Huomenna se tulee – kansa ei kiirehtinyt lainakaton vuoksi
30.6. Digitoday Tietosuojaviranomaiselle kirvelevä tappio: Facebookin seuranta saa jatkua
30.6. Wärtsilä ostaa suomalaisen Eniramin
30.6. Globalisaation häviäjät kannattivat Brexitiä – "Tilanteesta pitää oppia"
30.6. Digitoday Kas kummaa: Onko tässä Huawein B-suunnitelma?
30.6. Näin Elisa onnistui saamaan Anvian itselleen – "Törkeä ja epäisänmaallinen temppu"
30.6. Osa Helsingin pörssin osakkeista jo toipunut Brexit-paniikista
30.6. Digitoday Suomi johtamaan EU:n puolustusviraston kyberhanketta
30.6. Brexit-ennuste: EKP lisää velkakirjaostoja 100 miljardiin kuukaudessa
30.6. Digitoday Uusi nettipankkiryöstö aiheutti miljoonatappiot: "Tusinoittain pankkeja murrettu"
30.6. Danske Bank arvioi: Suomen talouskasvu hiipuu selvästi, jos Britannian EU-ero etenee
30.6. Brexit voi kolauttaa ulkomaalaisten osaamiseen nojaavaa Lontoota
30.6. Nordea perustaa digiyksikön – vetäjäksi brittipankki RBS:n digijohtaja
30.6. Digitoday Jalokivikauppa rytisi 25 000 turvakameran hyökkäyksessä – myös Suomesta iskettiin
30.6. Digitoday Käytätkö Facebookia Chromella? Varo kavereidesi tekemiä merkintöjä
30.6. Kauppakamarin johtaja uhmaa ekonomistien Brexit-arvioita: ”En usko yhteen totuuteen”
30.6. Ilmalämpöpumpun tuoma säästö puhuttaa: ”Voidaan päätyä vain yhteen lopputulokseen”
30.6. Vakuutusyhtiöt myyvät evakuointiturvaa – milloin saa korvauksia?
30.6. Vienti laski huhtikuussa 11 % – öljyjalosteet valopilkku
30.6. Digitoday Mistä nyt tuulee: Microsoft jakaa Xboxeja Surfacen ostajille
30.6. Brexitin vaikutus hälvenee – pörssien odotetaan nousevan jo kolmatta päivää
30.6. Öljy kallistuu – tuotanto supistuu ja kysyntä kasvaa
Asiakastieto

Yhteistyössä