Älä uhraudu sairaana töihin – kukaan ei sitä halua

Syksyn viilentyessä käynnistynyt flunssakausi näkyy yhä useammalla työpaikalla tyhjinä työpöytinä ja köhivinä työtovereina. Kurjan olon lisäksi vuosittainen flunssa-aalto on myös taloudellinen riesa. Flunssa eli nuhakuume on ihmiskunnan yleisin sairaus, jonka taloudelliset kustannukset ovat huomattavat.

Elinkeinoelämän keskusliiton ylilääkärin Jan Schugkin mukaan hengitystiesairaudet yhteensä aiheuttavat noin viidenneksen kaikista sairauspoissaoloista.

– EK:n jäsenyrityksissä sairauspoissaoloja on keskimäärin 11 päivää vuodessa, näistä pari päivää johtuu flunssasta ja muista hengityselinsairauksista, Schugk laskee.

Todennäköisesti poissaolojen määrä on todellisuudessa suurempikin, sillä vain osittaista työkyvyttömyyttä aiheuttavat flunssapoissaolot jäävät osin tilastoitumatta. Ihmiset tekevät flunssaisena usein kotoa käsin sen minkä pystyvät, jolloin päivää ei yleensä kirjata poissaolopäiväksi. Tarkkoihin kustannuksiin on siksi vaikeaa päästä kiinni.

Lisäksi flunssaisuus saattaa heikentää työntekijöiden työtehoa useiden päivien ajan.

– On aika tavallista, että ihmiset ovat töissä pikkuisen flunssaisina tai toipilaina. Lieväkin flunssa vaikuttaa työtehoon aiheuttaen presenteismin nimellä tunnettua ilmiötä eli ollaan paikalla, mutta ei täydessä iskussa. Merkitys on oletettavasti suurempi kuin poissaolojen aiheuttamat kustannukset, Schugk arvioi.

Siitä, palautuuko ihminen nopeammin täysin työkykyiseksi, jos malttaa levätä, ei ole tiettävästi tutkimustietoa. Schugkin kokemusperäinen arvio on, että näin olisi.

– Enemmän on pohdittu sitä, miten tehokkaasti tauti tarttuu, jos toipilas tulee töihin pärskimään. Tässäkin hankala puoli on se, että flunssa on tartuttavimmillaan silloin, kun oireet ovat vielä vähäisiä tai niitä ei ole ollenkaan, Schugk sanoo.

Oireet ovat merkki siitä, että elimistön puolustusreaktio on alkanut, jolloin virusten määrä alkaa vähentyä. Näin ollen karanteenia ei pidetä kovin tehokkaana keinona flunssan hallintaan. Paremmin tehoaa hyvä käsihygienia.

Schugkin mukaan paras tapa välttyä flunssalta on huolehtia hyvästä yleiskunnosta ja torjua virusten pääsyä elimistöön.

– Käytännössä suurin osa viruksista tulee muuten kuin pisaratartuntana, ei hengitysilman kautta vaan käsien välityksellä, perinteinen ovenkahvailmiö siis.

Poissaolojen ja työtehovaikutusten lisäksi kustannuksia aiheutuu myös lääkkeistä, sekä tarpeellisista että tarpeettomista.

Töiden kasautuminen
pelottaa sairastajaa

Myös tuore tutkimus vahvistaa, että töihin tullaan usein sairaanakin. Suuri osa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toteuttamaan Stopflunssa-tutkimukseen vastanneista työntekijöistä kertoi menevänsä töihin flunssaisena ja vatsaoireisena ”jos vain pystyy”. Yksi tutkimukseen osallistuneista yrityksistä on teräsyhtiö Outokumpu.

Outokummun ylilääkäri Markku Huvinen näkee, että poissaolohaluttomuuden taustalla vaikuttaa työpaikkojen asenneilmapiiri.

– Nykyisin aika monella on sellainen työ, että sen edestään löytää, kun töihin palaa. Silloin kynnys jäädä sairaslomalle on välillä vähän turhankin korkea, Huvinen sanoo.

On välillä vaikea arvioida, milloin on niin sairas, että ei saisi tulla töihin.

– Jos pitäisi jäädä kotiin aina, kun nenä tippuu, ei täällä olisi montakaan ihmistä töissä, hän huomauttaa.

EK:n Schugkin mukaan ihmiset ajattelevat myös työtovereille aiheutuvaa vaivaa.

– Vaikuttaa varmasti harkintaan, jos tietää, että muut joutuvat tekemään poissaolijan työt ja tai että siitä aiheutuu asiakkaalle suurta haittaa. Tällöin houkutus mennä töihin vähäiseksi koetusta flunssasta huolimatta on suuri.

Hoitaja määrää
kunnon sairasloman

Flunssan vaatiman sairauspoissaolon pituudesta ei voi EK:n Schugkin mukaan antaa mitään yleispätevää ohjetta, sillä oireet vaihtelevat paljon tapauskohtaisesti.

– Töihin voi mennä, jos oireet ovat lievät ja kokee jaksavansa. Vastaavasti, jos olo on kovin nuutunut, silloin voi rohkeasti olla pois. Se ei ole asia, jolla tarvitsee kilvoitella, että kuka on töissä räkäisimpänä tai nuutuneimpana, Schugk sanoo.

Hän kuitenkin muistuttaa, että töihin palaavan on syytä huolehtia korostetusti omasta käsihygieniastaan. Sillä suojelee muita tartunnalta.

Monilla työpaikoilla on siirrytty siihen, että työntekijät voivat olla omalla ilmoituksella pois lievissä vaivoissa. Tämä on yllättäen johtanut sairausjaksojen lyhenemiseen.

– Siinä missä lääkäri tyypillisesti kirjoittaa 2–3 päivää sairauslomaa flunssan takia, niin silloin, kun ihmiset itse arvioivat poissaolotarvetta, se näyttäisi jäävän keskimäärin alle kahden päivän, Schugk sanoo.

Hän katsoo, että ihmiset itse arvioivat poissaolon tarvettaan kriittisemmin.

– Toisaalta lääkäreillä saattaa olla tietty varmuusmarginaali, kun ei haluta, että ihminen joutuu ramppaamaan päivittäin, koska varsinaista lääketieteellistä hoitoa ei kuitenkaan ole tarjolla tavalliseen flunssaan.

Outokummussa muutaman päivän poissaolo järjestyy työterveyshoitajan luvalla. Tavanomaisissa nuhakuumeissa ei vaadita lääkärintodistusta, mutta Huvisen mukaan ammattihenkilön tulee arvioida tarvitaanko lääkärin hoitoa. Tämä hoituu usein puhelimitse.

– Yhteydenotolla omaan työterveyshoitajaan voidaan ehkä minimoida töihin tulo sairaana, Huvinen pohtii.

Hän katsoo, että ammattihenkilön arvioinnin merkitys on muuttunut ajan mittaan.

– Alun alkaen kyse on ehkä ollut enemmän kontrollista, mutta näen, että siitä ei ole nyt kyse vaan hoitajan tehtävä on arvioida hoidon tarve. Koska on tarve mennä lääkäriin ja koska on viisaampi olla kotona.

Vain harva
ottaa rokotteen

Työnantajan mahdollisuudet minimoida flunssakustannukset ovat melko vähäiset. Käsienpesumahdollisuuksien parantaminen erityisesti työpaikkaruokalan lähellä ja työntekijöiden hygieniatietoisuuden vahvistaminen ovat helpoimpia apukeinoja.

Monilla työpaikoilla tarjotaan nuhakuumetta ärhäkämpään influenssaan ilmaista rokotetta.

Schugkin mukaan rokottaminen on todettu kannattavaksi.

– On laskettu, että se kannattaa taloudellisesti suhteessa rokotteen ja sen antamisen kustannuksiin. Haasteena on vain se, että aika harva on halukas sen ottamaan.

Isoillakin työnantajilla influenssarokotteen ottaa yleensä alle 20 prosenttia työntekijöistä, vaikka rokotus olisi työntekijälle maksuton. Schugkin mukaan rokotus koetaan helposti tarpeettomaksi toimenpiteeksi torjuttuun riskiin nähden.

Outokumpu tarjoaa omalla työterveysasemallaan influenssarokotukset riskiryhmiin kuuluville. Rokotuksen voi saada myös, jos on jokin muu pätevä syy kuten tulossa oleva perhejuhla, ylioppilaskirjoitukset tai työn puolesta matkustaminen.

Huvisen mukaan rokotuksen saavat suunnilleen kaikki, jotka sen haluavat.

– Siitä kuitenkin lähdetään, että ei ole perusteltua lähteä painostamaan kaikkia rokotettavaksi.

Käsidesi ei voita
kunnon saippuapesua

THL:n loppuvuonna julkaistavassa Stopflunssa-tutkimuksessa selvitettiin, voidaanko sairauspoissaoloja vähentää käsidesinfiointiaineita käyttämällä. Työsuojelurahaston rahoittamaan tutkimukseen osallistui kuusi suurta suomalaista yritystä, muun muassa Kesko, Nordea, Outokumpu ja Outotec.

– Halusimme tietää, onko viisasta asentaa käsidesiautomaatteja joka paikkaan, onko se perusteltua vai meneekö överiksi. Maailmalta ei löydy kovin paljoa tutkittua tietoa siitä, voidaanko alkoholipohjaisilla käsihuuhteilla tehostaa suojautumista tarttuvia virustauteja kuten influenssaa vastaan, Outokummun ylilääkäri Markku Huvinen kertoo tutkimuksen taustoista. Hän oli toinen tutkimushankkeen kummisedistä.

Tutkimuksessa mukana olevat työntekijät jaettiin kolmeen ryhmään, joista yhdelle ei tehty mitään, toiselle opetettiin tehostetusti käsienpesua ja kolmannet saivat vielä lisäksi käsidesin käyttöön. Kaikki osallistujat raportoivat viikoittain, ovatko olleet sairaana ja miten perheessä on ollut tauteja.

Tutkimus osoitti, että käsien vesi-saippuapesu on tehokkaampaa kuin alkoholihuuhteiden käyttö. Työsuojelurahaston julkaisemien tietojen mukaan ahkera käsienpesu vähensi infektiojaksojen määrää noin kuudesosalla. Sen sijaan alkoholihuuhdetta käyttävien ja verrokkien välillä ei havaittu eroja.

– Tämä tulos ei kuitenkaan poista sitä faktaa, että jos jossain tilanteessa ei voi pestä käsiä, desinfiointiaineiden käyttö on parempi kuin ei mitään, Huvinen sanoo.

Hänen mukaansa tulokset näkyvät jo Outokummulla käytännön ohjeistuksissa. Käsidesipumppuja ei rakenneta joka paikkaan vaan huolehditaan siitä, että joka vessassa on asianmukaiset saippua-annostelijat ja paperipyyhkeet.