Tosi-tv:stä tuli totta: Töissä ollaan kuin Diilissä

Projekteja ja tiimityötä kovassa kiireessä. Keskinäistä kilpailua ja jopa suoraa selkäänpuukotusta. Tällaista on nykytyöelämä tv:ssä pyörivän rekrytointiohjelma Diilin mukaan.  

Se on kuin kärjistetty kuvaus nykytyöelämästä, sillä kyselytutkimusten mukaan tiimityö, kiire ja ristiriidat ovat lisääntyneet suomalaisten työpaikoilla.

Diili-ohjelmassa liikemies Harry Harkimo etsii neljäntoista kandidaatin joukosta johtajaa kehittämään vapaa-ajankeskusta Vierumäellä.

Työelämän asiantuntijat muistuttavat ohjelman olevan tv-viihdettä.

– Ohjelman antama kuva on aika raadollinen, mutta pitää ottaa huomioon, että kyse on tv-formaatista. Asetelmat ovat stereotyyppisiä, mutta se kuuluu pelin henkeen, sanoo Työterveyslaitoksen tiimipäällikkö Ari Väänänen.

– Projektityö on lisääntynyt ja tiimityö on monella arkea. Se osa on työelämän realiteettia. Selkäänpuukottamismentaliteetti korostuu ohjelmassa, koska se on niin vahvasti kilpailullinen, Väänänen sanoo.

Konsulttiyhtiö Trainers’ Housen perustaja, yritysvalmentaja Jari Sarasvuo sanoo, että Diili kuvaa työelämää ”samanlaisella tarkkuudella kuin Suurin pudottaja -ohjelma kuvaa keskimääräistä laihdutusta”.

– Työelämä ei ole peliä. Ohjelmassa on joitain samankaltaisuuksia työelämän kanssa. Se on totta, että työelämästä on tullut yhä enemmän tulosurheilua, Sarasvuo sanoo.

Sarasvuon yhtiö etsi työntekijöitä Diili-ohjelman ensimmäisellä tuotantokaudella vuonna 2005.

Töitä tehdään tiimeissä
ja projekteissa

Diilin ja nykytyöelämän väliltä löytyy yhtäläisyyksiä kyselytutkimuksista. Monen suomalaisen työpaikalla työskennellään tiimeissä ja projekteissa.

Tilastokeskuksen vuonna 2008 toteuttaman työolotutkimuksen mukaan 80 prosenttia suomalaisista on töissä, jossa sovelletaan tiimityöskentelyä. Itse tiimeissä puolestaan työskentelee 45 prosenttia suomalaisista, selvisi Työterveyslaitoksen kahden vuoden takaisesta Työ ja terveys -tutkimuksesta.

Työolotutkimuksen mukaan yhä harvempi työntekijä on tyytyväinen tiimimäiseen työntekoon. Myös tiimien mahdollisuus vaikuttaa itse toimintaansa ja tavoitteisiinsa on vähentynyt tuntuvasti 2000-luvulla. 

Työn organisointi projekteiksi on vahvasti yleistynyt viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana etenkin asiantuntijatöissä.

– Projekteissa ja tiimeissä toimiminen on keskeinen juttu asiantuntija- ja tietotyössä, Työterveyslaitoksen Väänänen sanoo.

Joka toisella
kiire 

Myös kiire on lisääntynyt työpaikoilla. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2008 lähes kolmannes palkansaajista koki kiireen haittaavan töitään, kun kolmekymmentä vuotta aiemmin kiirettä koki alle viidennes vastaajista. Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan vuonna 2009 palkansaajista lähes puolet koki, että täytyy kiirehtiä melko tai hyvin usein, että saa työnsä tehtyä.

Työterveyslaitoksen Väänänen sanoo, että eräiden tutkimustulosten mukaan kiireen tasossa ei ole tapahtunut suuria muutoksia 1990-luvun lopun jälkeen, mutta tietyillä aloilla kiireen kokemukset ovat lisääntyneet. Tilastokeskuksen työolotutkimuksen mukaan kiireen haittaavuus työssä on lisääntynyt etenkin yksityisellä ja valtion sektorilla 2000-luvun aikana.

– Monessa asiantuntijatyössä kiireen ja tekemisen tahti on voinut lisääntyä, koska työelämää tehostetaan ja pyritään tekemään pienemmillä voimavaroilla yhä parempaa tulosta. Eniten kiirettä koetaan ylempien toimihenkilöiden keskuudessa ja kunta-alalla. Muun muassa koulutus sekä terveys- ja sosiaaliala ovat työntekijöiden kokemusten mukaan kiireisiä, Väänänen sanoo.

Sarasvuon mielestä kiire on ”mantran kaltainen mielentila”. Hän myöntää, että kiireen kokemus on lisääntynyt, mutta nykyisin työpaikoilla kiinnitetään paljon enemmän huomiota ihmisten jaksamiseen ja kohtuulliseen työmäärään kuin 2000-luvun alussa.

– Työelämä ei tuota pahoinvointia. Itse asiassa työelämän ulkopuolella voidaan huonommin kuin työelämässä. Diilissä on vauhtia ja kiire draamasyistä, Sarasvuo sanoo.

Riidat ja kilpailu
lisääntyneet

Työolotutkimuksen mukaan kilpailuhenki työpaikoilla on kasvanut selvästi 1980-luvun puolivälistä lähtien. Vuonna 2008 kilpailuhenkeä työpaikallaan koki jo lähes kaksi kolmasosaa työntekijöistä.

Samaan aikaan sekä esimiesten ja alaisten väliset että työntekijöiden keskinäiset ristiriidat ovat yleistyneet tasaista tahtia. Niitä havaitsi yli 70 prosenttia vastaajista työpaikoillaan.

Sarasvuo sanoo, että organisaation työntekijöiden välinen kilpailu on hyväksi. Hän käyttäisi kilpailusta termiä ”kilvoittelu”, koska se kuvaa itsensä haastamista.

– Se auttaa ihmisiä kokemaan onnistumista, mutta toisen kustannuksella tapahtuva kilpailu on väärin. Sekin on väärin, jos kilpailu tapahtuu kokonaisuutta heikentäen. Pääosin kilpailu on ihmiskuntaa eteenpäin vienyt voima.

Hän sanoo, että Diili-ohjelmassa kilpailijoiden arvostelukyky on voinut pettää ohjelman pudotukseen perustuvan luoteen takia.

– Työelämässä ei pärjää sillä, että jättää taakseen paljon vihamiehiä.