Tätä et tiennyt: 8 harhaa potkuista
Viime kuukausien talousuutisia ovat leimanneet uutiset isoista irtisanomisista. Suurista väenvähennyksistä ovat ilmoittaneet muun muassa Nordea ja Finnair. Eilen isoista väenvähennyksistä kertoi Tapiola.
Monella työpaikalla pelätään taas pahinta. Osuuko leikkuri omalle kohdalle, säilyykö oma työ? Moni tukeutuu hädissään uskomuksiin, joilla uskoo välttävänsä potkut.
Työpaikoilla painetaan ilmaisia ylitöitä, pitäydytään palkankorotuspyynnöistä ja pelätään urakehityksen pysähtymistä.
Taloussanomat selvitti, mitkä yleiset väenvähennyksiin ja yt-neuvotteluihin liittyvät harhaluulot pitävät paikkansa.
Luulo 1: ”Minua ei irtisanota, jos teen ylitöitä palkatta”
Voi tuntua loogiselta, mutta logiikka ei kanna pitkälle. Akavan lakimies Maria Löfgren toteaa, että palkattomien ylitöiden paiskiminen ei anna takeita yhtään mistään. Pahimmassa tapauksessa työntekijä vain polttaa itsensä loppuun.
– Palkattomat ylityöt ovat osa harmaata taloutta. Pitkällä tähtäimellä ylipitkä työpäivä kuluttaa, eikä se ainakaan akavalaisissa töissä lisää tuottavuutta.
Irtisanomisista päättävillä ei välttämättä ole ajatusta siitä, ketkä irtisanotaan. Siksi palkattomat ylityöt ja pitkät päivät eivät takaa työpaikan säilymistä.
– Panikoituminen ei edesauta omaa asiaa. On tärkeää pysyä ajan tasalla siitä, mitä kokonaistilanteessa tapahtuu. Siinä auttaa työpaikan luottamusmies, Tekniikan Akateemisten (TEK) urapalvelut-yksikön johtaja Sari Taukojärvi sanoo.
– Omalle työllistymiselle on hyvä miettiä muutama toimiva vaihtoehto. Työhuoneeseen piiloutuminen tai itseensä sulkeutuminen eivät auta.
Luulo 2: ”En saa potkuja, jos teen työni hyvin”
Ei pidä paikkaansa, mutta ei tästä haittaakaan ole. Jo lähtökohtaisesti työt kannattaa hoitaa hyvin, mutta ankara ponnistelu irtisanomisilmoituksen aattona katkeroittaa. Yritykset lakkauttavat kokonaisia yksiköitä huolimatta siitä, kuinka tuloksellisia yksikön työntekijät ovat.
TEK:n Taukojärvi toteaa, että omat työt on hoidettava hyvin joka tapauksessa. Niiden hyvin hoitaminen on meriitti, vaikka joutuisi hakeutumaan uudelle työnantajalle.
– Tsemppaamisesta voi olla hyötyä, mutta tärkeintä on omata osaamista, joka kiinnostaa työmarkkinoita. Siksi omaa osaamista pitää ylläpitää ja kehittää sekä seurata oman alan kehitystä ja työantajien toimintaa. Tämä auttaa löytämään uusia työllistymismahdollisuuksia.
Luulo 3: ”Joustava ei saa potkuja. Nyt ei kannata sanoa vastaan pomolle”
Joustavuus on aina paikallaan, mutta kaikkeen ei kannata suostua. Joustavuuden tulee olla molemminpuolista, eli esimiehenkin on oltava valmis joustamaan työntekijän elämäntilanteen mukaan.
– Edes tiukassa taloudellisessa tilanteessa tai irtisanomisuhan alla joustavuus ei voi olla yksipuolista, Akavan Löfgren sanoo.
Luulo 4: ”En saa edistettyä uraani”
Väittämä on osittain totta, koska työntekijöitä on taantumassa aiempaa enemmän tarjolla. Samaan aikaan yritykset eivät palkkaa uusia työntekijöitä.
Toisaalta väittämä ei pidä paikkaansa, sillä monen yrityksen organisaatio on myllerryksessä.
Organisaatiouudistuksissa yritysten sisällä voi avautua uusia asiantuntija- ja esimiestehtäviä, joten toisille yt-neuvottelut tuovat potkujen sijaan uusia uramahdollisuuksia.
– Yt-tilanteessakin kannattaa tarkastella organisaation tuomia mahdollisuuksia avoimin mielin, TEK:n Taukojärvi sanoo.
Oma ansioluettelo kannattaa päivittää jo yt-kierroksen alussa. Päivitetty ansioluettelo mahdollistaa uusien töiden hakemisen nopeammalla aikataululla.
– Kannattaa valmistautua pahimpaan, mutta myös hyödyntää rohkeasti uudet tilaisuudet.
Luulo 5: ”Nyt ei kannata pyytää palkankorotusta”
Palkkaa kannattaa kysyä rohkeasti lisää, jos työn vastuu on lisääntynyt tai oman työn jälki parantunut.
– Ei tämä tilanne ole niin paha, että palkkakeskusteluja ei kannattaisi käydä, Löfgren sanoo.
Omia palkankorotustoiveitaan kannattaa punnita työpaikan taloudellisen tilanteen mukaan. Palkankorotuspyynnölle kannattaa odottaa parempia aikoja, jos lama on laihduttanut tilauskirjat vihkosiksi ja työpaikalla etsitään säästökohteita kirveen kanssa.
Huonossakin taloudellisessa tilanteessa vastuun lisääntyminen on hyvä syy pyytää lisää palkkaa.
Luulo 6: ”Viimeisenä taloon tullut lähtee ensimmäisenä.”
Taloussanomien haastattelemien asiantuntijoiden mukaan lauseen paikkansapitävyyttä on vaikeaa arvioida.
Pitkä ura ei takaa työpaikan säilymistä, mutta nuoret ovat kokeneempia heikommassa asemassa. Huonoiten menee pätkätyöläisillä, joiden sopimukset jätetään yksinkertaisesti uusimatta.
– Voi olla, että viimeksi taloon tulleilla on kovempi riski joutua irtisanotuksi, mutta myös eläkeiän korvilla olevat ovat usein perusteettomasti irtisanomisten kohteina, Löfgren sanoo.
– Toisaalta isompien irtisanomisten yhteydessä joukon jatkeena irtisanotaan usein hyviä työntekijöitä, jotka koetaan hankaliksi henkilöiksi työyhteisössä.
Hän muistuttaa, että irtisanomisjärjestys on kirjattu osaan työehtosopimuksista, mutta suurimmalla osalla aloista käytännölle ei ole mitään takeita.
Luulo 7: ”Raskaus suojelee potkuilta.”
Laki rajoittaa työnantajan oikeutta irtisanoa raskaana oleva nainen, mutta raskauskaan ei täysin suojaa potkuilta.
Perhevapaalla olevaa ei saa irtisanoa vapaan aikana, mutta koskemattomuus loppuu siihen, kun työntekijä palaa työelämään. Käytännössä potkut voivat odottaa heti perhevapaan jälkeen.
Perhevapaiden kautta pääsee hetkeksi turvaan yt-kierrokselta, mutta tilanne voi olla aikaisempaa huonompi työelämän palaamisen jälkeen.
– Töihin palaavan asema voi olla huonompi, jos organisaatio on myllätty täysin uusiksi, Löfgren sanoo.
Luulo 8: ”Koeaika on vain muodollisuus”
Usein onkin, mutta ei aina.
Maaliskuussa Taloussanomat uutisoi ravintola-alalla levinneestä käytännöstä, jossa hyväkin työntekijä saa potkut työsuhteen koeajan viimeisenä päivänä.
Sama riesa ei vaivaa korkeakoulutettuja aloja. Silti koeajalla oleva työntekijä on helppo ”irtisanoa”, jos yrityksen tilauskirjat ohenevat nopeasti. Yrityksen ei tarvitse perustella työsuhteen purkua koeajan vuoksi.
Koeajalla olevan työntekijän kannattaa keskustella omasta tilanteestaan mahdollisimman nopeasti esimiehen kanssa.














