Tällaista on "lomailu verovaroilla"

Hallitus aikoo leikata vuorotteluvapaakorvausta ensi vuoden alusta lähtien. Jos suunnitelma toteutuu, pienituloisimpienkin korvaus olisi alle 40 prosenttia tuloista.

Taloussanomat selvitti, että esimerkiksi 1 500 euron kuukausipalkasta laskettu korvaus vastaisi alle 40 prosenttia palkasta ja olisi alle 27 euroa päivässä. Vuorotteluvapaakorvausta maksetaan viideltä päivältä viikossa ja se on veronalaista tuloa.

Vuorotteluvapaakorvaus on suhteessa sitä pienempi, mitä suurempi on työtekijän palkka.

2 000 euroa ansaitseva saisi vajaa 33 euroa päivässä eli 36 prosenttia palkasta. 3 000 euroa kuukaudessa ansaitsevan korvaus jäisi hallituksen leikkauksen jälkeen hieman alle kolmasosaan palkasta ja olisi 43 euroa päivässä. 4 000 euroa kuukaudessa ansaitsevan tulot putoaisivat 27 prosenttiin ja olisivat noin 49 euroa päivässä.  (Katso tarkemmat tiedot taulukosta jutun lopussa.)

Korvaus on selvästi pienempi kuin ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha. Kuten alla olevasta taulukosta ilmenee, työttömyyspäiväraha on pienituloisimmillakin noin 10 euroa vuorottelukorvausta suurempi.

Esimerkiksi 3 000 euron palkkaa saanut, työttömäksi jäänyt saa päivässä liki 20 euroa enemmän kuin vuorotteluvapaalainen, jos hallituksen esitys toteutuu.  

Pienituloinen ei enää
voisi vuorotella

Vuorotteluvapaakorvaus lasketaan ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen määrästä. Hallitus aikoo leikata korvauksen 60 prosenttiin.

Nyt se on 70 prosenttia työttömyyspäivärahasta, jos työntekijällä on takanaan alle 25 vuotta eläkkeeseen oikeuttavaa työhistoriaa. Jos työvuosia on tätä enemmän, korvaus on 80 prosenttia ansiosidonnaisesta päivärahasta, johon henkilöllä olisi oikeus työttömäksi jäädessään.

Vuorotteluvapaa kestää lyhimmillään kolme kuukautta ja pisimmillään noin vuoden.

Lapset nostavat työttömyyskorvausta, mutta vuorottelukorvausta laskettaessa lapsikorotuksia ei oteta huomioon.

Ammattiliitot vastustavat suunnitelmaa vuorotteluansioiden niukentamisesta. 

– Korvauksen alentaminen 60 prosenttiin pakottaisi pienipalkkaiset jättämään vuorotteluvapaan väliin, Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen sanoo.

Vuorotteluvapaa vai
pitkä sairausloma?

JHL on Suomen suurin ammattiliitto ja sen jäsenet ovat vuorotteluvapaan suurin käyttäjäryhmä. Asara-Laaksosen mukaan suurin osa vuorottelijoista on ollut 25–30 vuotta työelämässä.

– Pääosa on raskasta työtä tekeviä naisia ja tutkimusten mukaan tauko työelämästä on oikeasti auttanut heidän jaksamistaan.

Jo pelkkä tietoisuus katkon mahdollisuudesta voi Asara-Laaksosen mukaan antaa voimia kestää työelämän vaatimukset. 

Hallituksen suunnitelmat ovat herättäneet vilkkaan mielipidekeskustelun koko järjestelmän puolesta ja sitä vastaan. Esimerkiksi Helsingin Sanomien mielipidesivulla kirjoittajat ovat  ihmetelleet, miksi terveet ihmiset saavat lomailla yhteisin verovaroin kustannettuina.

Osa kirjoittajista on taas sitä mieltä, vuorotteluvapaa hiertää ainakin niitä veronmaksajia, jotka kuvittelevat kaiken sen, mitä muut saavat, olevan itseltä pois.

Asara-Laaksosen mielestä vuorottelijoiden syyllistäminen on loukkaavaa. Hän huomauttaa, että moni vapaalle lähtijä on niin uuvuksissa, että käytännössä vaihtoehto olisi sairastua vakavasti ja joutua pitkälle sairauslomalle.

Työttömän palkkaaminen
hyödyttää yhteiskuntaa

Vuorotteluvapaan toteutumisen edellytys on, että vuorottelijan sijaiseksi otetaan työtön. Asara-Laaksosen mukaan tämän takia vuorottelu voi olla yhteiskunnalle jopa kannattavaa.

Palkat ja työttömyyskorvaukset vaihtelevat, mutta on mahdollista, että yhteiskunta jopa säästää, kun työttömyyskorvauksen sijaan se voi maksaa selvästi pienempää vuorotteluvapaakorvausta. Alla olevasta taulukosta ilmenee, minkä suuruisia eri korvaukset olisivat.

Asara-Laaksonen huomauttaa, että valtion osuus korvauksesta on vain osa. Kustannuksiin osallistuvat myös työntekijät ja työnantajat työttömyyskassojen kautta.

Vuorotteluvapaasta voi koitua yhteiskunnalle muutakin hyötyä. Moni vuorottelija pyrkii kehittämään itseään ja opiskelemaan. On myös tavallista, että vapaalla hoidetaan vaikkapa omaisia, mikä voi tarkoittaa säästöjä toisaalla.