Varo tätä: Sata tonnia ja suu kiinni

Työntekijöistä hankkiudutaan suorien irtisanomisten sijaan yhä useammin eroon niin sanotuilla eropaketeilla. Yritys saattaa tarjota eropaketteja työntekijöilleen esimerkiksi yt-neuvottelujen yhteydessä. Eropaketissa työntekijälle maksetaan tietyn ajan palkka ja hän suostuu lähtemään töistä vapaaehtoisesti irtisanomisen sijaan.

Eropakettien yhteydessä voidaan maksaa jopa kahden vuoden palkkaa vastaava summa, jos työntekijä suostuu lähtemään vapaaehtoisesti.

– Meidän aloilla liikutaan noin 3–24 kuukauden palkan suuruisissa eropaketeissa. Keskimäärin eropaketti vastaa noin kuuden kuukauden palkkaa, korkeasti koulutettujen etujärjestön Akavan edunvalvontayksikön lakimies Minna Löfgren sanoo.

Löfgrenin mukaan eropakettien suuruus vaihtelee kovasti työntekijän palkan mukaan, mutta valtavat, kuusinumeroisetkaan paketit eivät ole ennenkuulumattomia.

– Jos puhutaan kahden vuoden erorahoista, niin lähdetään sieltä 100 000 euron hujakoilta ylöspäin.

Löfgren arvioi, että korkeakoulutettujen aloilla eropaketit ovat yleisempiä kuin muilla palkansaajilla. Syyksi hän sanoo sen, että akavalaisilla aloilla joutuu usein olemaan uudelleen samojen ihmisten kanssa tekemisissä, joten yhteistyötä häiritseviä riitoja on syytä välttää.

– Meidän jäsenistön työsuhteiden kohdalla tehdään mieluummin diili, hän sanoo.

Muillakin aloilla
suuria summia

Myös teknisillä aloilla korvaussummat vapaaehtoisesta työsuhteen päättämisestä voivat nousta korkeisiin lukuihin.

– Eropaketteja on hyvin vaihtelevasti, ja pakettien suuruus on yleensä noin 4–15 kuukauden palkkaa vastaava summa, Tekniikan akateemisten liiton TEK:n toiminnanjohtaja Heikki Kauppi kertoo.

Kauppi laskeskelee, että kun diplomi-insinöörin keskiansiot ovat noin 4 500 euroa kuukaudessa, kertyy vaikkapa 15 kuukauden palkoista jo noin 70 000 euron eropaketti.

– Yksittäisiä paketteja voi olla näiden rajojen ulkopuolellakin, mutta mitään maksimimäärää en osaa sanoa, hän sanoo.

Teollisuudessa, finanssisektorilla, palvelualalla, informaatioteknologiassa ja viestinnässä työskentelevien Ammattiliitto Prosta arvioidaan eropakettien olevan suurimmillaan hyvin merkittäviä heidänkin aloillaan.

– Ei ole tavatonta, että irtisanomisajan palkan päälle tarjotaan 6–12 kuukauden palkkaa vastaavaa erorahaa. Eli pisimmästä päästä ovat olleet tällaiset yhteensä 18 kuukauden eropaketit, Pron finanssisektorin johtaja Antti Hakala sanoo.

Kun keskiansiot ovat esimerkiksi finanssialalla 4 000 eurosta ylöspäin, on helposti laskettavissa eropakettien nousevan 50 000–100 000 euroon.

Paketti on yleensä sitä suurempi, mitä pidempi työura työntekijällä on yrityksessä takanaan.

– Pääsääntö on tietenkin, että mitä pidempi työura, sitä kovempi paketti, TEK:n Heikki Kauppi sanoo.

"Eropaketti voi olla
paha sudenkuoppa"

Vaikka summat ovat suuria ja yli vuoden palkan saaminen käteen ilman minkäänlaista työvelvoitetta voi kuulostaa mahtavalta, liittyy eropaketteihin paljon ongelmia. Kun työntekijä suostuu lähtemään työpaikastaan vapaaehtoisesti, hän samalla lupaa olla valittamatta lähdön taustalla olevista syistä – vaikka taustalla olisi laittomuuksiakin.

– Vaikka paljastuisi näyttöä siitä, että työntekijöiden vähennystarpeelle ei ollut mitään perusteita ja työsuhteen lopettaminen on siinä mielessä ollut täysin laiton, niin siitä huolimatta asiaan ei voi enää palata, jos eropaketti on tehty, Akavan Minna Löfgren sanoo.

Löfgrenin mukaan työnantaja ikään kuin ostaa eropaketilla itselleen rauhan.

– Ei tarvitse ajatella, että joutuu käräjöimään. Voi nukkua yönsä rauhassa, hän sanoo.

Samoilla linjoilla on TEK:n Heikki Kauppi. Hänen mukaansa mahdollisuutta neuvotteluihin tai muutoksen hakemiseen oikeusteitse ei enää ole, jos on tehnyt sopimuksen.

– Riitautusmahdollisuudet katoavat saman tien, vaikka jotain olisi jäänytkin hampaankoloon. Eropaketti on lopullinen ratkaisu, jonka jälkeen työnantajalla ei ole enää pelkoa oikeusjutuista, Kauppi sanoo.

Työntekijälle eropaketista voi koitua paljon muitakin haittoja kuin vain oikeustoimien mahdollisuuden poistuminen. Eropaketti voi vaikuttaa odottamattomalla tavalla työttömyysturvaan ja verotukseen, ja työttömyyskorvaukset voivat jäädä kokonaan saamatta. Eropaketin vastaanottaminen vaikuttaa myös ansiopäivärahan määrään.

– Huonoja puolia on valitettavasti tosi paljon, ja ne on pahoja sudenkuoppia. Ikäviä yllätyksiä ei aina pystytä ennustamaan, sillä säännökset ovat niin monimutkaisia, Akavan Löfgren sanoo.

TEK:n Kauppi kertoo, että jos työntekijä lähtee jatkokouluttamaan itseään eropaketin turvin ja sen jälkeen joutuu työttömäksi, voivat viranomaiset katsoa työttömän olleen viimeksi opiskelija eikä ansiosidonnaisen päivärahan piirissä. Näin myöskään työttömyyskorvaus ei olisi ansiosidonnaista.

Myös samaan yritykseen takaisin työllistyminen vaikeutuu eropaketin myötä, sillä yrityksen velvollisuudet heitetään roskakoppaan.

– Eropaketin jälkeen yrityksellä ei ole työntekijän suhteen takaisinotto- tai uudelleensijoitusvelvollisuutta, Kauppi sanoo.

"Suomessa on hirveän
helppo irtisanoa"

Eropakettien vaihtoehto on suorat irtisanomiset, joissa irtisanottavalle pitää lain mukaan korvata vain irtisanomisajan palkka. Verrattaessa Suomen irtisanomissuojaa muihin maihin asiantuntijat näkevät, että Suomessa ollaan paljon jäljessä muusta Euroopasta.

– Irtisanominen on Suomessa hirveän helppoa etenkin laman aikana, Akavan Minna Löfgren sanoo.

Löfgrenin muistuttaa, että irtisanomiselle on oltava lailliset perusteet. Ne ovat kuitenkin heppoisia, sillä työnantaja voi perustella potkuja epämääräisesti tuotannollis-taloudellisilla syillä. Löfgrenin mukaan tämä on kuitenkin parempi kuin valtavat lakisääteiset erokorvaukset.

– Olemme kokeneet, että tämä toimii keskimäärin paremmin, kuin että aina pääsisi eroon työntekijöistä kipurahaa maksamalla, hän sanoo.

Myös TEK:n Heikki Kaupin mukaan Suomessa on helpompi irtisanoa kuin monessa muussa maassa. Hänen mukaansa asiassa on toisaalta kääntöpuolensakin.

– Suurien irtisanomiskustannusten, esimerkiksi tällaisten korvausten, sanotaan korottavan myös töihin ottamisen kynnystä. On arvotuskysymys, kumpi on pitkän päälle parempi, hyvä irtisanomissuoja vai matalampi työhönottokynnys, Kauppi sanoo.

"Omin päin ei pidä
sopia mitään"

Kaikki kolme asiantuntijaa ovat yhtä mieltä siitä, että aina työnantajan tarjotessa eropakettia kannattaa harkita tarkkaan ja konsultoida lakimiestä.

– Oma elämäntilanne ja tulevaisuudennäkymät sanelevat, onko paketti kannattava vaihtoehto vai ei. Hirveän valitettavaa on, että joskus työntekijän tilannetta käytetään hyväksi ja hankitaan allekirjoitus eropakettiin pikavauhdilla. Sitten jälkikäteen siihen ei enää voi palata, Akavan Löfgren sanoo.

TEK:n Kaupin mukaan optimitilanne on, että vaihtaa suoraan työstä työhön, jolloin eropaketti on puhdasta voittoa. Kaikissa muissa tapauksissa tarkkaan miettiminen on tarpeen.

– Mitä epävarmemmalta työllistyminen näyttää, sitä enemmän pakettia kannattaa harkita. Antaisin kaikille sellaisen neuvon, että ottaa yhteyden lakimieheen paketin arvioinnin yhteydessä, hän sanoo.

Pro-ammattiliiton Antti Hakalan mukaan on myös hyvin tärkeää, että paketissa pidetään kiinni muutosturvasta. Tällä tarkoitetaan sitä, että työnantaja tukee työntekijän uudelleenkouluttautumista ja työnhakua.

– Omin päin ei kenenkään kannata lähteä mitään sopimaan, vaan pitää olla yhteydessä lakimieheen ja varmistaa paketin olevan asiallinen, Hakala sanoo.

Eropaketteja tulossa
yhä enemmän

Tämänhetkisten suhdannenäkymien mukaan Suomen talous on suuntaamassa kohti kovia aikoja ja talvella ollaan menossa jopa miinukselle. Akavan Minna Löfgrenin mukaan huonot näkymät lisäävät myös tarjottavien eropakettien määrää.

– Kyllä suhdanteet näkyvät selkeästi eropakettien määrässä. Aivan selkeästi taloustilanne vaikuttaa, ei siitä pääse mihinkään, Löfgren sanoo.

Hänen mukaansa eropakettien tarjoaminen ei myöskään jää matalasuhdanteeseen, vaan sitä jatketaan pidemmälle.

– Vaikka nousuun lähdettäisiinkin, niin vielä nousuaikanakin tehdään eropaketteja matalasuhdanteen "häntinä". Eropaketit ovat toimintakulttuuri, joka jää yritykseen.

Pro-ammattiliiton Antti Hakalan mukaan kaikki riippuu vähennystarpeesta.

– Pakettien määrä liittyy siihen, onko perusteita työvoiman vähentämiseen. Oman näkemykseni mukaan perusteita ei ole tulossa. Voi olla, että tulee hetkellinen taantuma, mutta ei pysyvä työvoimatarpeen lasku, hän sanoo.