Näissä töissä eivät potkut uhkaa

Oletko siivooja, hieroja, lääkäri, rakennusalan moniosaaja, putkimies, elintarviketeollisuuden palveluksessa tai kaupan myyjä? Muun muassa näillä aloilla saat luultavasti nukkua yösi rauhassa, sillä uusi mahdollinen taantuma ei näiden ammattilaisten kysyntää herkästi hetkauta.

– Epävarmuus on levinnyt, mutta osa-alue, missä työllisyys on koko ajan kasvanut on liike-elämää palveleva toiminta ja yhteiskunnalliset palvelut, neuvotteleva virkamies Pekka Tiainen työ- ja elinkeinoministeriöstä sanoo.

Liike-elämän palvelut tarkoittavat erilaista suunnittelua ja tiedon jalostamista, jakelua ja käyttöä. Yhteiskuntapalveluissa esimerkiksi terveys- ja kiinteistöpalvelujen kysyntä on lisääntynyt.

– Nämä ovat aloja, jotka eivät kovin paljon suhdannepudotuksessa notkahda ja heikkenevä kehitys alkaa niissä viiveellä. Kärjessä kulkevat muut ja vasta, jos tilanne jatkuu kauemmin huonona, se alkaa heijastua näille aloille.

Suomen työllisyystilanteen kehittymiseen vaikuttaa se, miten yritykset investoivat maailmalla. Mahdollinen taantuma näkyy ensin vientivetoisessa metalliteollisuudessa, josta se vähitellen valuu muille aloille.

Kaikki teollisuus ei ole kuitenkaan suhdanneherkkää. Jotkut teollisuuden alat ovat esimerkiksi hyvin erikoistuneita, jolloin ne eivät ole yhtä haavoittuvaisia. Suomen kaivosteollisuus ei Tiaisen mukaan myöskään kovin nopeasti lähde heivaamaan väkeä ulos, vaan luultavasti siirtää aluksi laajennuksia ja uusia avauksia.

"Syöminen ei ole
suhdanneherkkää"

Kotimarkkinoiden kysyntään pohjautuva teollisuus eli esimerkiksi elintarviketeollisuus on suhdanteista varsin riippumatonta.

– Aina syödään. Syöminen ei ole niin suhdanneherkkää, Tiainen sanoo.

Tämä tukee myös kaupan alaa, joka kuitenkin jonkin verran kärsii suhdannekuopasta. Myös ravintoloissa syöminen ja hotelleissa majoittuminen tuppaavat vähentymään. Ravintoloissa saatetaan toki edelleen käydä, mutta siellä kulutetaan vähemmän rahaa kuin noususuhdanteessa.

Rakennusalalla oli jokin aika sitten buumi, kun finanssikriisin aikana lykättyjä rakennustyötä tehtiin normaalin rakentamisen lisäksi. Työllisyys jatkuu rakentamisessa hyvänä niin kauan kuin keskeneräisiä kohteita rakennetaan.

Tiaisen mukaan rakennusalallakin moniosaajat, kuten esimerkiksi sekä muurarin että kirvesmiehen ammatin osaavat löytävät helposti töitä matalasuhdanteessakin. Sama pätee putkimiehiin.

– Aina rakennetaan ja remontoidaan. Rakennusala on suhdanneherkkää, mutta se ei ole Kiinaan katoava ala, Tiainen sanoo.

Työt, jotka voidaan
siirtää ulkomaille, siirretään

Elektroniikkateollisuudessa työllisyys väheni finanssikriisin jälkeen hyvin paljon, mutta nyt tilanne on pysynyt kuukausia vakaana. Tämä saattaa Tiaisen mukaan merkitä sitä, että ala ei ole enää yhtä herkkä reagoimaan suhdannevaihteluissa alaspäin.

Monet työt saattavat silti olla edelleen vaarassa, sillä esimerkiksi intialainen insinööri on halvempi kuin suomalainen.

Tutkimusjohtaja Mika Maliranta arvioi, että pitkällä aikavalillä työt, jotka voidaan tehdä halvemmalla muualla, siirtyvät muualle. Suomessa pysyvät puolestaan sellaiset työt, joissa vaaditaan henkilökohtaista kontaktia tai sijaintia Suomessa.

Maliranta puhuu polarisaatiosta eli siitä, että ääripäiden työpaikat lisääntyvät kehittyneissä maissa. Pienipalkkaisessa päässä ovat vaikkapa myyjät, siivoojat, kampaajat ja hierojat.

Korkeaa koulutusta ja osaamista vaativista töistä valoisa tulevaisuus on monissa johto- ja asiantuntijatehtävissä työskentelevillä, esimerkiksi lakimiehillä. Näissäkin ammateissa työn siirrettävyys on olennaista. Esimerkiksi ohjelmointipalveluita teetetään jo paljon esimerkiksi Intiassa. 

Julkinen sektori
on varsin turvattu

Vaikka julkista sektoria pyritään suitsimaan tuottavammaksi ja tehokkaammaksi, sekä Maliranta että Tiainen pitävät julkisen sektorin ammatteja keskimäärin turvattuina.

Muutokset ovat yleensä hitaita ja tehostaminen tapahtuu pääosin eläkkeelle jäämisten kautta eli varsinaisesti irtisanomisia tuskin laajassa mitassa nähdään.

Nuoria ei tosin julkiselle sektorille työllisty samassa mittakaavassa kuin aiemmin.

Hoiva-aloilla työt eivät ainakaan vähene, vaikka tehostamista sielläkin haetaan. Siitä pitää huolen väestön ikääntyminen.

Malirannan mukaan myös terveyspalveluita voidaan pienessä mittakaavassa ulkoistaa esimerkiksi niin, että erikoislääkärit ovat etäyhteyden päässä.

– Tai toisin päin eli potilaita menee vaikkapa Filippiineille hoidettavaksi. Suomalaisten likinäköisyysleikkauksia tehdään käsittääkseni jo paljon Virossa, Maliranta sanoo.