Kirjaudu ▼
 

Näissä töissä iskee stressi

Heini Karjanmaa
Näissä töissä iskee stressi
Stressi ei ole enää pitkään aikaan ollut vain uraohjusten etuoikeus, vaan se vaivaa nykyisin kaikenlaisten töiden tekijöitä. Joidenkin ammattien kuormittavuus ja stressi ovat kuitenkin muita rankempia. Katso mitkä ovat stressaavimmat ammatit ja mikä tekee työstä raskasta.
Elina Ranta
22.8.2011 06:01
123

Joka kolmas työntekijä kokee työnsä henkisesti raskaaksi ja puolet kärsii kiireestä. Työstressiongelmat ovat yleisiä erityisesti kunta-aloilla. Siellä työnsä henkisesti rasittavaksi kokee 71 prosenttia työntekijöistä.

Näin kertovat Työterveyslaitoksen Työ ja terveys -tutkimus ja kunta-alan työolobarometri. Kuntatyöllä on jo pitkään ollut huono maine. 

Kunnista puhuttaessa niiden taloustilanne vaikuttaa melko paljon siihen, millainen tilanne on työpaikalla, että onko esimerkiksi mahdollista palkata sijaista. Jos ei ole varaa, joudutaan ehkä tekemään ylitöitä tai lykkäämään töitä. Tällaisista tilanteista tulee aina häslinkiä, Kuntatyönantajien asiantuntija Bjarne Andersson kertoo.

”Yhteiskunnan likapyykki”
on raskasta

Kuntien sosiaali- ja terveysaloille hakeutuvat ihmiset, jotka haluvat tehdä töitä ihmisten kanssa. Se palkitsee, mutta myös stressaa eniten, jos työnantaja on alimitoittanut työresurssit.

Erityisesti sosiaalityöntekijät pitävät sairauslomia mielenterveyssyiden perusteella. Sosiaalialan töissä ristiriidat olivat yleistyneet kunta-alan selvityksessä.

Siellä joudut kantamaan ja prosessoimaan toisen ihmisen ongelmia. Kaikki yhteiskunnalliset vakavat ongelmat näkyvät sosiaalipuolella. Siellä pestään yhteiskunnallinen likapyykki, akateemisten alojen Akavan työelämätutkija Ulla Aitta sanoo.

Terveyskeskuksissa ja sairaaloissa saa ammatillista tukea työyhteisöltä, mutta esimerkiksi pienessä kunnassa joudut ehkä tekemään melkeinpä yksin esimerkiksi lapsen huostaanottopäätöksen. Kollegiaalista tukea on vähemmän. Sosiaalityössä tehdään päätöksiä, joilla on pitkäaikaisia seurausvaikutuksia perheille.

Työpaineet ajavat
etsimään syntipukkeja

Akavan Aitan mukaan työstressi kasvaa työyhteisöissä, joissa on kiusaamista.

Esimerkiksi opettajakunnassa ja kouluissa koetaan, että vanhemmat ovat yhä suurempi taakka työssä. Jos ei työn tuomaa henkistä kuormitusta pysty itse prosessoimaan tai työn ohjauksen mekanismeja ei ole, saattaa ilmetä kiusaamista tai syntipukkien etsimistä.

Tätä on seurakunnissa, kouluissa ja myös sosiaali- ja terveysaloilla.

Aitan mukaan oikeuslaitosten henkilökunta, tuomarit, juristit ja muut lainopillisen työn tekijät ovat myös henkisesti kovilla. He olivat kärjessä myös Työterveyslaitoksen sairauspäivärahatilastossa, vaikka tilasto mielenterveyssyiden takia poissaolevista ei suoraan kerro työstressistä.

Oikeuslaitoksessa työruuhka ja pitkät työpäivät näkyvät. On yleistä, että työviikko venyy yli 45 tuntiin, mikä kansainvälisissä tutkimuksissa alkaa vaikuttaa jo haitallisesti. Varmasti asianajotoimistoissakin tehdään pitkiä päiviä. Tilanne on silti vähän toisenlainen, koska siellä ollaan usein osakkaina tai yrittäjinä.

Seurakunnissa uupumusta
ja kiusaamista

Jos työntekijälla on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa työaikoihin, möys riski joutua työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveyssyistä pienenee.

Seurakuntien työntekijät ovat juristejakin useammin sairauslomilla. Akavan Aitan mukaan kirkon työntekijöiden työaikojen venyminen stressaa.

Uskonnollinen työ on suljettu työaikalainsäädännön ulkopuolelle. Ainoastaan kaksi vapaapäivää viikossa on säädetty pakolliseksi, mutta viikonlopputyöt ja äkilliset kriisityöt venyttävät työaikaa. Hekin tekevät työtä ihmisten parissa ja raskaiden asioiden kanssa.

Epävarmuus rassaa
SAK:laisia

Työn henkinen kuormittavuus on levinnyt aloille, joita perinteisesti pidetään vain fyysisesti raskaina. Yhä useammissa rakennusalan ammateissa työ vie voimat, mutta stressaa myös henkisesti. Rakennusalalla masennus on nykyään yleinen työkyvyttömyyssyy.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Aikaisemmin ajateltiin, että henkinen kuormittavuus on enemmänkin toimihenkilöpuolella. Fyysinen kuormittuvuus ei ole kadonnut minnekään, mutta nyt työn sisältö on muuttunut sellaiseksi, että pahoinvointi on levinnyt esimerkiksi rakennusalalle, palkansaajien keskusjärjestön SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila sanoo.

Antilan mukaan monissa rakennusalan perinteisissä ammateissa hektisyys lisääntyy. Työn laatuun ja organisointiin ei voi vaikuttaa.

Työn kuormittavuus liittyy kaikille aloille, joilla ammatti-identiteetti on rapautumassa.

Leimallisin piirre SAK:laisessa jäsenkunnassa on Antilan mukaan epävarmuus ja huoli työpaikasta.

Puheet tuotannon siirron mahdollisuudesta lietsovat tarpeettomastikin tätä epävarmuutta. Sitä voitaisiin järkevästi hoitaa: työpaikkademokratiaa ja tiedonkulkua. Vaikka paineet ja uhkat pysyisivätkin, asioiden salailu on pahinta. Odotat, että koska nalli napsahtaa – sehän on vanha kiinalainen kiduskeino. 

Ihmiset, jotka tekevät työtä, jossa ei ole mahdollisuus kehittyä, joihin ei investoida, eikä työtä monipuolisteta eli heidän työmarkkina-arvoaan ei pidetä yllä, kokevat uhkaa ja ovat pudokkaita. He haluaisivat usein kunniallisen tavan päästä pois työmarkkinoilta ennen putoamista. Näitä löytyy kaikista ammattiryhmistä.

Myös yrittäjät kärsivät tuoreen selvityksen mukaan stressistä. Se johtuu ylipitkistä työpäivistä, joista palautumiseen ei käytetä tarpeeksi aikaa.

Pankeissa kiire
vaivaa työntekijöitä

Työ ja terveys -tutkimuksen perusteella rakennusalalla voitiin vielä henkisesti muita aloja paremmin. Rakennus- ja korjausalalla työtä piti melko rasittavana 14 prosenttia, hyvin rasittavana vain kaksi prosenttia vastanneista.

Hyvin rasittavaksi työnsä kokeneita oli eniten erityisasiantuntijoissa. Johtajat, eri alojen asiantuntijat ja myyntityöläiset kärsivät eniten kiireestä. Myös pankki- ja vakuutuspuolen töissä kärsittiin stressistä, ja erityisesti kiireestä muita aloja enemmän.

– Toimihenkilöunionin jäsenkunnan esimiesasemissa työviikot ovat ihan tyypillisesti yli 40 tuntia, ja palautuminen jää vähille. Helposti työaika lipsuu muillakin, Toimihenkilöunionin Pron tutkija Otto Kanervo kertoo.

Mitoitus on ongelma monilla. Ict- ja viestintäalalla on työssäjaksamisongelmia eniten. Työtahti saattaa olla kovaa, jopa pakonomaista, eikä ole mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhönsä. Sitä kautta voi koko työyhteisö alkaa oireilla.

Työterveyslaitoksen tutkija Timo Kauppinen muistuttaa, että kiirettä ja rasitusta helpottavat monissa työtehtävissä, kuten esimerkiksi johtajilla, hyvät vaikutusmahdollisuudet omaan työhön. Positiivista stressiä ja työn imua on monissa ammateissa, esimerkiksi yrittäjillä.

Kaikkiaan kyse on melkoisen mutkikkaasta asiasta. Työpaikkakohtaisilla olosuhteilla on paljon vaikutusta siihen, miten työssä jaksetaan.

Copyright Creative Commons Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy

Kommentit (123)


Anonyymi
Suomessa 700.000 virkamiestä. Joku on maininnut tästä kestävyysvajeesta joskus. Puolet pitäisi vähentää. Mahtaa stressata...


Jäisi lakisääteiset tehtävät hoitamatta - jos tätä halutaan, niin lakeja pitää muuttaa, silloin tilanne ei ole laiton.

Säästöä syntyy...tosin verot eivät putoa mihinkään.
Nimetön 22.8.2011 11:08

Anonyymi
mitäs jos vaikka sota-aikana kaikki olisivat menneet yhtäaikaa lounaalle, jättäneet rintamalinjat tyhjilleen?

Toimisiko asia noin?

Tuossa ei ole kysymys liian vähästä väestä vaan...

Saat kolme pistettä oikeasta vastauksesta, yhden suuntaa antavasta. Jne.
Oletko kuitti vai tupla?
hnde 22.8.2011 11:11

Anonyymi
Kannattaa polkea jo maassa olevaa, puukottaa selin olevaa, hyökätä puolustuskyvyttömän kimppuun, nöyryyttää ja pilkata heikommassa asemassa olevia ja "ottaa nirri pois" jo henkihieverissä olevalta.
Suomalaisen työelämä 22.8.2011 11:30

Anonyymi
Stressiä lisää työpaikkakiusaaminen ja eritoten sanottujen sanojen vääristäminen. Kun ollaan kuultu joltain jotain niin se juttu vääntyy kuin korkkiruuvi käännettäessä ja soppa on valmis. Johan lasten piirretyissäkin sanotaan "Elä levitä huhuja!" Mutta kun jotkunt on jääneet sinne peruskoulu asteelle ja keräävät vielä koaliitioita taakseen jonkun pieksemiseksi henkisesti. Todella typerää aikuisen ihmisen käytöstä! Monkeys are still in a tree!
Geton 22.8.2011 11:35

Anonyymi
Tuota tuota, jäiköhän tässä nyt enään mikään ala mainitsematta jossa ei olisi stressiä ja "pahoinvointia"??
Lahden takaa 22.8.2011 11:37

Anonyymi
" Työstressiongelmat ovat yleisiä erityisesti kunta-aloilla. Siellä työnsä henkisesti rasittavaksi kokee 71 prosenttia työntekijöistä. "
.
.
- Merkitsee vain sitä, että erittäin suurella (valta?-)osalla näistä työntekijöistä ei ole riittävästi töitä, eikä mielekästä työtä.

- Jos ihminen stressaantuu siitä että hänen on "yksin tehtävä päätös joka vaikuttaa", niin silloinhan on parempi että siirtyy muihin tehtäviin. Jos kasetti ei kestä, ja sipulissa alkaa viirata niin Siwan kanssalle tai siivoamaan. Varmaan kivempaa.

- Tarkkaan ottaaen esim. sosiaalipuolelle pitäisi palkata jämeriä miehiä yli puolet porukasta, ja eläkkeellä olevat armeijan kapiaiset päällysmiehiksi. Vois loppua se turhan ruikuttaminen.
Nimetön 22.8.2011 11:47

Anonyymi
Kunta-alalla pisimmät lomat,lyhimmät työpäivät,
säännölliset vapaat,ei vuorotyötä, mutta eniten
saikkupäiviä (myös ns. pitämättömiä saikkupäiviä)
ja tietysti laiskin työtahti (useilla tt-ryhmillä).
Mistähän ihmeestä löytyy todelliset stressin syyt.
Veikkaan: ns. korkeasti koulutetut naiset,joilla
koulutuksen taso ylittää henkiset kyvyt ja yli-
päätään paineensietokyky on huono. Ja heitä varten
vaaditaan ns. kiintiöpaikkoja esimies- ja johto-
portaaseen.
Kun kyvyt eivät riitä, syntyy paineita.
tosiasiat esiin 22.8.2011 11:55

Anonyymi
Yhteikuntien epävarmuus ja yltiömäiset
vaatimukset ihan jo tavallista elämää haluaville
ihmisille, kaatavat sekä turhauttavat meidät.
Esim. kierättämisen kanssa olevien ihmisten
duunia pidetään arvottomana ympäristöt ovat
likaisia eikä niiden työtilojen terveyteen
sijoiteta rahaa eikä tutkimusta, vaikka
siellä sitä olisi suurien massojen duunit ja tulevaisuus. Peruskoulutusta nyt vaan kierrätämiseen, koska alan arvostuksen nousu on isänmaallista työtä ja toimintaa näille ihmisilä on ideologia .
kierrätetty puhdas t 22.8.2011 11:56

Anonyymi
Tyypillisiä naisvaltaisten työpaikkojen ongelmia.

Naiset kuuluvat suorittavaan portaaseen, miehet tekemään päätökset ja ottamaan vastuu jos ja kun naiset eivät siihen kykene.

Naisia toimivat epäloogisesti, tunteiden perusteella, ja heitä on helppo vetää nenästä, uhkailla ja kiristää. He asettavat "asiakkaan" edun painetilanteessa tai huiputettuna yhteiskunnan ja veronmaksajan edun edelle. Sosiaalihuollossahan on sikäki kiva kun saa jakaa pois toisten rahaa, ilman henkilökohtaista vastuuta.

Totta kai se voi vähän "harmittaa", kun asiakkaat alkaa käydä yhä röyhkeämmiksi, aggressiivisemmiksi ja ahneemmiksi, ja vaativat rahoja, lisätukia ja harkinnanvaraisia avustuksia huutamalla, pöytiä hakkaamalla, turpaan lyömällä ja uhkaamalla kostolla.

Sosiopaattisektorilla ei kuitenkaan ole riittävää selkärankaa eikä edes sisäistä moraalia kieltäytyä näistä äänekkäimpien vaatijoiden vaatimuksista. Rahat annetaan raukkamaisesti ja peloteltuina tälle työikäiselle mutta työhaluttomalla rähjäväestölle.

Näin systeemi vie itse resurssit ja rahat vanhusten, vammaisten, sairaisen, lasten ja nuorten tarpeista ja suista, vaikka sosiaalisektorin pitää nimenomaan pitää huolta heikoimmista, ei tappelukykyisimmistä.

Tämmöisen ilmaisen jakorahajärjestelmän olette kuitenkin luoneet loisia ja yhteiskunnan pohjasakkaa varten. Nautiskelkaa niin kauan kuin tätä kestää.

Maailmanlaithan tulevat kuitenkin kohta voimaan, kun sosialistihallitukset kaatuvat hallitsemiensa maiden valtiokonkursseihin. Toivottavasti silloin viimeinkin päästään siihen malliin käsiksi, jossa aikuisen työikäisen väestön on syytä elättää työllään itse itsensä ja perheensä.

Ja Saksan mallin mukaan sosiaalitoimistokin voisi olla auki vain kolmena päivänäviikossa klo 10-14.
Nimetön 22.8.2011 11:59

Anonyymi
Voi,voi,voivoivoivoi
Mistäköhän se johtuu että työuupumus, työpaikkakiusaaminen, seksuaalin häirintä ja stressi ovat aina julkisen sektorin vitsaus.

Voisiko se johtua, siitä että näillä ihmisillä on liikaa aikaa keskustella ja setviä omia ja toisten tuntemuksia ja ihmissuhteita työpaikoilla?

Minä ehdotan, että leikkaamme julkisen sektorin 686 000 palkkaa saavan vuoden 2007 tasolle.
Tuolloin meillä oli 677 000 henkilöä.
Samalla veronmaksajilla olisi mahdollisuus säästää 3,3 miljrdia palkkakuluja.
Nimetön 22.8.2011 12:00
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Asiakastieto

Yhteistyössä

Teetkö ostoksia ulkomaalaisista verkkokaupoista?