Näissä töissä iskee stressi

Joka kolmas työntekijä kokee työnsä henkisesti raskaaksi ja puolet kärsii kiireestä. Työstressiongelmat ovat yleisiä erityisesti kunta-aloilla. Siellä työnsä henkisesti rasittavaksi kokee 71 prosenttia työntekijöistä.

Näin kertovat Työterveyslaitoksen Työ ja terveys -tutkimus ja kunta-alan työolobarometri. Kuntatyöllä on jo pitkään ollut huono maine. 

– Kunnista puhuttaessa niiden taloustilanne vaikuttaa melko paljon siihen, millainen tilanne on työpaikalla, että onko esimerkiksi mahdollista palkata sijaista. Jos ei ole varaa, joudutaan ehkä tekemään ylitöitä tai lykkäämään töitä. Tällaisista tilanteista tulee aina häslinkiä, Kuntatyönantajien asiantuntija Bjarne Andersson kertoo.

”Yhteiskunnan likapyykki”
on raskasta

Kuntien sosiaali- ja terveysaloille hakeutuvat ihmiset, jotka haluvat tehdä töitä ihmisten kanssa. Se palkitsee, mutta myös stressaa eniten, jos työnantaja on alimitoittanut työresurssit.

Erityisesti sosiaalityöntekijät pitävät sairauslomia mielenterveyssyiden perusteella. Sosiaalialan töissä ristiriidat olivat yleistyneet kunta-alan selvityksessä.

– Siellä joudut kantamaan ja prosessoimaan toisen ihmisen ongelmia. Kaikki yhteiskunnalliset vakavat ongelmat näkyvät sosiaalipuolella. Siellä pestään yhteiskunnallinen likapyykki, akateemisten alojen Akavan työelämätutkija Ulla Aitta sanoo.

– Terveyskeskuksissa ja sairaaloissa saa ammatillista tukea työyhteisöltä, mutta esimerkiksi pienessä kunnassa joudut ehkä tekemään melkeinpä yksin esimerkiksi lapsen huostaanottopäätöksen. Kollegiaalista tukea on vähemmän. Sosiaalityössä tehdään päätöksiä, joilla on pitkäaikaisia seurausvaikutuksia perheille.

Työpaineet ajavat
etsimään syntipukkeja

Akavan Aitan mukaan työstressi kasvaa työyhteisöissä, joissa on kiusaamista.

– Esimerkiksi opettajakunnassa ja kouluissa koetaan, että vanhemmat ovat yhä suurempi taakka työssä. Jos ei työn tuomaa henkistä kuormitusta pysty itse prosessoimaan tai työn ohjauksen mekanismeja ei ole, saattaa ilmetä kiusaamista tai syntipukkien etsimistä.

Tätä on seurakunnissa, kouluissa ja myös sosiaali- ja terveysaloilla.

Aitan mukaan oikeuslaitosten henkilökunta, tuomarit, juristit ja muut lainopillisen työn tekijät ovat myös henkisesti kovilla. He olivat kärjessä myös Työterveyslaitoksen sairauspäivärahatilastossa, vaikka tilasto mielenterveyssyiden takia poissaolevista ei suoraan kerro työstressistä.

– Oikeuslaitoksessa työruuhka ja pitkät työpäivät näkyvät. On yleistä, että työviikko venyy yli 45 tuntiin, mikä kansainvälisissä tutkimuksissa alkaa vaikuttaa jo haitallisesti. Varmasti asianajotoimistoissakin tehdään pitkiä päiviä. Tilanne on silti vähän toisenlainen, koska siellä ollaan usein osakkaina tai yrittäjinä.

Seurakunnissa uupumusta
ja kiusaamista

Jos työntekijälla on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa työaikoihin, möys riski joutua työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveyssyistä pienenee.

Seurakuntien työntekijät ovat juristejakin useammin sairauslomilla. Akavan Aitan mukaan kirkon työntekijöiden työaikojen venyminen stressaa.

– Uskonnollinen työ on suljettu työaikalainsäädännön ulkopuolelle. Ainoastaan kaksi vapaapäivää viikossa on säädetty pakolliseksi, mutta viikonlopputyöt ja äkilliset kriisityöt venyttävät työaikaa. Hekin tekevät työtä ihmisten parissa ja raskaiden asioiden kanssa.

Epävarmuus rassaa
SAK:laisia

Työn henkinen kuormittavuus on levinnyt aloille, joita perinteisesti pidetään vain fyysisesti raskaina. Yhä useammissa rakennusalan ammateissa työ vie voimat, mutta stressaa myös henkisesti. Rakennusalalla masennus on nykyään yleinen työkyvyttömyyssyy.

– Aikaisemmin ajateltiin, että henkinen kuormittavuus on enemmänkin toimihenkilöpuolella. Fyysinen kuormittuvuus ei ole kadonnut minnekään, mutta nyt työn sisältö on muuttunut sellaiseksi, että pahoinvointi on levinnyt esimerkiksi rakennusalalle, palkansaajien keskusjärjestön SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila sanoo.

Antilan mukaan monissa rakennusalan perinteisissä ammateissa hektisyys lisääntyy. Työn laatuun ja organisointiin ei voi vaikuttaa.

– Työn kuormittavuus liittyy kaikille aloille, joilla ammatti-identiteetti on rapautumassa.

Leimallisin piirre SAK:laisessa jäsenkunnassa on Antilan mukaan epävarmuus ja huoli työpaikasta.

– Puheet tuotannon siirron mahdollisuudesta lietsovat tarpeettomastikin tätä epävarmuutta. Sitä voitaisiin järkevästi hoitaa: työpaikkademokratiaa ja tiedonkulkua. Vaikka paineet ja uhkat pysyisivätkin, asioiden salailu on pahinta. Odotat, että koska nalli napsahtaa – sehän on vanha kiinalainen kiduskeino. 

– Ihmiset, jotka tekevät työtä, jossa ei ole mahdollisuus kehittyä, joihin ei investoida, eikä työtä monipuolisteta eli heidän työmarkkina-arvoaan ei pidetä yllä, kokevat uhkaa ja ovat pudokkaita. He haluaisivat usein kunniallisen tavan päästä pois työmarkkinoilta ennen putoamista. Näitä löytyy kaikista ammattiryhmistä.

Myös yrittäjät kärsivät tuoreen selvityksen mukaan stressistä. Se johtuu ylipitkistä työpäivistä, joista palautumiseen ei käytetä tarpeeksi aikaa.

Pankeissa kiire
vaivaa työntekijöitä

Työ ja terveys -tutkimuksen perusteella rakennusalalla voitiin vielä henkisesti muita aloja paremmin. Rakennus- ja korjausalalla työtä piti melko rasittavana 14 prosenttia, hyvin rasittavana vain kaksi prosenttia vastanneista.

Hyvin rasittavaksi työnsä kokeneita oli eniten erityisasiantuntijoissa. Johtajat, eri alojen asiantuntijat ja myyntityöläiset kärsivät eniten kiireestä. Myös pankki- ja vakuutuspuolen töissä kärsittiin stressistä, ja erityisesti kiireestä muita aloja enemmän.

– Toimihenkilöunionin jäsenkunnan esimiesasemissa työviikot ovat ihan tyypillisesti yli 40 tuntia, ja palautuminen jää vähille. Helposti työaika lipsuu muillakin, Toimihenkilöunionin Pron tutkija Otto Kanervo kertoo.

– Mitoitus on ongelma monilla. Ict- ja viestintäalalla on työssäjaksamisongelmia eniten. Työtahti saattaa olla kovaa, jopa pakonomaista, eikä ole mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhönsä. Sitä kautta voi koko työyhteisö alkaa oireilla.

Työterveyslaitoksen tutkija Timo Kauppinen muistuttaa, että kiirettä ja rasitusta helpottavat monissa työtehtävissä, kuten esimerkiksi johtajilla, hyvät vaikutusmahdollisuudet omaan työhön. Positiivista stressiä ja työn imua on monissa ammateissa, esimerkiksi yrittäjillä.

– Kaikkiaan kyse on melkoisen mutkikkaasta asiasta. Työpaikkakohtaisilla olosuhteilla on paljon vaikutusta siihen, miten työssä jaksetaan.