Näinkin pärjää: "Äiti antaa ruokaa, faija fyrkkaa"
Heini Karjanmaa
Kymmenet tuhannet nuoret miehet ovat päättäneet haistattaa pitkät koko systeemille. He eivät mene opiskelemaan eivätkä töihin. He eivät kuitenkaan ole syrjäytyneitä, vaan lahjakkaita ja hyvällä itsetunnolla varustettuja. Kun äiti antaa ruokaa ja faija fyrkkaa, niin kyllähän niinkin pärjää, arvioi asiantuntija. – Meillä ei nousta barrikadeille. Ehkä tämä on tapa prostetoida työelämää vastaan, hän sanoo.
Nuorten miesten syrjäytyminen huolestuttaa laajalti. Kasvanut nuorisotyöttömyys koettelee erityisesti poikia. Työttömiksi rekisteröityneiden lisäksi kokonaan yhteiskunnan ulkopuolella arvioidaan olevan kymmeniä tuhansia nuoria miehiä.
Järjestelmästä kadonneilla 15–29-vuotiailla nuorilla ei ole työ- tai koulutuspaikkaa, eivätkä he nosta työttömyystukea. Syyt ulkopuolelle jäämiseen ovat moninaisia. Kaikki tästä porukasta eivät ole syrjäytyneitä, vaan he ovat valinneet toisenlaisen polun itselleen.
Työurien pidentämisen asiantuntija, professori Juhani Ilmarinen arvioi tällaisia nuoria miehiä olevan noin 10 000.
– He ovat lahjakasta ainesta, jolla on kova itsetunto. He tiedostavat uivansa vastavirtaan kieltäytymällä hyppäämästä siihen oravanpyörään, jota heiltä odotetaan. Luottamus omiin kykyihin on kuitenkin niin kova, että he uskovat tulevansa löytämään jotain.
Liikaa
vaihtoehtoja
Valinnanvapaus pistää poikien päät pyörälle, uskoo nuoria tutkinut tohtori Matilda Wrede-Jäntti. Nuoret tekevät valintojaan sen mukaan, mikä tuntuu hauskalta, mikä olisi kivaa. Jos äiti käy kaupassa, laittaa ruoan ja pesee pyykit, eikä kukaan vaadi mitään, suorittaminen ei välttämättä näyttäydy pakollisena.
– Parikymppisenä kaverien kanssa oleilu ja uusien skeittitemppujen opettelu tuntuu hyvältä. Kaikki nuoret eivät ehkä ajattele niin pitkäjänteisesti, että miltä elämän mahdollisuudet näyttäytyvät vaikka kolmekymppisenä, jos ei ole mitään koulutusta tai työkokemusta, Wrede-Jäntti pohtii.
Miesasiamies, kirjailija Henry Laasanen tuo myös esille valinnanvapauden nuorten miesten hämmennyksen aiheuttajana.
– Aikaisemmin mahdollisia polkuja oli niin paljon vähemmän. Miehen odotettiin menevän töihin, hankkivan vaimon ja perustavan perheen. Liberaali rooleista vapautuminen on tuonut mukanaan idean siitä, että jokainen voi olla mitä haluaa.
– Kaikki pojat eivät halua kasvaa aikuisiksi, vaan sallivuuden keskellä tekevät mitä huvittaa – pelaavat tietokoneella, katsovat pornoa, välttelevät vastuuta.
Monelle ulkopuolelle jättäytyneelle nuorelle miehelle peruskoulusta on jäänyt huonot muistot, minkä vuoksi jatkokoulutukseen ei hakeuduta tai tutkinto jää kesken.
– Koulutusjärjestelmämme on rakennettu enemmän tyttöjen oppimismallien mukaan. Pojille se aiheuttaa huonoja kokemuksia ja epäonnistumisen tunnetta. Eteenpäin hakeutuminen edellyttää usein pääsykokeita tai jotain muuta vastaavaa menettelyä, joka ei myöskään sovi näille pojille. Näin tie eteenpäin katkeaa, Ilmarinen arvioi.
– Monille voi jäädä sellainen tunne, että oli jotenkin vääränlainen oppija, ei kelvannut. Yleinen ajattelutapa kuitenkin on, että peruskoulusta vasta kaikki alkaa, koulutus rakentuu siihen päälle. Tämän vuoksi vastenmielisyys koulunpenkillä istumiseen voi rajoittaa hirveästi niitä vaihtoehtoja, mitä nuorella on, Wrede-Jäntti pahoittelee.
Hiljaista
protestointia
Työelämään astuminen ilman koulutusta on haastavaa. Lahjakkaat nuoret miehet voivat haaveilla työpaikasta, mutta hanttihommat eivät välttämättä kiinnosta. Mukavammat ajanvietteet kutsuvat.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
Miten nämä pojat järjestävät toimeentulonsa?
– Arvauksia voi esittää. Monelle varmaan äiti antaa ruokaa ja isä fyrkkaa. Jotkut pääsevät hyviin ansioihin nettipokerilla. Osa tekee töitä pimeästi. Tie voi viedä myös lain väärälle puolelle, kun keksitään muita rahan ansaitsemiskeinoja, Ilmarinen luettelee.
Hanna-Mari Manninen nuorisojärjestö Allianssista uskoo rakenteiden ulkopuolelle jättäytymisen olevan merkki jonkinlaisesta turhautumisesta.
– Ehkä omat vaikutusmahdollisuudet järjestelmän sisällä koetaan kovin pieniksi. Myös työelämä saattaa pelottaa. Tilastot kertovat karua kieltään, kun esimerkiksi alle 35-vuotiaiden masennuksesta johtuvat työkyvyttömyyseläkkeet ovat kasvaneet.
Protestista puhuu Ilmarinenkin.
– Ehkä tällainen hiljainen ulkopuolelle jättäytyminen on suomalainen tapa protestoida edessä häämöttävää työelämää vastaan. Meillä pojat eivät nouse barrikadeille niin kuin Pohjois-Afrikassa, vaan täällä ohjat otetaan omiin käsiin kieltäytymällä toimimasta odotusten mukaan.
