Mehut pihalle! Ovatko nämä pahimmat työvuorot?
Heini Karjanmaa
Neljä vapaapäivää kolmessa viikossa, yksi vapaa viikonloppu 11 viikossa. Onko tämä vuorotyötä pahimmillaan? Vai miltä kuulostaa kolme työvuoroa putkeen? Tai viisi yövuoroa peräkkäin? Työntekijä joutuu venymään entistä rankempiin vuoroihin. Mutta kestääkö terveys, kun elämästä tulee pelkkää vuorobingoa? Vuorotyö lisää monien sairauksien riskiä, vaikka haitat olisi helppo välttää. Auttaisiko Ruotsin pyykkitupamalli?
Miltä kuulostaisi yksi kokonaan vapaa viikonloppu yhdessätoista viikossa? Tällaisia työjaksoja on viime viikolla ulosmarssin järjestäneillä veturimiehellä.
Kolmen viikon jaksossa heillä voi olla vain neljä kokonaista vapaapäivää, ja nekin arkena. Unet jäävät lyhyiksi, kun öitä vietetään lepomajoissa kaukana kotoa.
Rekkakuskit puolestaan tekevät työtä usein yli 13 tunnin vuoroissa, pääosin öisin.
Sairaankuljettajat saattavat tehdä käytännössä kolme työvuoroa putkeen. Näin käy, jos varsinaisten vuorojen väliselle varallaoloajalle tulee hälytyksiä.
Vapaat menevät
nukkuessa
Harvemmilta vaaditaan samanlaista joustavuutta, mutta vaihtelevat työvuorot sanelevat joka viidennen työssäkäyvän suomalaisen elämää. Vuorotyöllä on myös suoria vaikutuksia terveyteen.
Työterveyslaitoksen osaamiskeskuksen johtaja Mikko Härmän mukaan vuorotyö lisää sydän- ja verisuonisairauksien, rintasyövän, kakkostyypin diabeteksen ja ylipainon riskiä.
Härmän mukaan ongelmallisia ovat erityisesti mallit, joissa tehdään monta yövuoroa putkeen. Kun monta perättäistä yötä menee töissä, unen määrä ja laatu kärsivät.
SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila on sama mieltä.
– Harva osaa ja pystyy päivällä nukkumaan hyvää unta, ja väsymys kumuloituu. Kun vapaa alkaa, ihminen on niin kuitti, että vapaa-ajan alkupäivät menevät toipuessa, Antila sanoo.
– Paperilla viisi vapaata näyttää paljolta, mutta ei se ole, jos ensimmäiset menevät nukkuessa.
Neljän ja viiden yövuoron putket ovat kuitenkin tyypillisiä esimerkiksi elintarvike-, paperi- ja metalliteollisuudessa.
– Kyllä se vetäisee äijästä kuin äijästä mehut pihalle. Nuorempana tultiin suoraan naisista aamulla töihin eikä oltu moksiskaan, mutta ei nykyään, sanoo Ruukin Pulkkilan tehtaan pääluottamusmies
Asko Paakki.
– Työntekijöiden keski-ikä on lähelle 50 vuotta. Hirveän moni sanoo nyt, että ei jaksa, kun ei saa nukuttua päivällä.
Suomi laahaa
jäljessä
Vuorotyön haittoja voidaan minimoida järjestämällä vuorot niin, että ne mukailevat ihmisen luontaista vuorokausirytmiä: yövuoroa seuraa aamuvuoro ja aamuvuoroa iltavuoro.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇
∇ Artikkeli jatkuu ∇
– Vastapäivään on luonnottomampi kehityskulku. Se on sama kuin lentää lännestä itään. Kun yö jää välistä, olet tokkurassa monta päivää, Antila kuvaa.
Vuorojen ennustettavuus vaikuttaa voimakkaasti työnteon mielekkyyteen. Jos seuraavan viikon työvuorot saa tietää vasta perjantaina, omien menojen suunnitteleminen on mahdotonta.
– Se on sellaista vuorobingoa. Sekoilua, jossa ihminen on kuin ajopuu, joka ei voi vaikuttaa omaan elämäänsä, Antila sanoo.
Työntekijöiden hyvinvointia lisäisi myös heidän omien toiveidensa huomioiminen.
Antilan mukaan esimerkiksi Ruotsissa on yleistynyt niin kutsuttu pyykkitupamalli, jossa työntekijät voivat varata itselleen sopivia vuoroja tiettyjen pelisääntöjen ja oman unirytminsä mukaan.
– Suomi on työaikajoustavuuden kärkimaita EU:ssa, mutta meillä joustetaan pääasiassa työnantajalähtöisesti, Antila toteaa.
