Heidät revitään käsistä: Tulkaa töihin!

Suhdanteiden elvyttyä insinöörit ja diplomi-insinöörit voivat huoletta tuulettaa. Teknologiateollisuus ry:n teettämän kyselyn mukaan tietotekniikka-alalla on valoisat tulevaisuudennäkymät alan osaajien vinkkelistä katsottuna.

Osaaville insinööreille, diplomi-insinööreille ja kauppatieteiden maistereille on mukavasti töitä tiedossa myös kone- ja metallituoteteollisuudessa tutkimus- ja tuotekehittelyssä sekä myynti- ja markkinointipuolella. Eri alojen insinöörejä ja diplomi-insinöörejä tarvitaan myös suunnittelu- ja konsultointityöhön.

– Kyse on uusista tämän päivän tarpeisiin syntyvistä työpaikoista eikä yksistään eläköitymisen takia avautuvista työpaikoista, kertoo asiantuntija Minna Jokinen Teknologiateollisuudesta.

Kysyntää on,
päteviä tekijöitä ei

Avoimet työpaikat ja hakijat eivät aina kohtaa, sanoo neuvotteleva virkamies Pekka Tiainen työ- ja elinkeinoministeriöstä.

– Vaikka palkkaaminen on lisääntynyt, ei kaikkia paikkoja saada täytettyä, koska erikoisalojen tekijöitä ei tunnu löytyvän.

Ohjelmisto-osaajille, kuten tietokoneohjelmien ja käyttöliittymien testaajille riittää töitä. Myös pätevät tietokantaosaajat työllistyvät. Tietokantaosaaja muun muassa päivystää ja ylläpitää erilaisten tietovarastojen, esimerkiksi luottotietokantojen, toimintaa ja toimivuutta.

Minna Jokisen mukaan tietotekniikka-alan osaajia tarvitaan laajasti eri tehtäviin: suunnittelu- ja kehitystehtävissä teknisen arkkitehdin tehtäviin, projektipäälliköiksi ja ohjelmoijiksi. Peliala on hyvä esimerkki, jossa ammattilaisia tarvitaan kipeästi.

Näihin ammatteihin valmistuu esimerkiksi yliopistoista tietojenkäsittelytieteen laitoksilta tai tekniikan alan yliopistoissa. Ammattikorkeakoulusta alalle valmistuu tietojenkäsittelytiedettä opiskelleita tradenomeja ja tekniikan alan insinöörejä.

Halutaan palvelukseen
hyvä hitsari

Jos opintojen jälkeinen elämä näyttää ruusuiselta osalle korkeakouluopiskelijoista, ei ammattikoulusta valmistuvilla mene juurikaan sen huonommin – nimenomaan kone- ja metallituoteteollisuuden sekä metallien jalostajien tuotannon puolella.

Työtä on tarjolla hitsaajille, koneistajille, sorvaajille, koneasentajille ja teollisuuspuolen sähköasentajille. Nämä työpaikat ovat avautuneet ja avautuvat vanhemman väen siirtyessä eläkkeelle.

Rakennusmestareilla
riittää töitä

Rakennusmestareiden markkinat eivät nekään ole hullummat. Työnjohtotehtäviin kelpaavat henkilöt ovat kortilla. Erityisesti vastaavista työnjohtajista on pulaa.

Vastaavan työnjohtajan töitä tekevät rakennusmestarit.

– Asuntorakentamisessa tilanne on mennyt siihen, että useissa uusissa kohteissa ei voida aloittaa töitä, ennen kuin edellinen kohde on valmistunut ja sen vastaava työnjohtaja siirtyy uuteen kohteeseen, Rakennusteollisuus RT:n työmarkkinajohtaja Tapio Kari kuvaa tilannetta.

Kari kritisoi, ettei Suomessa reagoitu rakennusmestareiden eläkesumaan tarpeeksi ajoissa.

– Opiskelupaikkoja on aivan liian vähän. Rakennusmestareiden koulutus lakkautettiin vuonna 1996. Neljä vuotta sitten koulutus aloitettiin uudestaan. Ensimmäiset uuden koulutusohjelman rakennusmestarit valmistuivat joulukuussa.

Karin mukaan vastavalmistuneet rakennusmestarit ovat työllistyneet hyvin. Rakennusmestarin keskipalkka on 3 500–4 500 euroa.

Karin mukaan rakennusmestareiden lisäksi muurareista ja raudoittajista alkaa olla hiljalleen pulaa.

Tarjoilijoiden
markkinat

Kokkien ja tarjoilijoiden työmarkkinat näyttävät hyviltä – erityisesti pääkaupunkiseudulla. Matkailu- ja ravintolapalvelut ry:n työmarkkinajohtajan Eero Lindströmin mukaan myös hotellivirkailijoiden ja elämys- sekä eräoppaiden kysyntä on hiljalleen virkistymään päin.

– Täytyy kuitenkin muistaa, että ala kipuaa taantumaa edeltävälle tasolle aikaisintaan ensi vuonna tai seuraavana ja on erittäin suhdanneherkkä.

Ympäristöteknologia
on tulevaisuutta

Pekka Tiaisen mukaan tulevaisuuden työt löytyvät ympäristöteknologian puolelta uudistuvan energian tuotannon kasvaessa koko ajan. Tiaisen mielestä Suomi ei ole satsannut riittävästi alaan ja Ruotsi on ajanut Suomen ohi tässä aikaa sitten.

Sen sijaan elektroniikka- ja sähköteollisuuden näkymät ovat edelleen synkät. Niin ikään taide- kulttuuri- ja humanistisilla aloilla on vaikeaa ja tulee pitkään olemaan.

Terveyspuolella on lisätty työpaikkoja, Tiainen tietää.

– Kunnat painavat jarrua omien menoleikkaustensa takia, ja se heijastuu väistämättä terveysalan työllistymistilanteeseen.

Työttömät jakautuvat
kahteen leiriin

Huhtikuun lopussa avoimia työpaikkoja oli yhteensä 40 980.  Se on 7 000 edellisvuotta enemmän.

– Jos tahti jatkuisi tällaisena, olisi lisätyöpaikkojen kokonaismäärä vuodessa 28 000 eli 2 500 työpaikkaa kuukaudessa, Tiainen laskee.

Tuoreimman tilaston mukaan Suomessa on 240 000 työtöntä työnhakijaa. Vuonna 2010 heitä oli 264 600.

Tiainen pitää hyvänä merkkinä sitä, että talouden elpyminen on purrut työttömyyteen. Lantin toinen puoli puhuu rakenteellisesta epäkohdasta. Pitkäaikaistyöttömien ja työttömyyseläkeläisten määrä kasvaa tuntuvalla vauhdilla. Nyt heidän osuutensa työttömistä työnhakijoista on 180 000.

Neuvotteleva virkamies jakaa työttömät kahteen leiriin: työttömiin, jotka pääsevät melko lyhyen työttömyysjakson jälkeen takaisin työelämään, ja heihin, jotka uppoavat koko ajan syvemmälle työttömyyteen eikä työllistymisestä ole tietoakaan.